Tampereen insinööriopiskelijat TIRO ry täytti marraskuussa 40 vuotta. Kysyimme 17 vuoden takaiselta puheenjohtajalta ja ensi vuonna aloittavalta uudelta puheenjohtajalta, millaista oli järjestön toiminta 2000-luvun alussa ja mitä se on tänään.
Kaksi maireaa hymyä ja aitoa kiinnostusta opiskelijoiden asioita kohtaan – nämä näen, kun pääsen keskustelemaan kahden Tampereen insinööriopiskelijoiden järjestöaktiivin kanssa. Noin 40 vuotta sitten Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin insinööriopiskelijoille perustettiin opiskelijajärjestö, joka sai nimekseen TIRO ry – Tampereen insinööri- ja rakennusarkkitehtioppilaat. Myöhemmin rakennusarkkitehtien koulutus lopetettiin, joten järjestön nimi muutettiin muotoon Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry. Paljon on vuosikymmenten kuluessa muuttunut, erityisesti viestinnän digitaalisissa edellytyksissä, mutta ydin on säilynyt: tapahtumia järjestetään aktiivisesti ja ainejärjestöllä on tiivis yhteishenki.
Parikymppisen TIRO:n hallitusta vuonna 2005 johtaneelle Marjo Nykäselle kiinnostus järjestötoimintaa kohtaan on tullut, kuten hän luonnehtii, äidinmaidossa. Hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat olleet aktiivisia järjestöissä ja puoluepolitiikassa. Hän kulkikin jo lapsena vanhempiensa mukana erilaisissa tapahtumissa ja kerhoissa. Perheen järjestöaktiivisuuden vuoksi oli jo varhain selvää, että Nykänenkin on todennäköisesti joskus mukana jossakin järjestössä. Ennen insinööriopintojen alkua ja Tampereelle muuttoa Kuopiosta kotoisin oleva Nykänen työskenteli nelisen vuotta kotikaupungissaan pesulassa, jossa hän toimi viimeiset kaksi vuotta luottamushenkilönä. Syvempi kiinnostus työmarkkina-asioihin kumpusi sieltä ja kiinnostus työelämään sai Nykäsen hakeutumaan mukaan nimenomaan TIRO:n toimintaan.
Nykänen opiskeli Tamkissa tekstiili- ja vaatetustekniikan insinööriksi vuosina 2002—2007. TIRO:n hallitukseen hän lähti heti opintojen alussa yhteyshenkilönä ja vuoden 2005 hän toimi järjestön puheenjohtajana. Ennen puheenjohtajan pestiä Nykänen toimi TIRO:n hallituksessa sihteerinä ja varapuheenjohtajana. Nykäsellä on paljon kokemusta järjestötoiminnasta ja luottamustehtävistä, ja nykyään hän työskenteleekin Insinööriliiton alueasiamiehenä Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella.
– Sain harrastuksesta työn itselleni, Nykänen toteaa.
Nykänen pitää puheenjohtajan tehtävää tärkeänä ainejärjestön toiminnan kannalta. Usein ajatellaan, että puheenjohtaja on järjestössä näkyvässä roolissa ja istuu ikään kuin järjestön huipulla.
– Totta kai jonkun täytyy olla se johtaja, joka pitää porukan ja homman kasassa. Puheenjohtaja tekee töitä samalla tavalla kuin muutkin hallituksen jäsenet.
Samaa mieltä on vuoden alusta TIRO ry:n puheenjohtajan saappaisiin astunut tietotekniikan opiskelija Miika Lahti. Lahden mukaan puheenjohtajan tehtävä on pitää järjestön toiminta halutuissa rajoissa ja luoda samalla jotakin uutta.
– Puheenjohtajaksi lähtiessä tärkeintä ei ole omiin saappaisiin sopeutuminen vaan se, että sovitetaan yhdessä kaikille hallituslaisille sopivat saappaat, Lahti sanoo.
Kolmatta vuotta insinööriksi opiskeleva Lahti oli kiinnostunut järjestötoiminnasta jo ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Hän on ollut partiossa, jossa on saanut kosketuksen hallitustoimintaan. TIRO:n hallitukseen Lahtea on kannustanut myös muun muassa opiskelukaverit, jotka ovat olleet aiemmin mukana hallituksessa.
– Kiinnostuksen takana on myös halu vaikuttaa paikalliseen opiskelijakulttuuriin ja siihen, miten meidän koulutuksessamme käydään asioita läpi, Lahti kertoo.
Hänen mukaansa hallitustoiminnassa on tärkeää, että opiskelijoilla on hyvä olla – unohtamatta hallituksen jäseniä.
– Puheenjohtajan tulee varmistaa myös, että hallituksella on hauskaa, Lahti sanoo.
TIRO oli perhe
Millainen ainejärjestö TIRO ry sitten on?
1500 jäsenen raja meni rikki 2000-luvun puolivälin tienoilla, kun Nykänen oli aktiivisesti mukana järjestön toiminnassa. Nykyään TIRO ry:llä on noin 2300 jäsentä ja se kasvaa jatkuvasti. TIRO:lla on toiminnassaan pitkät perinteet ja muun muassa osa tapahtumista on säilynyt 2000-luvun alusta tähän päivään saakka. Esimerkiksi joulukuun puolivälissä jäsenistölle järjestetään Pikujolusitsit-tapahtuma, jonka juuret juontavat vuosikymmenten taakse. Pikkujouluja tavattiin viettää saunaillan merkeissä ja Nykänen onkin iloinen siitä, että niihin on saatu toiminnallinenkin ulottuvuus sitsien myötä.
– On kivaa, että tietyt perinteet säilyvät, Nykänen sanoo.
Niin Nykänen kuin Lahtikin muistelevat lämmöllä jokavuotista viikonloppua, jolloin vanha hallitus vaihtuu uuteen. TIRO ry:n vanha ja uusi, seuraavalle vuodelle valittu hallitus kokoontuvat viikonlopuksi yhteen tutustumaan toisiinsa ja samalla vanha hallitus kouluttaa uuden tehtäväänsä.
– Se on sellainen tapahtuma, joka aina muistuu mieleen. Siinä perinteet siirtyvät eteenpäin, Lahti luonnehtii.
– Ihan hymy nousee huulille, kun muistelen hallituksenvaihtoviikonloppua, Nykänen jatkaa.
Niin TIRO:ssa koko järjestön tasolla kuin sen hallituksessakin vallitsee lämmin henki ja yhteistyön arvostus. Lahden mukaan TIRO:n hallituksessa olemisessa painottuu – siitä huolimatta, että on edustavassa asemassa – halu olla samalla tasolla kaikkien kanssa. Lahden mukaan TIRO on niin sanotusti yhtä isoa perhettä. Hallituksen tehtävä on Lahden mukaan tuoda opiskelijat koulumaailmassa näkyviin.
Nykäsellä ei Tampereelle muuttaessaan ollut tuttua kaveripiiriä opiskelukaupungissaan. Sen muodostumisessa TIRO:lla on ollut hyvin suuri merkitys. Muualta opiskelemaan tulleilla ei ollut valmiiksi kaveriporukkaa, ja kavereita oli helppo löytää opiskelijajärjestöstä.
– TIRO oli perhe, Nykänen sanoo.
Opiskelijaelämän muutos on puhuttanut viime vuosina korkeakouluissa ja opiskelijoiden keskuudessa. Nykänen ja Lahti eivät tunnista järjestönsä toiminnassa merkittävää perustavanlaatuista muutosta, vaikka moni asia on kehittynyt vuosien saatossa. Erityisesti viestintä on nykyään helpompaa ja monipuolisempaa.
– Meillä oli käytössä ainejärjestön sähköpostilista ja opetuksessa pöytäkoneet ja piirtoheittimet. Nykyään on paljon enemmän mahdollisuuksia niin ainejärjestötoiminnassa kuin opiskelussakin.
Tietotekniikan kehittymisellä on myös varjopuolensa. Jo Nykäsen opiskeluaikana läsnäolo-opetuksen määrästä keskusteltiin järjestössä.
– Nykyään opiskelijat nousevat aamulla sängystään tietokoneensa ääreen. On paljon mukavampaa olla ympäristössä, jossa opiskelukaverit ovat samassa tilassa, Lahti sanoo.
Myös TIRO ry:n hallitus haluaa olla läsnä opiskelijoiden arjessa, ja heidät tunnistaakin Tampereen ammattikorkeakoululla punaisista huppareista. Lahti haluaa puheenjohtajakaudellaan auttaa opiskelijoita pysymään kiinni opinnoissaan ja valmistumaan ajallaan.
– Koetamme luoda sellaisen ympäristön, että opiskelijat kokevat kuuluvansa opiskelumaailmaan.
Ainainen taistelu Turun kanssa
Keskustelun edetessä useaan otteeseen nousee esiin Tampereen insinööriopiskelijoiden ja Turun insinööriopiskelijoiden ikuinen taistelu. Kun kysyn Nykäseltä, mitä hän olisi halunnut TIRO:n hallituksessa ollessaan muuttaa, vastaus kuuluu kutakuinkin näin: ”Varmaan sitä ajatteli silloinkin, että jos sen Turun saisi jätettyä taakse pysyvästi.”
Vastakkainasettelu on peräisin teekkarikulttuurista, josta se on omaksuttu myös osaksi ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden arkea. On puhuttu, että tamperelaisopiskelijat olisivat käyneet asettamassa kiiloja Turun rajalle ja pomppineet Turussa, jotta se saataisiin irti Suomen mantereesta. Leikkimielinen viha-rakkaussuhde kertoo myös kaupunkien välisestä välittämisestä.
– Meillä on ollut pitkään Turku vs. Tampere -tapahtuma, joka jostakin syystä lanseerattiin tänä vuonna uudestaan Turku sydän Tampere -nimellä, Lahti kertoo.
Leikkimielisestä kisailusta huolimatta kaupunkien opiskelijat tekevät asioita hyvässä yhteishengessä. Lahti toivoo, että tapahtuman järjestäminen Turun kanssa jatkuu.
– Aina on tällaista pientä vitsinpoikasta turkulaisten kanssa heitetty, Nykänen sanoo.
Vanhat jalokivet mukana kohti uutta
TIRO ry täytti marraskuussa 40 vuotta ja sitä juhlistettiin vuosijuhlien merkeissä 230 juhlijan voimin. Tampereen insinööriopiskelijat juhlii vuosijuhlia viiden vuoden välein, mikä on Nykäsen mukaan tyypillistä Insinööriliiton alaisille opiskelijajärjestöille. Juhlissa käytiin läpi TIRO:n historiaa ja nykytilaa sekä hieman myös tulevaisuutta. Tulevaisuudessa Lahti haluaa vaalia hyväksi todettuja perinteitä mutta luoda myös uutta ainejärjestönsä toimintaan.
– Tietysti haluamme pitää toimintamme jalokivet mukana, mutta samalla kehittää sitä niin, että se on relevanttia nykypäivänä. Pyrimme pysymään ajankohtaisista asioista ajan tasalla ja ajamaan insinöörin asemaa yhteiskunnassamme, Lahti sanoo.
Vuoden alussa puheenjohtajan pestissä aloittanut Lahti pyytää Nykäseltä vinkkejä tulevan hallituskauden varalle.
– En oikein vinkeistä tiedä, sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Ylpeänä olen saanut seurata TIRO:n toimintaa liittoyhteisöstä käsin. Ylpeä saan kasvattiseurastani olla, Nykänen kiteyttää.
Teksti: Tinja Hokkanen, kuva: TI:n arkisto