Juhlavuonna korostuu insinöörin työn monipuolisuus

Insinöörit blogia pitämään

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppani Vahanen-yhtiöt haluaa kasvattaa insinöörien ammattiylpeyttä. Työntekijöitä kehotetaan kertomaan osaamisestaan ja onnistumisistaan ammattifoorumeilla ja blogeissa.

Vuoden vahaslaiseksi tänä vuonna valittu Arto Toorikka on omilla toimillaan tuonut insinöörin työtä tunnetummaksi. Keväästä lähtien Toorikka on työnantajan kannustamana tehnyt Youtubeen parin minuutin mittaisia videoita otsikolla Asiallista Rakennusfysiikkaa.

Videoilla käydään läpi muun muassa sisäilmanongelmien korjaustapoja, parvekkeiden kuntotutkimusta sekä rakennusvalvonnan roolia ongelmatilanteissa.

Toorikka pitää hyvänä asiana, että netistä on nykyään löydettävissä paljon tietoa esimerkiksi rakennustekniikkaan liittyen. Toorikka kuitenkin varoittaa, ettei kukaan tule asiantuntijaksi pitkänkään netin selaamisen ansiosta.

– Tavallisen lukijan ja videoiden katsojan on käytännössä mahdotonta luoda kokonaiskuvaa esimerkiksi sisäilmaongelmista. Ongelmat voivat olla monen erilaisen syyn summa, eikä yhtä tekijää välttämättä voida osoittaa, Toorikka sanoo.

Monia rooleja

TAMK:sta rakennusinsinööriksi vuonna 2013 valmistunut Toorikka on juhlavuoteen sopiva esimerkki insinööristä, jonka työnkuva on todella monipuolinen.

– Olen mukana samanaikaisesti monissa projekteissa erilaisissa rooleissa esimerkiksi kuntotutkijana, asiantuntijana tai projektipäällikkönä. Myös projektien tarjousten laatiminen, aikataulutus ja tiedottaminen sisältyy olennaisesti työnkuvaani.

Noin puolet Toorikan työajasta kuluu kentällä, jossa tutustutaan kohteisiin ja haastatellaan rakennusten käyttäjiä ja huoltohenkilökuntaa sekä tehdään varsinaisia tutkimuksia. Kenttätutkimukset tehdään lähes aina tiimityönä.

Taustatukena on Vahanen-konsernin noin 450 ammattilaisen työyhteisö, jonka jäsenillä on erikoisosaamista hyvinkin yksityiskohtaisilta aloilta. Lisäksi hyödynnetään tarvittavassa laajuudessa myös konsernin ulkopuolisia tutkimuslaitoksia ja erikoisasiantuntijoita.

– Meiltä löytyy esimerkiksi kemisti, mikrobiologi, vesistöasiantuntija sekä vesitorneihin, LVIAS-tekniikkaan, haitta-aineisiin ja betonirakenteisiin erikoistuneita tutkijoita, suunnittelijoita ja valvojia.

– Lähtökohta kaltaisessamme asiantuntijaorganisaatiossa on se, että kukaan ei jää tutkimusten kanssa yksin. Varsinaisen projektitiimin lisäksi on käytössä mahdollisimman laaja tukiverkko, Toorikka sanoo.

Kolme firmaa

Vahasen Tampereen toimisto on toiminut Tampereella kymmenisen vuotta ja työllistää vajaa kolmekymmentä henkeä. Toimisto on erikoistunut talotekniikkaan, kuntotutkimuksiin ja rakennusfysiikkaan sekä ympäristöpalveluihin.

Oikeastaan Tampereella toimii kolme erillistä Vahas-yritystä, joista Vahanen Pro keskittyy lähinnä rakennuttamiseen ja valvontaan tärkeinä asiakkaina muun muassa taloyhtiöt.

Vahanen Environment tekee ympäristöteknisiä selvityksiä esimerkiksi maaperän pilaantumisesta sekä vaikkapa selvityksiä liittyen eri kaavoitusvaiheisiin.

– Vahanen Environment on ollut mukana myös esimerkiksi Itämeren kuntoa selvittävissä hankkeissa, Toorikka kertoo.

Vahanen Rakennusfysiikka, jonka kirjoilla Toorikka itse on, on puolestaan erikoistunut erilaisiin kuntoarvioihin ja -tutkimuksiin, sekä konsultointiin ja kouluttamiseen.

Tiedottaminen tärkeää

Pääosa Vahasen asiakkaista löytyy julkiselta puolelta ja suurista kiinteistönomistajista. Varsinkin suuret kaupungit, jotka varautuvat sairaaloiden, koulujen, päiväkotien ja muiden rakennustensa kunnossapitoon, tilaavat paljon kuntoarvioita ja -tutkimuksia.

Toorikka haluaa korostaa kuntoarvion ja -tutkimuksen eroja, koska ne menevät ihmisiltä kovin usein sekaisin.

– Kuntoarvio on aistinvarainen tarkastus, joka tehdään yleensä kolmen eri alan asiantuntijan voimin. Kuntotutkimukset ovat tarkempia, ja niissä tehdään esimerkiksi rakenneavauksia, tarkistetaan kosteustekninen toiminta ja esitetään mahdolliset tarkat korjausehdotukset aikataulutuksineen.

Julkisiin rakennuksiin tehtyjä sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia seuraa usein tiedotustilaisuus, johon osallistuvilla voi olla monenlaisia odotuksia. Esimerkiksi koulujen sisäilmanlaadusta kertoessaan insinöörin on syytä pitää kieli keskellä suuta.

– Periaatteessa meidän roolimme on tekniseltä kannalta selkeä ja yksinkertainen. Me toteamme, onko rakennuksessa vaurio ja vaikuttaako se sisäilman laatuun, mistä vaurio johtuu ja miten sen voi korjata. Terveydellisiin seikkoihin emme ota kantaa, niitä varten monissa tilaisuuksissa on usein terveydenhuollon ammattilainen.

Reagointikynnys alentunut

Koulut, päiväkodit ja virastorakennukset tulevat Toorikan mukaan olemaan tyypillisiä kohteita myös tulevaisuudessa ja paljon esillä julkisuudessa.

– Reagointikynnys sisäilma-asioihin on selvästi alentunut osin sen takia että sisäilma-asiat ovat niin vahvasti tapetilla. Myös vaatimukset sisäilman laadulle ovat kasvaneet selvästi viime vuosina.

Usein kuulee väitettävän, että vanhat rakennukset, kuten 50-luvun koulut, on remontoitu pilalle ja että esimerkiksi ilman koneellista ilmanvaihtoa ne olisivat pysyneet kunnossa.

– Koneellisen ilmanvaihdon toiminnan virheet ja siitä mahdollisesti syntyvä alipaineisuus on usein merkittävä tekijä sisäilman laadussa. Oikein toimiva koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on kuitenkin sisäilman laadun kannalta paras vaihtoehto.

Toorikka luettelee monia mahdollisia syitä rakennusten sisäilmaongelmiin. Esimerkiksi huollossa ja kunnossapidossa on vuosien mittaan voinut olla puutteita. Säännöllisesti huoltoja tekeviä ja rakennukset pitkältä ajalta tuntevia talonmiehiä ei enää ole niin kuin ennen.  Monien vanhojen rakennusten kellareiden maanvastaisten rakenteiden vedeneristeeksi asennetun bitumisivelyn tekninen käyttöikä voi olla 30-40 vuotta, minkä jälkeen voi alkaa tulla vaurioita.

– Oleellista on, että rakenteiden ja järjestelmien ikääntyessä niitä uusitaan tarpeen mukaan. Ja nämä uusimistarpeet selvitetään kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla, Toorikka sanoo.

Rakennusterveysasiantuntijaksi

Ehkä kolmannes Vahasen Tampereen toimiston toimeksiannoista koskee taloyhtiöitä. Jos tutkimuksissa löytyy ongelmia, Toorikka neuvoo asukkaita pitämään pään kylmänä. Ensilukemalta raportti saattaa vaikuttaa pahemmalta kuin onkaan.

– Esimerkiksi sädesieni voi kulkeutua sisäilmaan ja näytteisiin ilmavuotojen kautta maaperästä. Tällöin ilmavuotojen tukkiminen kohtuullisin kustannuksin voi toimia ratkaisuna, Toorikka sanoo.

Toorikka on päivittänyt omaa erikoisosaamistaan säännöllisesti. Valmistuttuaan rakennusinsinööriksi kiinteistönpitotekniikan puolelta Toorikka on käynyt läpi kymmenkunta täydennyskoulutusta ja saanut esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden vuonna 2018.

Teksti ja kuvat: Arto Kotilainen