Insinööri Jarkko Ylä-Häkkinen on nostellut puntteja jo 90-luvulta saakka. Viime kesänä hän teki oman ennätyksensä nostamalla penkistä hurjat 185 kiloa ja voitti samalla penkkipunnerruksen ikämiesten SM-kultaa.
Jarkko Ylä-Häkkinen, 42, innostui voimaharjoittelusta jo lukioikäisenä. Siitä lähtien hän on treenannut säännöllisesti.
Salilla tulee käytyä kolmesta neljään kertaan viikossa, mutta ennalta määrättyjä treenipäiviä ei Ylä-Häkkisen kalenterissa kuitenkaan ole ollut enää vuosikausiin. Hän kertoo treenaavansa tänä päivänä enemmänkin fiiliksen mukaan – ja muistaa tarpeen vaatiessa myös levätä.
Ylä-Häkkinen treenaa monipuolisesti koko kehoa.
– Pyrin käymään viikoittain koko kropan lihakset läpi. Penkkipunnerruksessa esimerkiksi vahva selkä on tärkeässä roolissa, sillä se vakauttaa ja tasapainottaa nostamista, Ylä-Häkkinen kertoo.
Penkkipunnerrus on yksi voimanoston kolmesta liikkeestä, josta se on aikanaan irrotettu omaksi kilpailulajikseen. Se kohdistuu eniten rintalihaksiin, mutta vahvistaa myös ojentajia sekä olkapään etuosia. Penkkipunnerruksen lisäksi voimanostoon kuuluvat jalkakyykky ja maastaveto.
Kaikille sopiva laji
Penkkaus on etenkin miesten keskuudessa hyvin suosittua ja varmasti lähes jokainen salikävijä onkin joskus kuullut kysymyksen: ”paljonko nousee penkistä”.
Ylä-Häkkisen mukaan penkkipunnerrus on kaikille sopiva, hyvä yläkropan lihaksia vahvistava voimaliike, joka ei sinänsä vaadi harrastajaltaan kuin kaksi tervettä kättä. Joistakin fyysisistä ominaisuuksista voi kuitenkin olla hyötyä.
– Esimerkiksi toisilla voi olla luonnostaan paremmat mittasuhteet, Ylä-Häkkinen tarkentaa.
Myös perustekniikan on oltava kunnossa.
– Pitää osata treenata kovaa, mutta oikein pysyäkseen ehjänä.
Personal trainerista tai valmentajasta ei ole haittaa, mutta Ylä-Häkkisen mukaan penkkipunnerruksen aloittaminen ei sitä vaadi. Ohjeita löytää tänä päivänä paljon esimerkiksi netistä.
Ylä-Häkkinen kehottaa myös kysymään neuvoa kokeneemmilta salikävijöiltä, joilta on itsekin aikanaan saanut hyviä vinkkejä.
– Rohkeasti vaan juttelemaan, hän kannustaa.
Voimanostoliitot järjestävät kilpailuja
WPC eli World Powerlifting Congress on kansainvälinen voimanosto-organisaatio, jonka alaisia kilpailuja pidetään myös Suomessa. Lisäksi kilpailuja järjestävät muun muassa FPO-liitto (Finland Powerlifting Organisation) ja Suomen Voimanostoliitto.
Kilpailussa osallistujat on jaettu omiin sarjoihinsa iän, painon ja sukupuolen mukaan. Kierroksia on yhteensä kolme ja jokaisen kierroksen alussa kilpailija ilmoittaa painon, jonka yrittää nostaa. Kisan aloittaa se, jolla on pienin paino nostettavanaan ja kukin kilpailija nostaa vuorollaan tavoitepainon mukaisessa järjestyksessä. Suurimman painon nostanut voittaa kilpailun.
Suoritusta seuraa päätuomari ja kaksi aputuomaria. Päätuomarin tehtävänä on varmistaa, että nosto tehdään oikein eli tanko pysäytetään rinnalle, josta se nostetaan tasaisesti takaisin ylös. Aputuomarit nostajan vierellä katsovat, että takapuoli pysyy penkissä. Jos kaksi kolmesta tuomarista kelpuuttaa noston, se on hyväksytty.
SM-kultaa kaksissa kisoissa
Ylä-Häkkinen on vuosien saatossa osallistunut useisiin kisoihin ja menestystäkin on tullut.
Viime kesänä WPC-Finland järjesti Mikkelissä voimanoston SM-kisat, joissa Ylä-Häkkinen kilpaili penkkipunnerruksessa yli neljäkymmentävuotiaiden, alle satakiloisten sarjassa. Hän teki kisoissa oman ennätyksensä nostamalla penkistä hurjat 185 kiloa – ja voitti samalla SM-kultaa.
Kultaa tuli myös FPO-liiton järjestämissä kisoissa syyskuussa.
Ylä-Häkkiselle voittaminen ei ole kuitenkaan tärkeintä.
– Koskaan en ole pettynyt, vaikka joku olisi nostanut kisoissa enemmän kuin minä. Hienointa on itsensä voittaminen ja se, että ylipäätään saa itsestään irti. Ei sillä, etteikö SM-kulta hienolta tuntuisi!
Alle satakiloisten sarja on suosittu ja mukana on yleensä useampia nostajia.
– Kyllä sitä sijoituksille päästäkseen on aina nostaa saanut, Ylä-Häkkinen sanoo.
Tähtäimessä MM-kisat
Ylä-Häkkinen on nostellut rautaa niin pitkään, että siitä on tullut hänelle elämäntapa. Kilpaileminen motivoi treenaamaan entistäkin kovemmin.
– On hienoa, kun on kisat joihin tähdätä. Lisäksi ohjelman suunnitteleminen ja sarjapainojen laskeminen on jo prosessina itsessään mielenkiintoinen.
– Kyllähän sitä on joskus syksyn pimeinä iltoina tullut mietittyä, että voisi sitä varmaan jotain järkevämpääkin tehdä, kuin siirrellä raudanpalasia telineestä toiseen, Ylä-Häkkinen nauraa.
Kisakärpänen on kuitenkin päässyt puraisemaan sen verran kovaa, että aikomuksena on kilpailla penkkipunnerruksen parissa myös tulevaisuudessa.
– Kyllä se vähän polttelisi päästä arvokisoissa nostamaan. Mutta nämä nyt ovat sellaisia haaveita, Ylä-Häkkinen sanoo.
Ensi kesän SM-kisojen lisäksi tähtäimessä siintävätkin myös Slovakiassa järjestettävät MM-kisat.
Teksti: Kirsi Honkakorpi, kuva: Jarkko Ylä-Häkkisen kotialbumi