Peliala ry kahden vuoden kynnyksellä

Pelialan työntekijät ovat perinteisesti kuuluneet moniin eri ammattiliittoihin, eikä alalla ole ollut yhteisesti tunnustettuja ja jaettuja pelisääntöjä. Peliala ry haluaa yhdistää alalle pyrkivät ja siellä jo työskentelevät yhdeksi ja yhtenäiseksi yhdistykseksi ja tuoda pelifirmojen työntekijöiden arkeen ammattiliiton turvaa.

Suomen pelialan kasvu ja kehitys ovat olleet räjähdysmäisiä kuluneella vuosikymmenellä. Alasta on samalla tullut eksoottisen kuriositeetin sijaan arkipäiväistä kauraa niin työmarkkinoilla kuin talouslehtien palstoillakin. Vuoden 2016 lopussa pelialalla arvioitiin työskentelevän 2750 ihmistä, ja vain kaksi vuotta myöhemmin määrä oli harpannut noin 3200:aan. Kasvu ei näytä taantuvan lähivuosina.

Pelialalle päädytään monia reittejä: osa työntekijöistä tulee koulunpenkiltä, osa muualta työelämästä kannuksensa jo hankkineena. Työntekijöitä rekrytoidaan yhä useammin myös ulkomailta. Vaikka paikallista sopimista on käytetty monessa pelifirmassa onnistuneesti jo pitkään, alalla esiintyy yhä monissa työsuhteisiin liittyvissä asioissa paljon epätietoisuutta niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolella. Ei olekaan ihme, että Peliala ry näki päivänvalon vuoden 2017 lopulla. Vaikka työehtosopimus pelialalle on vielä varsin kaukaista visiointia, Peliala ry:n perustajat kokivat, että ammattiliiton palveluille oli kysyntää.

Kaksi vuotta kuljettua taivalta on vahvistanut yhdistyksen paikkaa ja tarkoitusta Suomen pelialalla. Jäsenet käyttävät järjestönsä palveluita aktiivisesti, ja työnantajaosapuolenkin edustajat ovat suhtautuneet järjestön toimintaan positiivisesti.

–Palkka-asiat ja muut palkkaukseen sekä työnhakuun liittyvät tilanteet ovat yleisimmät asiat, joita meiltä kysytään, luettelee Peliala ry:n perustajiin kuuluva koordinaattori Milla Pennanen.

Merkittävänä keskustelunherättäjänä hän mainitsee Peliala ry:n keräämän ensimmäisen palkkakyselyaineiston, jonka julkaisu vuosi sitten sai pelintekijät puhumaan palkoista ja alan käytännöistä vilkkaasti. Uuden kyselyn tulokset on tarkoitus julkaista alkuvuodesta 2020, ja Pennanen toivoo niidenkin synnyttävän keskustelua ja herättävän mielenkiintoa pelialan palkkoja ja työehtoja kohtaan.

Ei vain insinööreille – toimiala yhdistää

Pelifirmojen työntekijöiden ammattinimikkeet ja koulutustaustat vaihtelevat poikkeuksellisen paljon. Saman toimiston työpöytien ääreen mahtuvat vaivatta esimerkiksi animaattorit, graafikot, designerit, tuottajat, koodarit, markkinointiosaajat, äänisuunnittelijat ja käsikirjoittajat. Tyypillistä on myös se, että pelien pariin päädytään vaihtelevista koulutustaustoista: stereotypia lienee jonkin koulutusasteen it-alan tutkinto, mutta pelialalle ponnistetaan muiltakin alustoilta, kuten kaupallisen alan tai mediapuolen opintojen kautta. Epätyypillisetkään urapolut eivät ole tavattomia, vaan pelitaloista löytyy humanisteja, kädentaitajia sekä itseoppineita, joita koulun pulpettien kuluttaminen ei ole houkutellut. Itse asiassa pelialalla koulutustaustalla harvoin on väliä – yhteinen kieli kollegoiden välille löytyy harrastuneisuuden ja pelejä kohtaan tunnetun intohimon kautta.

Tietoala ry:n jäsenyhdistyksenä Peliala ry on osa Insinööriliittoa. Uusi tulokas aiheutti perustamisajankohtanaan kulmakarvojen kohottelua pelitalojen kahvipöydissä, eikä ihmettely ole laantunut täysin vieläkään. Ammattijärjestön profiloituminen insinöörien liitoksi hämmensi pelialan monenkirjavaa väkeä. Peliala ry:n puheenjohtajan ruoriin vuonna 2020 tarttuva Sami Vuolanne myöntää, että alkuaikoina moni potentiaalinen jäsen eli siinä uskossa, että yhdistys oli tarkoitettu vain insinööreille. Väärinkäsitys on jäänyt elämään. Vuolanne haluaakin alleviivata sitä, että tärkein jäseniä yhdistävä tekijä on toimiala.

–Olemme halunneet korostaa sitä, että yhdistyksemme on avoin kaikille koulutustaustasta ja toimenkuvasta riippumatta, hän tähdentää.

Insinööritaustaiset pelialan vaikuttajat näkyvät löytäneet liiton joka tapauksessa hyvin. Milla Pennanen kertoo, että Peliala ry:n jäsenten koulutustaustat jakautuvat hyvin samalla tavalla kuin Tietoala ry:ssäkin, mikä tarkoittaa sitä, että yli puolet jäsenistä on insinööritaustaisia. Mukaan mahtuu myös datanomitutkinnon tehneitä tai muun it-alan koulutuksen hankkineita henkilöitä, joten toistaiseksi jäsenprofiili näyttää painottuneen teknisen alan tutkintojen suuntaan.

Tampereen peliala nosteessa

Pelialan merkittävin keskittymä Suomessa on ollut aina Helsinki ympäryskuntineen. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudulle sijoittui peräti 46 % suomalaisista peliyrityksistä ja siellä syntyi 97 % pelialan liikevaihdosta. Suomalaisella peliteollisuudella on muitakin solmukohtia, joista Tampere on yksi keskeisimmistä. Tänne pelialan ihmisiä vetävät erityisesti lukuisat eri koulutusmahdollisuudet ja tiivis, lämminhenkinen yhteisö.

Peliala ry:n jäsenten sijoittuminen Suomen kartalle mukailee pelialan yritysten keskittymiä, Milla Pennanen valottaa. Suurin osa yhdistyksen jäsenistä löytyy pääkaupunkiseudulta. Pennanen mainitsee, että lisäksi Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylän seutu ovat hyvin edustettuina heidän jäsenistönsä keskuudessa Myös Oulun seutu ja Kajaani näkyvät jäsenistössä positiivisina piikkeinä, onhan kummassakin pelialan koulutuksella vahvat perustukset.

Tampereen peliala kehittyy nopeasti, ja Pennanen näkeekin alueen kasvupotentiaalin lupaavana. Paikallisten yritysten menestyksen hän arvelee konkretisoituvan uusina jäseninä tulevina vuosina.

Teksti: Silja Partanen Kuva: Tampere Game Hub