RAKAS-hankkeessa tähtäimessä parempi rakennustyömaa

Työelämä ja sen vaatimukset ovat muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Tältä suuntaukselta ei ole säästynyt myöskään perinteisistä perinteisin rakennusala.

Enää raksalla ei riitä pelkästään se, että osaa lyödä naulaa ja sahata oikean pituisia lankunpätkiä. Jotta työmaa toimisi tehokkaasti ja rakennusjälki olisi hyvää, on työntekijöiden sekä työnjohdon hallittava muun muassa viestintätaitoja, ajanhallintaa, tunnetaitoja ja yhteistyötä, on omattava epävarmuuden sietokykyä, on kyettävä hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja oltava itseohjautuva omassa työssään. Näitä edellä mainittuja taitoja kutsutaan työelämän metataidoiksi.

Hankkeen lähtökohta konkreettisissa tarpeissa

RAKAS-hanke, eli Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen pureutuu siihen, millaisia uusia työelämätaitoja rakennustyömailla tarvitaan, millaisia haasteita ne tuovat ja miten näihin asioihin rakennusalan koulutuksissa nykypäivänä paneudutaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työtehoseuran sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Sen rahoituksesta vastaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 2020-2022.

Ajatus RAKAS-hankkeesta sai alkunsa 2019. Tuolloin päättyi Työtehoseuran ja Tampereen yliopiston yhteinen Raksavirtaa-hanke, jossa kehitettiin korjaustyömaiden toimivuutta. Raksavirtaa-hankkeen aikana huomattiin, että rakennustyömailla on ongelmakohtia, jotka ovat peräisin muista työelämään liittyvistä osaamisalueista, kuin vain käytännön rakennusosaamisesta.

Haasteena uudet tuotantomallit

Rakennustyömailla työnjohtajien työnkuva on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti sen vuoksi, että työtä toteutetaan nyt enemmän aliurakoitsijoiden toimesta. Työnjohtaminen on siirtynyt sopimustekniseen johtamiseen, jossa yhteistyö muiden kuin varsinaisten omien työntekijöiden kanssa on arkipäivää. Työntekijöitä tulee paljon myös muista kulttuureista, jolloin informaation jakaminen ja viestintätaidot korostuvat entisestään.

Rakentajien työnkuvaan tilanne on vaikuttanut siten, että heille kuuluu enemmän vastuuta oman työn lisäksi myös muiden työntekijöiden työn sujuvuudesta. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan rakennustyön onnistumiseen ja alan yritysten tuottavuuteen. Tietotekninen osaaminen ja vuorovaikutustaidot korostuvat myös perusraksamiesten arjessa.

– Jos rakennustyömailla toimivilla henkilöillä osaaminen ei vastaa vaatimuksia ja uudet työelämätaidot ovat puutteellisia, voi työelämä olla hyvinkin kuormittavaa. Samalla laskevat työhyvinvointi ja työmotivaatio, kertoo Työtehoseuran tutkimuspäällikkö sekä RAKAS-hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela.

Katsaus työmaiden arkeen

Syystalvella 2020 on käynnissä RAKAS-hankkeen ensimmäinen osa. Siinä hankkeen tutkijat jalkautuvat viidelle pirkanmaalaiselle rakennustyömaalle, joissa toteutetaan työtutkimusta ja haastatellaan rakennuksilla töissä olevia henkilöitä työmaan arjesta ja sen toimivuudesta. Haastatteluiden tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, millaisia haasteita metatyötaitojen kannalta rakennustyömailla tällä hetkellä koetaan.

Projektipäällikkö Minna Kuuselan mielestä haastatteluvaiheessa saadaan mielenkiintoinen katsaus todelliseen rakennustyömaan arkeen:

– Rakennustyömaiden ongelmista kuullaan paljon, ja yleinen julkisuuteen tuleva viesti tuntuu olevan negatiivista. Ennakko-oletuksena rakennustyömaiden kohdalla on ehkä ollut sellainen, että viestinnän puutteet ja yhteistyöhön liittyvät haasteet ovat työmailla iso ongelma. Kun viestintä ei toimi, joudutaan tekemään paljon turhaa työtä.

Hankehaastatteluiden alkuvaiheessa on käynyt kuitenkin ilmi, että rakennustyömailla ei työn tekeminen ole välttämättä aina kuitenkaan pelkää haastetta ja ongelmia. Iloisena yllätyksenä haastatteluissa on ollut mukana esimerkiksi eräs pienempi rakennustyömaa, joka on valanut tutkijoihin uskoa hyvään työyhteisöön ja sen vaikutukseen työntekijöihin:

– Tällä Pirkanmaalaisella työmaalla työntekijät vaikuttivat olevan aidosti ylpeitä työstään ja työkavereistaan. Tässä yhteisössä yleinen viesti oli, että työntekijät rakentavat yhdessä parempaa Tamperetta, Kuusela kertoo.

Miten koulutus vastaa työelämän vaatimuksia?

Eräs RAKAS-hankkeen osa-alueista on tutkia, miten nykyiset talonrakennusalan koulutukset vastaavat konkreettiseen työelämän muutokseen työelämätaitojen osalta. Hankkeessa käydään yhteistyössä oppilaitosten opettajien kanssa läpi ammatillisen, ammattikorkea- ja myös osin yliopistollisen koulutuksen tutkintojen ja koulutusohjelmien vaatimuksia ja tarkastellaan niiden kehityskohteita. Kun verrataan koulutuskuvauksien ja hankkeessa rakennustyömailla tehdyissä haastatteluissa sekä tarkkailun avulla työmailta konkreettisesti havaittujen osaamisvajeiden suhdetta, nähdään tarkemmin se, miten koulutuksissa erilaisiin haasteisiin vastataan. Näiden ristiriitaisuuksien perusteella RAKAS-hankkeessa laaditaan suosituksia eri koulutustasojen opetusohjelmien päivittämistä varten.

Koulutusta myös kokeneemmille konkareille

Hankkeen tarkoitus on myös pilotoida erilaisia täydennyskoulutuspaketteja ja omia koulutuksia jo rakennusalalla toimiville ammattilaisille. Näitä paketteja tullaan sisällyttämään ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rakennusalan koulutusten tarjontaan, joista alalla toimivat yritykset voivat puolestaan oman tarpeensa mukaan tarjota työntekijöilleen.

– Vielä tässä vaiheessa ei voida sanoa, millaisia koulutuspaketit tulevat olemaan, mutta tavoitteena on saada aikaiseksi mahdollisimman helposti levitettävää tietoa, jota itse kukin taho voi parhaiten käyttää, Minna Kuusela kuvailee.

Työelämätaidoilla parempaa rakentamista

Minna Kuusela kertoo hankkeen tavoitteiden tähtäävän ei pelkästään raksalaisten työelämätaitojen paranemiseen sekä rakennuksilla työskentelevien työhyvinvoinnin lisääntyminen, vaan myös koko rakennusalaan laajemminkin.

– Tavoitteena on pitkän aikavälin tuloksena saavuttaa rakennustyömaiden laadun paraneminen sekä kokonaisuuksien hallinnan kehittyminen. Esimerkiksi johtajuuteen ja yhteistyötaitoihin liittyvät ongelmat aiheuttavat helposti rakennustyömailla viivästymisiä, jos viestinnän ongelmien vuoksi rakennetaan sellaista, joka joudutaan purkamaan ja sen jälkeen rakentamaan uudelleen.

– Rakennusala on tietenkin niin ”iso laiva”, että sen suuntaa on yhdellä hankkeella hyvin hankala kääntää. Mutta mikäli esimerkiksi yhteistyöosaamisen parantamisella voidaan saada perustyömailla kehitettyä, voidaan olettaa myös, että kun työmailla asiat sujuvat paremmin, saadaan valmista jälkeä toteutettua nopeammin, vältetään virheitä ja sen kautta työn kustannukset vähenevät.

Teksti: Terhi Viianen
Kuva: Laura Vanzo/Visit Tampere Oy