Insinööriliiton juhlavuoden projektipäällikkö Grete Ahtola haluaa nostaa näkymättömät arjen sankarit estradille.
Grete Ahtola tutustui insinöörien maailmaan ensimmäistä kertaa tammikuussa 2018. Vuosi on kulunut, ja Insinööriliiton juhlavuoden projektipäällikkönä toimiva Ahtola on suunnitellut ja toteuttanut 100-vuotiaalle liitolle koko juhlavuoden ohjelman.
– Tänä vuonna haluamme nostaa suomalaiset insinöörit koko yhteiskuntamme tietoisuuteen, Ahtola kertoo.
Insinööriliittoon Ahtola tuli aivan toisenlaisista piireistä: hän on kotoisin Virosta, ja saapui Suomeen 14 vuotta sitten opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria. Ennen juhlavuoden organisointia Ahtola oli töissä Viron kulttuuri-instituutin Suomen johtajana. Hän järjesti kulttuuritapahtumia ja huolehti Viron ja Suomen välisestä kulttuurivaihdosta.
Juuri ennen juhlavuosipestiään Ahtola työskenteli Viron valtioneuvoston kansliassa ja järjesti tapahtumia Viron Euroopan Unionin puheenjohtajakaudelle.
– Sen jälkeen halusin kokeilla jotain erilaista.
Insinööriyhteisö olikin kulttuuritapahtumia luotsanneelle Ahtolalle täysin uusi juttu.
– Minun oli löydettävä tie insinööriyden ytimeen hyvin nopealla aikataululla: millainen kohderyhmä on kyseessä ja millaisista tapahtumista he tykkäävät, Ahtola sanoo.
– Mitä kauemmin olen tätä hommaa tehnyt, sitä parempia ideoita tulee mieleen. Oikein harmittaa, kun kaikkea ei ehdi toteuttaa.
Näkymätön arjen sankari
Koska Ahtola ei ollut aiemmin ollut kosketuksissa insinöörien kanssa, täytyi juhlavuoden suunnittelu aloittaa täysin puhtaalta pöydältä, ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja tai -tietoja.
– Mutta niinhän se on, että parhaat ideat syntyvät vähän sattuman kautta.
Juhlavuonna Ahtola aikoo kertoa sekä insinöörien historiasta että tulevaisuuden suunnista. Hän haluaa korostaa insinöörien tärkeää roolia suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.
Kun Insinööriliitto perustettiin vuonna 1919, Suomi oli tekniikan takapajula. Yhteiskuntamme oli riippuvainen ulkomaisesta tekniikan tuonnista ja osaamisesta: teollisuudessa työskentelevät insinöörit olivat saapuneet maahan muun muassa Saksasta ja Ruotsista.
Sata vuotta sitten liiton pyrkimyksenä oli virallistaa insinöörin ammattinimeke, mutta nyt sen merkitys on kasvanut osaksi suomalaista työmarkkinakenttää. Samalla tekniikan takapajulasta on tullut maa, joka tunnetaan yksistä maailman parhaista insinööreistään.
Ahtolan mukaan insinööri on näkymätön arjen sankari, joka vaikuttaa taustalla kaikissa arkipäiväisissä toimissamme. Jokainen meistä käyttää päivittäin ties mitä vempaimia puhelimista leivänpaahtimiin, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuka tämän kaiken takana on.
– Insinöörityö yltää monelle sellaisellekin alueelle, joita ei tavallisesti tule yhdistäneeksi tekniseen toimintaan. Insinöörin kädenjälkeä on muun muassa kolesterolia alentava margariini.
Kulttuurista kiinnostunut Ahtola kertoo, että esimerkiksi monen taiteenlajin takana tarvitaan insinööritekniikkaa. Julkisuudessa esiin nousevat kuitenkin vain elokuvaohjaajat ja taitelijat, mutta tekniikan mahdollistanut insinööri jää esiripun taakse.
Juhlavuoden aikana Ahtola haluaa ravistella insinööreihin liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä putkiaivoista, jotka puuhaavat omien ajatustensa kanssa näkemättä ollenkaan ympärilleen.
– Insinöörityö on luovaa työtä: insinöörin tehtävänä on innovoida jotain kokonaan uutta, sellaista, joka ratkaisee meidän nykyiset ja tulevatkin ongelmat.
Tutustuessaan insinöörien maailmaan Ahtola törmäsi kliseisiin kuviin muun muassa Arto Paasilinnan siltainsinööri Jaatisesta, jota vahvistettiin edelleen muualla populaarikulttuurissa, elokuvissa, kirjoissa ja tv-sarjoissa.
– Insinööriliiton omassa juhlavuoden dokumentissa aiheeseen tutustutaan neljän hyvin erilaisen insinöörin kautta: miten heidän identiteettinsä ovat insinöörinä rakentuneet ja mitä mieltä he ovat ammattinsa haasteista ja mahdollisuuksista. Millaisia insinöörejä tulevaisuuden työelämässä tarvitaan?
Isona insinööriksi
Insinöörit ovat olleet merkittävä osa Suomen historiaa, mutta vielä suurempi rooli heillä on tulevaisuudessa. Juhlavuoden pääteemana on ”Tulevaisuutta luomassa”, ja sen alla pohditaan insinöörityön murrosta ja kannustetaan tulevaisuuden lahjakkuuksia alalle.
– Tulevaisuudessa tekninen osaaminen korostuu entisestään, samoin ongelmaratkaisukyky, rohkea ajattelu ja luovuus. Nämä ovat kaikki insinööriammatissa erittäin oleellisia taitoja.
Ahtolan mukaan myös insinöörityö on murroksessa. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan sopeutumiskykyä ja taitoa toimia eri verkostoissa. Suurimpana muutoksena on se, että yhden tarkkarajaisen osa-alueen hallitsemisen sijaan kaivataan yhä enemmän moniosaajia ja yli alojen tehtävää yhteistyötä.
Insinöörin täytyy lyöttäytyä yhteen muun muassa myyjien, markkinoijien ja muotoilijoiden kanssa.
– Suomessa on maailman parhaat insinöörit ja maailman parhaat muotoilijat: kun nämä yhdistetään, syntyy todella voittoisa työpari.
Ahtolan mukaan suomalaisessa insinööriosaamisessa on omia haasteitaan: tekniikan taitoja vaaditaan työelämässä jatkuvasti aiempaa enemmän, mutta samaan aikaan lasten ja nuorten matemaattinen osaaminen laskee. Lukiossa yhä harvempi valitsee pitkän matikan.
Juhlavuonnaan Insinööriliitto toimii yhteistyössä lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Me-säätiön kanssa. Säätiön kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään lisäämään teknistä osaamista peruskouluikäisten lasten arjessa esimerkiksi ohjelmointia opettelemalla.
Samaan aikaan Insinööriliiton jäsenet ja alaa opiskelevat jalkautuvat lukioihin ja ammattikouluihin kertomaan ammatistaan ja opinnoistaan. Ahtolan mukaan alalle pyritään kannustamaan etenkin tyttöjä.
– Insinööriliiton jäsenistä jopa 85 prosenttia on miehiä, ja tyttöjä hakeutuu alalle edelleen todella vähän.
Mutta miksi isona kannattaa ryhtyä juuri insinööriksi?
– Insinöörinä pääsee muuttamaan maailmaa. He tekevät merkittävää työtä isojen ihmismassojen eteen joka ikinen päivä.
Ihastu insinööreihin
Ennen kaikkea juhlavuosi on omistettu liiton jäsenille. Ahtolan mukaan luvassa on erilaisten tapahtumien sikermä, johon pääsevät osallistumaan niin jäsenet perheineen ja ystävineen kuin sidosryhmät ja yhteistyökumppanitkin.
– Perhe- ja tunteet -tapahtumilla haluamme muistuttaa insinöörejä siitä, että kaiken kiireen keskellä on tärkeää pitää huolta lähimmäisistään.
Luvassa on Insinööriliiton Talviturnajaiset, höyryjunamatkoja sekä tapahtumia Heurekassa ja Särkänniemessä.
Haaste -tapahtumissa insinöörejä kannustetaan nousemaan tietokoneen ääreltä ja osallistumaan liiton järjestämiin liikuntatapahtumiin. Päätapahtumien ohessa pyörii kevyempi kesäsarja, jossa liitto jalkautuu suurille ja pienille kesäfestareille ympäri Suomen.
– Näissä tapahtumissa haluamme saada ihmiset ihastumaan insinööreihin”, Ahtola kertoo.
Miten se tapahtuu?
– Yksityiskohdilla, rentoudella ja visuaalisuudella. Ihastu insinööriin -oleskelualue tarjoaa festariyleisölle oivalluksia insinöörien maailmasta esimerkiksi lego-rakennelmilla ja väribileillä.
Teksti: Miina Viljanen