Hengityslaitteiden määräaikaishuoltoja aikaistettiin koronan takia

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkintätekniikan yksikön huoltorekisteristä löytyy laitteita verenpainemittareista leikkausrobotteihin. Viime kevään ensimmäiseen korona-aaltoon yksikkö varautui esimerkiksi aikaistamalla hengityslaitteiden määräaikaishuoltoja.

Lääkintätekniikan yksiköstä vastaava sairaalainsinööri Jarno Peltokangas kertoo, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ei keväällä odoteltu käskyjä miltään ylemmältä taholta, vaan varautuminen kriisiin alkoi itsenäisesti omat tarpeet tiedostaen. 

Sairaalatason varautumistoimenpiteissä oltiin lisäksi mukana muun muassa kohorttiosastojen perustamisissa ja varustamisessa lääkintälaitteilla.

– Koronan alkuvaiheessa esimerkiksi hengityslaitteiden yksilöllisiä huoltoja pyrittiin aikaistamaan laitetoimittajien ja kumppaneiden kanssa, jottei niitä tarvitsisi ottaa pois käytöstä juuri mahdollisen ruuhkan aikaan.

– Lisäksi tilasimme laitteita, joita oli maahantuojilla varastossa valmiina. Joidenkin laitteiden elinkaartakin varauduttiin pidentämään, mikäli tilanne menisi pahaksi.

Laitteiden riittävyyden laskemisessa käytettiin suuria varmuuskertoimia. Kevään ja ainakin alkusyksyn aikana hengityslaitteiden käyttö oli kuitenkin vähäisempää kuin pahimmillaan odotettiin.

– Investoiminen ja varautuminen ei silti ole mennyt hukkaan, vaan uusinnat on ennemminkin tehty etupainotteisesti, Peltokangas kertoo.

Tarkat huoltorekisterit

Peltokankaan vetämän tiimin vastuulla on järjestää sairaanhoitopiiriin lääkintälaitteiden ylläpito-, viankorjaus- ja huoltopalvelut. Lisäksi lääkintätekniikan yksikkö tarjoaa asiantuntijapalveluita lääkintälaitteiden sekä -järjestelmien hankintoihin, integrointeihin, kyberturvaan ja lainsäädäntöön.

– Tarve lääkinnällisen laitteen hankinnalle syntyy aina kliinisestä tarpeesta, ja sitä käydään läpi yhdessä lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. 

Sairaanhoitopiirillä on huoltorekisterissä lääkintälaitteita verenpainemittareista leikkausrobotteihin yhteensä noin 24 000. 

Mikäli kotiin lainattavien kuulo- ja hengitysapuvälineiden tapaiset laitteet lasketaan mukaan, aktiivisia laitteita on yhteensä lähes satatuhatta.

– Osa laitteista ei enää ole välttämättä aktiivisesti käytössä, mutta sairaalalla on lakisääteinen velvollisuus pitää niitä edelleen rekisterissä, jotta mahdollisten vikojen sattuessa käyttöhistorian jäljittäminen onnistuu.

Prototyypit testissä

Peltokankaan mukaan yliopistosairaalana Taysilla on laitteissaan käytettävissään maailman mittakaavassakin parasta ja uusinta teknologiaa. 

Käytössä on myös viimeisintä teknologiaa edustavien vasta kehiteltävien laitteiden prototyyppejä, joita testataan potilaan hoidossa. 

– Saamme säännöllisesti kliinisiin tutkimuksiin laitteistoa, joka ei ole vielä markkinoille hyväksyttyä, eli laitteilla ei ole vielä virallista myyntilupaa lääkintälaitteena.

– Kliinisissä laitetutkimuksissa tutkitaan, kuinka kehitettävät tuotteet soveltuvat potilaan hoitoon, minkä jälkeen valmistaja mahdollisesti kehittää tuotettaan edelleen ja hakee sille lopulta myyntiluvan. 

– Lääkintälaitteiden saattaminen markkinoille on pitkä ja tarkkaan määritelty prosessi. Pienetkin muutokset lääkintälaitteiden toiminnassa tarvitsevat viranomaisluvat aivan eri tavalla kuin esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa elektroniikkatuotteissa, Peltokangas sanoo.

Lääkintälaitteiden rajapinnat auki

Mobiililaitteiden ja sovellusten käyttö sairaanhoidossa on Peltokankaan mukaan trendi, joka on vahvistumassa kovaa vauhtia varsinkin koti- ja etähoidossa.

Potilaan ei tarvitse enää välttämättä tehdä poliklinikkakäyntejä esimerkiksi purkaakseen sydämentahdistimen tai uniapnealaitteen dataa.

– Laite voi lähettää datan suoraan vastaanottavaan järjestelmään tai potilas voi lähettää sen mobiilisovelluksella kotoa ja lääkäri ottaa tarvittaessa yhteyttä. Kenenkään ei tarvitse lähteä poliklinikalle taksilla jostain kaukaa.

Taysissä kehitelty mobiilisairaalan konsepti puolestaan antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tehdä kirjauksia potilastietojärjestelmään omalla älypuhelimellaan käymättä kansliassa tai erillisellä työasemalla. Sovellus voi kerätä tietoa eri laitteista myös automaattisesti.

– Esimerkiksi heräämössä olevan potilaan tilan muutokset antavat hälytyksen automaattisesti hoitajan kännykässä. Myös laitteen vikaantuessa huoltopyyntö voidaan tehdä nopeasti mobiilisovelluksella.

Eri laitteet pyritään liittämään yhteiseen alustaan ja rajapinnat avaamaan, jolloin laitteet voivat kommunikoida keskenään yhä enemmän.

– Aiemmin järjestelmät ovat olleet pitkälti laite- ja merkkikohtaisia osin siksi, että laitevalmistajat ovat pyrkineet pitämään omat laitteensa erillään, Peltokangas sanoo. 

Operatiivinen toiminta Istekki Oy:lle

Julkisen sektorin tiukka taloustilanne on luonut haasteita lääkintälaitteiden hankintaan. Useimmista laitehankinnoista ei Peltokankaan mukaan kuitenkaan voi tinkiä, siitä pitävät huolen lakisääteiset velvoitteet esimerkiksi potilasjonojen suhteen.

– Erikoissairaanhoidolla on tiukat lakisääteiset velvoitteet, eikä meillä valikoida potilaita asiakkaiksi Amerikan malliin.

Muutaman viime vuoden aikana Peltokankaan vetämä lääkintätekniikan yksikkö on käynyt läpi suuria organisaatiomuutoksia. 

Operatiivinen toiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella vuoden 2017 alusta in house-yhtiö Istekki Oy:lle. Samalla lääkintätekniikan ja tietohallinnon henkilöstöstä suurin osa siirtyi Istekki Oy:hyn. 

– Istekkiin siirtyi Tampereella vajaa sata henkeä. Suurimmalla osalla työntekijöistä työpiste säilyi organisaatiomuutoksen aikana samana, vain nimikyltti vaihtui Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä Istekiksi.

Lääkintätekniikan tiimistäkin parikymmentä siirtyi Istekin kirjoille. Tällä hetkellä ulkoistusten jälkeen sairaanhoitopiirin lääkintätekniikan tiimissä on Peltokankaan lisäksi vain kaksi henkeä.

– Muun jatkuvan yhteistyön lisäksi käymme vuosittaiset talous- ja sopimusneuvottelut Istekin kanssa laitekantamme huollosta ja ylläpidosta sekä muista asiantuntijapalveluista.

Peltokangas itse ei enää ole suoraan tekemisissä lääkintälaitteiden kanssa, mutta aiemmin ollessaan säteilytekniikan tiimissä laitteiden konfiguroinnit ja vikaselvitykset tulivat tutuiksi. 

Mielenkiintoa laitteiden tekniikkaan riittää silti edelleen.

– Suhteellisen tuoretta tekniikkaa edustaa esimerkiksi kardiovaskulaarisissa toimenpiteissä käytettävä etäohjattava robotti, joka magneettikentän avulla kuljettaa katetria verisuonia pitkin sydämeen.

Teksti: Arto Kotilainen
Kuva: TAYS