Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työolot, johtaminen, sosiaaliset suhteet, yksilön kyky palautua sekä terveys.
Innostavan työn lisäksi yhtenä työhyvinvointiin myönteisesti vaikuttavana tekijänä koetaan myös itsenäisyys ja työn hallittavuus eli kokemus siitä, että on hyvä työssään ja pystyy ratkaisemaan hankaliltakin tuntuvat ongelmat. Myös yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemen mukaan kolme työhön liittyvää perustarvetta ovatkin yhteenliittyminen, hallinnan tunne ja itsenäisyys. Kun ne toteutuvat, motivaatio ja työhyvinvointi kasvavat.
Työhyvinvointiin liittyy myös haasteita, jotka saattavat näyttäytyä hyvinkin erilaisina työuran eri vaiheissa. Nuorena ei niinkään olla huolestuneita määräaikaisista sopimuksista, vaan haasteita voi tuottaa esimerkiksi vähäinen työkokemus ja oma epävarmuus.
–Nuorena voidaan miettiä esimerkiksi sitä, tuleeko hyväksytyksi mukaan porukkaan ja kelpaako omana itsenään. Onko oma osaaminen riittävän hyvää, vaikka työkokemusta ei olekaan vielä kertynyt, Mäkiniemi luettelee.
–Kun taas iän myötä ja elämän ollessa jo vakiintuneempaa, saatetaan toivoa, että työkin toisi sitä niin sanottua perusturvaa. Toivotaan, että työsuhde olisi vakituinen ja pitkä.
Eläkeikää lähestyttäessä eli työuran loppuvaiheilla eteen saattavat taas tulla ihan uudenlaiset haasteet, kuten esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen kunto.
–Epävarmuutta voi aiheuttaa muun muassa se, että ei koekaan olevansa enää niin työkykyinen, kuin mitä oli vielä kymmenen vuotta aiemmin, Mäkiniemi tarkentaa.
–Lisäksi organisaatiossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat työhyvinvointiin. Silloin työn hallinta helposti katoaa, epävarmuus lisääntyy ja työhyvinvointi laskee, Mäkiniemi lisää.
–Tärkeää olisikin, että muutokset toteutettaisiin työntekijöitä kuunnellen, jolloin riski hyvinvoinnin laskemiseen on pienempi.
Myös yhteiskunnalliset tekijät voivat lisätä yleistä epävarmuutta.
–Saatetaan esimerkiksi olla huolissaan siitä, että robotiikan kehittyessä kaikki työpaikat tietyiltä aloilta häviävät tai noususuhdanne loppuu.
Työhyvinvoinnin tutkijoita kiinnostaa nykyään paljon myös työn eettinen kuormittavuus eli esimerkiksi se, että omat arvot eivät ole linjassa organisaation kanssa. Vaikka eettinen kuormittavuus ei ole uusi asia, puhutaan siitä yhä enemmän.
–Arvojen toteutumisesta ja työn merkityksellisyydestä puhutaan nyt enemmän, Mäkiniemi tarkentaa.
Puhelimen sulkeminen yöksi ei ratkaise ongelmia työpaikalla
Useimmiten työhyvinvoinnista puhuttaessa fokus on pitkälti yksilössä.
–Puhutaan nukkumisesta, syömisestä, liikunnasta ja palautumisesta. Se on toki tärkeää keskustelua, mutta siinä helposti unohdetaan henkilön kytkös omaan työhön, Mäkiniemi huomauttaa.
–Unihygieniasta puhuttaessa kehotetaan esimerkiksi sammuttamaan puhelimet yöksi.
–Tutkimustulokset osoittavat, että muun muassa esimiehen epäoikeudenmukainen johtamistyyli saattaa aiheuttaa työntekijälle uniongelmia. Tai sitten tehdään liian pitkää työpäivää, eikä palautumiselle jää riittävästi aikaa, Mäkiniemi muistuttaa ja lisää, että sellaiset ongelmat eivät ratkea sinivalon tuijottelun vähentämisellä.
–Pikkuhiljaa kuitenkin aletaan huomata, että työhyvinvointiin vaikuttaa eniten se, että työ on fiksua niin työmäärän kuin työaikojenkin kannalta, Mäkiniemi sanoo.
–Myös työpäivän aikainen pieni liikunta ja tauot tukevat palautumista, hän lisää.
Nykypäivänä suosittuja ovat myös erilaiset mittaukset (esim. Firstbeat) ja laitteet, joilla voidaan esimerkiksi sydämen sykevälivaihtoa seuraamalla arvioida muun muassa stressin ja palautumisen tasapainoa, unen palauttavuutta sekä työn kuormittavuutta. Mittaustulokset voivat herättää huomaamaan muutostarpeita.
Maksimaalinen työhyvinvointi eli ”työn imu”
Työhyvinvoinnin myönteisimmästä ilmentymästä puhutaan ”työn imuna”. Työn imulla tarkoitetaan maksimaalista työhyvinvointia eli aktiivista ja myönteistä tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jossa työn tuoma mielihyvä yhdistyy korkeaan aktiivisuuteen.
–Imussa työ koetaan energisoivana ja merkityksellisenä. Kun ollaan tosi myönteisessä fiiliksessä, saadaan paljon aikaan, Mäkiniemi sanoo.
Myös työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden muokkaaminen on tärkeää.
–Ammatillinen itsetunto ja tietynlainen pystyvyydentunne ovat tärkeitä työn imun kannalta, Mäkiniemi kertoo.
–Sekin koetaan tärkeäksi, että henkilöllä itsellään on mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi työaikaan, työn sisältöön ja työskentelytapaan.
Mäkiniemen mukaan itsenäinen työskentely ja kehittymismahdollisuudet koetaan usein mielekkäänä. Tärkeitä ovat lisäksi työyhteisön sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus. Myös esimiehen johtamistyyli on merkittävässä asemassa työntekijän hyvinvoinnin kannalta.
–On tärkeää, että esimies luo edellytyksiä työntekijän onnistumiselle. Eli puhutaan niin sanotusta palvelevasta johtamisesta, Mäkiniemi kertoo.
–Epäoikeudenmukainen johtaminen taas syö helposti työn imun.
Mäkiniemen mielestä johtamisen pitäisi minimissäänkin olla reilua ja tasapuolista sekä sisältää paljon vuorovaikutusta ja kuuntelua.
–Omaa työhyvinvointia lisätäkseen on tärkeää miettiä myös sitä, että mitkä tekijät innostavat, energisoivat ja helpottavat omaa työtä.
Työhyvinvointiin myönteisesti vaikuttavat esimerkiksi rakentava ja positiivinen palaute, hyvä esimiessuhde ja sosiaalinen tuki, kehitys- ja vaikutusmahdollisuudet työssä sekä työn monipuolisuus ja vaihtelevuus. Työuupumukselle altistavia tekijöitä taas voivat olla esimerkiksi stressaavat työtilanteet, liiallinen työmäärä ja liialliset työpaineet tai liian korkeat vaatimukset.
–On todettu, että myös kaikenlaiset epäselvyydet ja konfliktit ovat hyvin kuormittavia, Mäkiniemi kertoo.
Korkeatasoista tutkimusta
Työhyvinvoinnin tutkimus Suomessa on kattavaa ja korkeatasoista sekä tiedemaailmassa hyvin tunnettua. Haasteena on kuitenkin konkreettisten kehitystoimien ja tutkimustiedon saaminen tuoreena työpaikoille.
–Se on iso ongelma ja siihen on monia syitä, Mäkiniemi toteaa.
–Yksi syy on esimerkiksi se, että meidän tutkijoiden kannattaa julkaista englanniksi. Lisäksi tutkimukset ovat usein suljetuissa tietokannoissa.
Mäkiniemen mukaan nykyään tehdään paljon myös interventio- ja toimintatutkimusta, niin Suomessa kuin muuallakin.
–Niiden tarkoituksena on asioiden muuttaminen eli työhyvinvoinnin parantaminen, Mäkiniemi kertoo.
–Esimerkiksi työn tuunaukseen liittyen on Suomessa tällä hetkellä menossa isoja hankkeita. Ihmiset osallistuvat valmennusinterventioihin ja muokkaavat siellä omaa työtään, jonka jälkeen tutkijat tutkivat sen vaikutusta, Mäkiniemi kertoo.
–Tämän tyyppinen tutkimustyö on mielestäni erittäin arvokasta.
Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi