Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtisen mukaan insinöörikoulutus Tampereella on maan vetovoimaisinta ja tulee sitä myös jatkossa olemaan. TAMKin erityisenä vahvuutena Lahtinen pitää yhteistyötä yritysten kanssa. Lahtinen kutsuttiin Tampereen Insinöörien kunniajäseneksi yhdistyksen satavuotisjuhlien yhteydessä.
Tampereen Insinöörit ry halusi kunniajäsenyydellä kiittää Markku Lahtista ansiokkaasta työstä insinöörikunnan puolesta. Yhteistyö Tampereen Insinöörien ja varsinkin insinööriopiskelijoiden kanssa on ollut jatkuvaa ja tiivistä.
Insinöörikoulutuksessa Lahtinen on vaikuttanut jo 90-luvun alkupuolelta saakka, ensin konetekniikan lehtorina ja myöhemmin rehtorintehtävissä. Lahtisen mukaan tämän vuoden alussa aloittanut Tampereen uusi korkeakouluyhteisöä ei ole juuri vaikuttanut insinöörikoulutuksen perusrakenteeseen.
– Ammattikorkeakoulu tuottaa edelleen insinöörikoulutusta niin kuin on tuottanut perustamisestaan saakka vuodesta 1992 ja sitä ennen Suomen ensimmäisenä teknillisenä opistona.
Opetuksen sisällössä sen sijaan tapahtuu paljon muutoksia jatkuvasti, ja syy löytyy tekniikan kehittymisestä.
– Jos ajatellaan esimerkiksi kone- ja autotekniikkaa, tai oikeastaan kaikkea insinöörikoulutusta, tietotekniikan käyttö opetuksessa on entisestään kiihtynyt ja elämme koko ajan melkoisessa murroksessa.
– Kurssien sisällöt vaikkapa rakennustekniikassa muuttuvat nopeasti ja opettajat ottavat uusia mallintamisen menetelmiä käyttöön, vaikkei aina opetussuunnitelmia sen kummemmin päivitettäisi, Lahtinen sanoo.
Useita yhteistyökumppaneita
TAMKin insinöörikoulutuksen vahvuutena Lahtinen pitää yhteistyötä firmojen kanssa sekä yritysmaailmasta saapuvia vierailevia luennoitsijoita. Esimerkki löytyy jälleen rakennustekniikasta.
– Rakentamisessa opintoihin sisältyvä harjoittelu, opinnäytetyö ja useat työmaakäynnit järjestetään käytännössä kokonaan yhteistyössä YIT:n kanssa, ja YIT lähettää meille myös opettajia, Lahtinen sanoo.
Tuotantoautomaation koulutuksessa yhtenä yhteistyökumppanina on jo vuosia toiminut Fastems, jonka tarjoamaan oppimisympäristöön sisältyy tehdasautomaatiojärjestelmiä korkeine varastoineen, kuljetusjärjestelmineen ja robotteineen.
Kokeneena lentoharrastajana Lahtinen muistaa mainita myös reilun vuoden verran jatkuneen yhteistyön lentokonetekniikassa.
– TAMKissa ja sen edeltäjissä on opetettu lentokonetekniikkaa vuodesta 1936 saakka. Aalto-yliopiston luovuttua koulutuksesta pari vuotta sitten TAMK alkoi tehdä yhteistyötä silloisen TTY:n kanssa, jotta yliopistotasoinen koulutus alalla jatkuisi. Nyt kumppanina on siis Tampereen yliopiston Hervannan yksikkö.
Uuden korkeakouluyhteisön ansiosta on Lahtisen mukaan löytynyt useita erilaisia yhteistyömuotoja.
– Esimerkiksi diplomi-insinööriksi opiskelevat tekevät betonitekniikan labratyöt TAMKissa ja puolestaan insinööriopiskelijat tekevät pohjarakentamiseen liittyviä labroja Hervannassa.
Hanketoimintaa ajan hengessä
Ammattikorkeakoulun rahoituksen puolella Lahtinen näkee isoja muutoksia. Vuodesta 2014 lähtien hankerahoituksen määrä TAMKissa on kasvanut noin neljästä miljoonasta lähes kahteenkymmeneen miljoonaan euroon.
Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä vaikuttaa suoraan valtiolta tulevaan rahoitukseen, joten sen hankkimiseen kannattaa satsata.
-Tärkein syy hanketoiminnan lisäämiseen on yritysyhteistyön mukanaan tuomat ajankohtaiset kehittämishaasteet, jolloin opiskelijat ja henkilöstö pysyvät ajan tasalla kulloisistakin työ- ja elinkeinoelämän trendeistä. Suurimmassa osasta hankkeista TAMK toimii yhdessä yliopiston kanssa, joko niin että yliopisto osallistuu TAMKin hankkeisiin tai toisin päin, Lahtinen kertoo.
Tutkinnot kaupan
Koulutuksen myynti ulkomaille on Lahtisen mukaan tullut yhä olennaisemmaksi osaksi myös insinöörikoulutusta. Myynti varsinkin ulkomaille on lisääntynyt.
– Esimerkiksi viime lukuvuonna aloitti paperitekniikan puolella kahdenkymmenen hengen ryhmä kiinalaisia opiskelijoita, jotka opiskelevat kaksi vuotta TAMKissa paperitekniikan eristyskysymyksiä.
Lahtinen kertoo yhden opiskelijan lukuvuoden opintojen maksavan keskimäärin noin kymmenen tuhatta euroa, mitä käytetään laskutuksen perustana.
– Hinta EU:n ulkopuolisille on hieman korkeampi kuin mitä opetusministeriö maksaa tutkinnoista. Mutta valtiolle tuotammekin 1600 tutkintoa vuodessa.
Valtiolle ja yksityisille myytävän koulutuksen kustannukset pidetään tarkasti erossa toisistaan jo pelkästään verotuksellisista syistä. Yksityisille myytävästä koulutuksesta TAMK nimittäin joutuu maksamaan tuloveroa.
– Hinnoittelua ammattikorkeakoulu tekee sinänsä aivan kuten mikä tahansa yritys. Myytävän koulutuksen pitää olla meille taloudellisesti kannattavaa.
Tampere pärjää
Valtakunnallinen korkeakoulutuksen visio vuodelle 2030 lähtee siitä, että tutkinnon suorittajien määrää Suomessa kasvatetaan noin 5-10% 2020-luvun alkupuolella.
Ammattikorkeakoulututkintoja siis halutaan lisätä Suomessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan lisäksi myös tekniikan osaajien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan.
– Tampere on tekniikan koulutuksessa maan vetovoimaisin paikka ja meillä on mahdollisuus lisätä koulutusta. Esimerkiksi Itä-Suomessa aloituspaikkojen lisääminen ei välttämättä lisää suoritettuja tutkintoja, Lahtinen sanoo.
Teksti ja kuva: Arto Kotilainen