Uratehdas täytti 10 vuotta

Korkeakoulutettujen työllisyyttä parantava Uratehdas vietti viime vuonna 10-vuotissyntymäpäiviään. Kun Petri Partanen ja Jyrki Koskinen vuonna 2009 perustivat Uratehtaan, projekti kulki nimellä Piotty ry.

Partasen mukaan jo aiemmin oli perustettu omatoimisen työllistymisen tukiyhdistyksiä. Partanen ja Koskinen käynnistivät Uratehtaan toiminnan, kun rahoitus siihen saatiin ELY-keskukselta. Liitot maksoivat omarahoitusosuutta.

– Liitolla oli aiemminkin ollut työllisyysprojekteja, mutta vastaavaa ei ollut, Partanen kertoo.

Nykyään päärahoittajana on Pirkanmaan TE-palvelut.

Tampereella lähdettiin liikkeelle Tekniikan akateemisten ja Tampereen Insinöörien kanssa. Alkuaikoina toiminnan kohderyhmänä olivat korkeasti koulutetut yksityissektorilla työskentelevät henkilöt. Sittemmin kohdennuksesta on luovuttu.

Uratehdas on alusta asti saanut hyvän vastaanoton.

– Meitä on kehuttu, meillä on hyvä maine ja näyttöä siitä, että pienellä panostuksella saadaan tulosta aikaan.

Tekniikan akateemisissa jo 1990-luvulla työskentelyn aloittanut Partanen kertoo, että innoitus projektin aloittamiseen syntyi halusta palvella liiton jäseniä.

– Jäsenpalveluihin kuuluu, että autetaan työttömiä. Tampereella ja Pirkanmaalla on keskimääräistä huonompi tilanne.

Uusi nimi ja logo

Alkuun työntekijöitä oli vain yksi. Vuonna 2012 silloisessa Piotty ry:ssä koulutuspäällikkönä aloitti Mari Kuusjärvi. Hän aloitti työssä yksin, mutta myöhemmin mukaan tuli myös Henna Ojala.

– Se oli mukavaa, että sai työparin. Muuten se oli vähän yksinäistä puurtamista.

Ojalan jälkeen Kuusjärvi sai parikseen vielä Maija Heinon, jonka aikana erityisesti yksilöohjaus kehittyi.

Kuusjärven aikana projektin nimi vaihtui Uratehtaaksi. Nimi syntyi aivoriihessä, jossa heitettiin ilmoille kaikki, mitä tuli mieleen.

– Lyhennyksen sijaan haluttiin nimi, joka kuvaa sitä, mitä paikassa tapahtuu.

Samaan aikaan tehtiin myös Uratehtaan logo. Siihen haluttiin näkyviin Tampereen tehdasmiljöö piippuineen.

Kuusjärvi työskenteli Uratehtaalla kolmisen vuotta. Hänen aikanaan Nokian työntekijöitä irtisanottiin paljon, ja Kuusjärvelle on jäänyt ajoilta sellainen mielikuva, että Uratehtaan kävijämäärä kasvoi.

Työnhakijoita tuli muualtakin kuin Nokialta, mutta se on jäänyt Kuusjärvelle parhaiten mieleen. Insinööriala oli murroksessa, ja monella entisistä nokialaisista osaaminen oli hyvin spesifiä. Yrityksessä oli erikoistuttu pieniin asioihin ja uuden uran löytyminen oli mietinnän paikka.

Monet työttömistä olivat muutenkin uuden edessä: työt olivat alkaneet heti opintojen jälkeen tai jo niiden aikana. Työn hakeminen oli uutta.

– Se oli äärimmäisen kiinnostavaa, ja siinä avautui silmät korkeakoulutettujen työnhaulle, Kuusjärvi sanoo.

Uratehtaalla alettiin pitää yritysesittelyjä, ja projektilaisilla oli tarve oman osaamisensa sanoittamiseen.

Tapahtumaidea syntyi lenkkeillessä

Brändiuudistuksen lisäksi Kuusjärven aikana kehitettiin tähän päivään asti säilynyt Walk for Jobs -työnhakutapahtuma.

– Olen innokas lenkkeilijä, ja mietin monesti lenkillä, että olisipas makeeta, jos liikunnan voisi yhdistää työnhakuun, Kuusjärvi muistelee.

Kävellessä rekrytoinneista keskusteleminen on myös huomattavasti vapaamuotoisempaa kuin kasvokkain sisätiloissa. Ideaa alettiin kehittää, ja vaikka alussa esimerkiksi osallistuvia yrityksiä oli vaatimattomasti, kymmenkunta, pikkuhiljaa tapahtuma kasvatti suosiotaan.

Tapahtuman kehittämiseen otettiin mukaan projektilaisia, jotka yhdessä työntekijöiden kanssa kontaktoivat yrityksiä. Tämä toi heille konkreettisesti tekemistä.

Kuusjärvelle Uratehdas-vuosissa parasta olivat ihmiset.

– Ei pelkästään työkaverit, vaan vakkarikävijät. Varmasti heillekin parasta olivat vertaistukiryhmät.

Jokaista työpaikkaa Uratehtaalla tuuletettiin, ja usein työllistyneet pääsivät kertomaan oman tarinansa työllistymisestä.

– Monesti se on ihan sattuman summaa. Kokemuksen jakaminen oli tärkeää.

Vuoden 2015 lopulla Kuusjärvi vaihtoi työpaikkaa. Nykyinen työ sijaitsee Helsingissä, jonne hän pendelöi normaaliarjessa pari kertaa viikossa. Edelleen junamatkoilla näkee tuttuja kasvoja Uratehtaan ajoilta, ja onpa hän törmännyt yhteen Kaupinojan saunallakin.

– Mietittiin, että mistä ollaan tuttuja, ja Uratehtaalta tietenkin.

Ihmiset ovat tärkeintä Uratehtaalla

Nykyään Uratehdasta pyörittävät yhteyspäällikkö Tiina Keskinen ja hallintopäällikkö Jaana Taskula. Molemmat aloittivat Uratehtaalla samana päivänä, kolme vuotta sitten maaliskuussa.

Heidän alkuaikana toimintaan tuli hallinnollisesti iso muutos, kun työttömien tuli alkaa tehdä ja päivittää työllistymissuunnitelmia. Niitä ei Uratehtaalla aiemmin ollut tehty.

Tämän vuoden alussa alkoi uusi, Uratehtaan perintöä jatkava hanke, kun ryhmämuotoisen toiminnan rinnalle otettiin enemmän yksilömuotoista toimintaa.

– Sille on paljon kysyntää ja siitä on tullut toivetta, Keskinen sanoo.

Kun Taskula ja Keskinen aloittivat Uratehtaalla, he halusivat tehdä toiminnasta omannäköistään. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat tärkeimmässä roolissa ja ihmisten kohtaaminen on tärkeää.

– Haluamme, että Uratehtaalla tuntee olonsa tervetulleeksi ja tärkeäksi. Uratehdas on paikka, jossa saa ja uskaltaa avata suunsa ja kertoa kaikista tuntemuksista. Kun tuntuu pahalta, muut nostavat ja silloin kun hyvältä, muut iloitsevat mukana, Keskinen sanoo.

Naiset haluavat lähestyä asioita ratkaisukeskeisesti ja avata keskusteluilla uusia näkökulmia. Tsemppaaminen ja pettymyksistä selviäminen on tärkeää.

– Työnhakuhan vaatii suurta itsensä johtamista ja on itsessään rankkaa työtä, Taskula sanoo.

Tänä vuonna Uratehtaalla on oltu uuden edessä koronan takia. Kasvokkaiset kohtaamiset ovat vaihtuneet etätoimintaan, eivätkä Keskinen ja Taskulakaan ole tavanneet kasvotusten muutamaan kuukauteen.

Palaute etätoiminnasta on ollut kiittävää, ja etäyhteydet saatiin nopeasti pystyyn, vaikkei niitä Uratehtaalla ole ennen paljoa käytetty.

– Näemme lähikohtaamisella niin ison arvon, Taskula sanoo.

Paluumuuttajat ovat kehu

Vuodet Uratehtaalla ovat olleet tapahtumarikkaita ja aika on mennyt nopeasti. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä on ollut se, kun Keskinen ja Taskula olivat järjestäneet heidän ensimmäisen Walk for Jobs -tapahtuman.

– Oli upeaa huokaista onnistuneen tapahtuman jälkeen. Se on iso tapahtuma pienillä resursseilla järjestettäväksi, Keskinen sanoo.

Walk for Jobsin lisäksi Uratehtaan tapahtumakalenterissa on muun muassa koulutuksia ja valmennuksia työnhakuun liittyvistä aiheista, työpajoja ja duunipäiviä, joissa tehdään yhdessä hommia työnhaun eteen.

Taskulan mukaan Uratehtaalla kymmenen vuoden aikana työskennelleet ihmiset ovat heittäneet kapulan vaihdossa seuraavalle. Kaikki ovat osaltaan vieneet toimintaa eteenpäin.

– Me otamme sen kehuna, että ihmiset, jotka ovat joskus täällä olleet ja löytävät itsensä tietyn ajan päästä taas työnhaussa, tulevat takaisin Uratehtaalle. Valtavan suuri osa palautteesta on kehuja, Keskinen sanoo.

Viime vuonna pyöreitä täyttänyt Uratehdas ei ole vielä päässyt viettämään juhlia, vaan erilaisia suunnitelmat sotkeneita asioita on tullut eteen. Viimeisimpänä korona.

Uratehtaan verkkosivuilla todetaan, että tavoitteena on jatkaa toimintaa kunnes kohderyhmän työttömyys on merkittävästi vähentynyt. Vielä niin ei ole tapahtunut, vaan Uratehtaalle on edelleen tarvetta, sanoo hallituksen puheenjohtajana toimiva Petri Partanen.

– Vaikka olemme saaneet autettua ihmisiä, työttömiä tulee koko ajan lisää. Tällaiselle palvelulle on tarvetta, emmekä ole tehneet itseämme tarpeettomiksi.

Teksti: Laura Ikävalko
Kuva: Uratehdas