Insinööriliiton koulutuspäällikkö Jouni Röksä kertoo parhaat keinot kiinnittää insinöörejä rekrytoivien headhuntereiden huomio.
Yhä useammin rekrytoinnit tapahtuvat ilman avointa hakua. Unelmien työnantajalta ei kuitenkaan kannata odotella puhelua kotona tumput suorassa, vaan toimita itse aktiivisesti. Insinööriliiton koulutuspäällikkö Jouni Röksän mukaan työnhaku on taitolaji, joka vaatii paljon työtä. Hän huomauttaa, että myös työnhakutaidot pitää opetella. Lisäksi ne täytyy pitää ajan tasalla.
Ensimmäiseksi Röksä kehottaa laittamaan “hakupaperit kuntoon”. Sekään ei kuitenkaan riitä, mikäli LinkedIn-profiili ei ole ajan tasalla. Se on Röksän mukaan tänä päivänä välttämätön jokaiselle työnhakijalle.
– Suorahakukonsultit käyvät katsomassa LinkedInin. Hakupaperit voivat olla kunnossa, mutta Linkedin ei, jolloin prosessi lopetetaan, koska parasta ennen päivä on mennyt. Heillä on tasokas palvelu, jossa he pystyvät vertailemaan hakijaa ja tämän kilpailijoita. Laita LinkedIn kuntoon jo opiskeluaikana. Vaikka ei haluaisi mennä someen, LinkedIniin pitää mennä, Röksä opastaa.
Vinkkejä houkuttelevan LinkedIn-profiilin luomiseen löytyy Insinööriliiton tallennearkistosta löytyviltä kursseilta. Tärkeää on kiinnittää huomiota visuaalisiin elementteihin.
– Älä käytä harmaata taustakuvaa. Rakenna taustakuvasta semmoinen, joka kertoo omista kilpailuvalteista tai osaamisesta. Yhdeksän kymmenestä käyttää tavallista taustaa. Se jätetään yleensä hyödyntämättä.
Lisäksi huonolaatuinen tai vapaa-ajalla otettu valokuva saattaa kääntyä itseään vastaan. Asiallinen ja laadukas kuva sen sijaan toimii.
– Ilmeen pitäisi olla ainakin hymyn puolella. Yrmy ilme voi olla niin kielteinen viesti, ettei headhunter siitä eteenpäin jatka.
Toinen tärkeä asia ovat profiilin työsuhteen taidot eli skillsit, joiden avulla rekrytoijat suodattavat potentiaalisia työntekijöitä. Työsuhteissa kannattaa vastuiden lisäksi kertoa myös saavutukset. Lisäksi Röksä vinkkaa hakemaan paljon suosittelijoita edellisistä työpaikoista. Myös omia opintoja kannattaa avata enemmän kuin yhdellä lauseella.
Lisäksi erityisesti insinöörialan työnantajat antavat painoarvoa työnhakijan suorittamille kursseille ja projekteille.
Röksän mukaan insinöörien tyypillinen ongelma on vaatimattomuus, joka ei ole valttia työnhaussa. Lisäksi alalla osaaminen vanhenee nopeasti, eivätkä firmat välttämättä jatkuvasti kouluta työntekijöitään. Siitä pitää jokaisen siis huolehtia itse.
Insinööriliiton jäsenet voivat suorittaa ilmaiseksi useita verkkokursseja. Niitä järjestetään tulevanakin vuonna yli 500.
Ole aktiivinen työnhakija
Röksä tekee eron passiivisen ja aktiivisen työnhaun välille.
– Passiivista hakua on se, että näkee lehdessä avoimen työpaikan ja hakee sinne. Se on passiivista, koska kilpailu on kovinta silloin ja taktista työnhakua osaavat ovat luultavasti vahvemmilla prosessissa.
LinkedIn onkin tehokkampi keino kiinnittää suorahakutoimiston kiinnostus.
– Eräälle kävi niin, että kun hän käynnisti aktiivisen työnhaun eli haki työpaikkoja ennen kuin ne tulivat saataville yleiseen hakuun, sai hän kaksi työpaikkaa kuukauden sisään.
Röksä neuvoo perehtymään omaan markkinaan ja rekrytoijiin. Pirkanmaalla esimeriksi moni vuokratyöfirma tekee myös suorahakua.
– Selvitä, keitä henkilöitä näissä firmoissa on. Seuraava askel on tasokas lähestyminen: ensin viesti ja sitten soitto. Ideaalitilanne on, että pääsisi headhunterin juttusille kertomaan omista vahvuuksista.
Röksä kannustaaa muutoinkin aktiivisuuteen ja verkostoitumiseen.
– Mikään ei estä sitä, että seuraa yrityksiä ja suorahakuyrityksiä LinkedInissä. Silloin on lähempänä niiden viestintää.
Kannattaako työpaikkaa nyt vaihtaa?
Syyskuussa 2022 akateemisten työntekijöiden työttömyys lähti kasvuun, mutta toistaiseksi ei vielä insinöörien osalta.
Tällä hetkellä liittoon kuuluvien työttömyys on alle 2,5 prosenttia, kun taas kaikkien insinöörien 4 prosenttia.
– Työn laskutettavuus ja asiantuntijuus on suojellut tähän mennessä insinöörejä. Nyt ollaan menossa kohti taantumaa keväällä 2023. Valmistuvien insinöörien kesätyöpaikkojen haussa kannattaa olla aktiivinen, koska se tulee vaikeutumaan alkuvuoden jälkeen, Röksä avaa tilannetta.
Mikäli nyt suunnittelee työpaikan vaihtoa, kannattaa ensin selvittää yrityksen tämänhetkinen kunto tarkastelemalla sen tulosta.
– Jos on huolestuttavia merkkejä, kannattaa katsoa kilpailijoiden tilanne. Jos menee hyvin, ei kannata vaihtaa. Jos yritys on tehnyt tappiota ja liikevaihto pudonnut, kannattaa testata omaa kuntoaan. Jos hakee 10:een työpaikkaan, haastatteluun pitäisi päästä 1-5 paikoista. Jos tämä onnistuu, kannattaa tarkistaa uuden yrityksen luvut ja, jos ne ovat vanhaa paremmat, tehdä vaihdos.
Röksä suosittelee laittamaan työnhakuun liittyvät dokumentit jo etukäteen kuntoon, vaikka ei työpaikan vaihto ei tällä hetkellä olisi ajankohtaista.
– Kukaan ei tiedä, mitä yritysrintamalla tapahtuu. Voi tulla yllättävä lomautus, jos yritys joutuu yrityskaupan kohteeksi. Kannattaa arvostaa omaa ammattitaitoa, eikä toimia vasta vahingon tapahtuessa. Insinöörin luonteeseen kuuluu, että varaudutaan riskeihin.
Röksä muistuttaa, etteivät yksittäiset kriisit horjuta vuosien varrella kartutettua osaamista.
– Insinöörin kannattaa olla ylpeä omasta ammattitaidosta, ei sitä yksi sota tai korona muuta. Luota siihen, että ura kantaa, kun osaamisesta pitää huolta.
Liiton apu oli korvaamaton
Projektininsinöörinä Pirkanmaalla työskentelevä Juhamatti Laaksonen tietää, miten haastavaa työnhaku saattaa pahimmillaan olla.
Laaksonen oli vuonna 2014 liikenneonnettomuudessa, jonka seurauksena hän joutui pyörätuoliin. Onnettomuuden ja pitkän kuntoutumisen jälkeen hän jatkoi jonkin aikaa töissä, mutta päätti työmaalla liikkumisen hankaluuden takia lähteä jatkokouluttautumaan sähkötekniikan alalla. Sen jälkeen työnhaku tuntui erityisen haastavalta, koska työkokemus sähkösuunnittelusta oli vielä suppeaa.
– Tuntui, että työpaikan saaminen on mahdotonta, kun mikään ei vienyt edes siihen, että pääsisi haastatteluun. Yleensä olen aina saanut paikan kun, olen päässyt haastatteluun, mutta isoin haaste oli päästä sinne. Keinot loppuivat kesken.
Kun Laaksosesta tuntui, että hän oli kääntänyt jo kaikki kivet , hän keksi vielä pyytää apua Insinööriliitolta. Sieltä työnhaussa riensi apuun koulutuspäällikkö Jouni Röksä.
Yhdessä Röksän kanssa he laittoivat Laaksosen CV:n ja hakemuksen kuntoon ja tekivät Laaksoselle LinkedIn-profiilin.
– Jouni listasi paikallisia firmoja, joita haettiin. Se oli todella taktista ja tarkkaa työnhakua.”
Lopulta Laaksonen pääsi töihin ensimmäiseen firmaan, jonka listalta valitsi.
– Uskon, että LinkedIn oli iso tekijä. Onhan siellä kaikki tieto helposti nähtävissä työnhakijasta. Se on mielenkiintoisempi kuin perinteinen CV, jolla on todella vaikea erottua.
Sen jälkeen Laaksonen on vaihtanut jo kerran työpaikkaa. Tällä kertaa se sujui helpommin. Uusi työpaikka löytyi osittain vanhojen tuttavuuksien kautta, mutta Laaksosella oli lyödä viilattu LinkedIn-profiili tiskiin. Tuttava näytti sen työnantajalle ja Laaksonen sai paikan.
Laaksosen mielestä suurin haaste työnhaussa on oman osaamisen sanoittaminen paperille. Hän pohtii, että mikäli itseään on vaikea kehua voi pyytää puolisoa tai jotakin muuta läheistä ihmistä kertomaan positiivisia asioita itsestä.
Laaksonen kiittelee Insinööriliitolta saamaansa apua.
– En osannut aikaisemmin liittoa ajatellakaan noin. Se yllätti, kuinka nopeasti sieltä sai hyvän avun työnhakuun. Sinne kannattaa ottaa mieluummin yhteyttä kuin jäädä yksinään pyörittelemään asiaa. Ajattelin, etten voi ainakaan enää mitään hävitä. Voitin aika paljonkin.
Teksti: Salla Rajala, kuva: Designer491/Dreamstime.com