Kaupunkimetsät herättävät intohimoja – Metsäinsinööri riitojen ratkaisijana

Harva asia herättää kaupunkilaisissa yhtä suuria intohimoja kuin lähivirkistysalueiden metsänhoito. Tampereen Infran metsätalousinsinööri Heli Vuorilampi on tottunut kohtamaan työssään metsiin kohdistuvia ristiriitaisia asukastoiveita.

Tampereella on todella paljon kaupungin metsiin rajoittuvia tontteja, ja näihin metsiin kohdistuvien asukastoiveiden vastaanottaminen ja katselmuksien järjestäminen on yksi Heli Vuorilammelle kuuluvista tehtävistä.

– Asukastoiveisiin liittyviä töitä tilataan kantakaupungin alueella todella paljon, ja tälläkin hetkellä jonossa on satoja toiveita, jotka usein ovat keskenään ristiriitaisia. Jotkut haluavat säästää puita, jotkut toiset puolestaan haluavat ehdottomasti kaataa.

– Lähtökohtana on aina kompromissiin pyrkiminen. Sen asukkaan mielipidettä painotetaan, jonka tontin kohdalla puut selkeimmin ovat. Yksittäisiä puitakin poistamalla saadaan tarvittaessa valoaukkoja, jotka voivat toimia ratkaisuna.

Pelkästään asukastoiveiden mukaan ei koskaan voida edetä, koska metsänhoidolliset ratkaisut sovitetaan kaupungin omiin tavoitteisiin ja esimerkiksi luontoarvoihin.

– Myös kaavassa päätetty sisältö usein rajaa mahdollisuuksia vastata kaikkiin asukkaiden toiveisiin, Vuorilampi sanoo.

Omin päin ei kenenkään kannata ruveta asuntonsa reunametsiä harventamaan.

– Luvatta kaadetuille puille lasketaan arvo ja mikäli kaataja saadaan selville, meiltä lähtee kyllä lasku.

Metsureiden esimies

Vuorilampi toimii Tampereen kaupungin omistaman osakeyhtiön eli Infran kunnossapitopuolen riveissä ja hänelle kuuluu asiantuntijatehtävät metsäpuolen asioista. Kaupungin kiinteistötoimi omistaa metsät ja tilaa metsien hoitopalvelut kunnossapidolta.

– Toimin kaupungin metsureiden työnjohtajana ja lähiesimiehenä, ja metsureiden lisäksi meille tekee töitä muun muassa ulkopuolisia motourakoitsijoita.

Monissa kohteissa metsäpuolen tiimi tekee yhteistyötä esimerkiksi Infran rakentamispalveluiden, Tampereen Veden, Tampereen sähkölaitoksen ja Tampereen kaukolämpöverkon kanssa. 

Metsään kohdistuvia toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi putkilinjojen ja katujen rakentamisen yhteydessä.

– Erilaisten luontokohteiden tunnettavuuden lisääntyminen on tietysti lisännyt yhteistyötarvetta ympäristönsuojelun kanssa. 

Metsään liittyvien tehtävien lisäksi Vuorilammen työnkuvaan kuuluu hulevesiasioita ja tällä hetkellä myös vieraslajien torjuntaa.

– Kaupungilla on jo käynnistynyt vieraslajistrategiaja nyt keskitytään haitallisten lajien, kuten kurtturuusun torjuntaan, varsinkin rantojen ja luonnonsuojelualueiden läheltä. Jättiukonputkea on torjuttu jo vuosia.

Dokumentointi lisääntyy

Suuren osan työajasta Vuorilampi viettää maastokohteissa, eikä pane tätä pahakseen, koska pyrkiikin laittamaan kiireellisissä tilanteissa toimenpiteitä vaativat maastotyöt aina toimistotöiden edelle.

– Työnjohtotehtävien takia hallinnollisia tehtäviäkin kyllä riittää. Lisäksi toimistotyötä lisää se, että yhä enemmän ja enemmän eri työvaiheita dokumentoidaan.

Kaupungin metsätalous ja puukaupat eivät varsinaisesti kuulu Vuorilammen vastuulle. Metsäyhtiöiden kanssa asioi suoraan kaupungin kiinteistötoimen metsätalouspäällikkö.

– Meidän yksikkömme tekee kyllä talousmetsiin ennakkoraivaukset ennen varsinaisia hakkuita ja harvesterin tuloa, sekä taimikonhoidon ja istutukset. Pääosa talousmetsistä on Teiskossa, mutta joitakin myös ympäristökunnissa.

Yksittäisiäkin puita rekisterissä

Mobiilisovellusten ansiosta Vuorilampi voi yhä useammin hoitaa maastossa työvaiheita, jotka aiemmin vaativat toimistotyötä.

– Kaupungin metsävaratietojärjestelmään pääsee kännykällä toimivalla ohjelmalla, josta näkee työkohteen tiedot, ohjeet ja oman sijainnin puhelimen GPS:n avulla. Merkintöjä kohteista voidaan tehdä paikan päällä maastossa.

– Myös metsureilla on puhelimessaan ohjelma, joten voin lähettää heille tarkasti työkohteiden rajat ja kullekin metsäkuviolle sovitut tehtävät. Työtunnit ja lomatkin kirjataan omaan järjestelmään.

Metsien tallennus tietojärjestelmiin onnistuu uusilla ohjelmilla yhä tarkemmin. Tampereen metsävaratietojärjestelmässä puut on esitetty pääsääntöisesti metsäkuvioittain. 

– Kuviot ovat kuitenkin erittäin tarkkoja, joten kaupungilla on kyllä tarkat tiedot metsistään, Vuorilampi sanoo.

Keskustan katujen varsilla ja puistoissa kasvavia puita viedään rekisteriin myös yksittäin.

– Kaupunkipuiden rekisteriä pyritään tekemään yhä enemmän avoimeksi, jotta kaikki kaupunkilaiset pääsisivät sitä selailemaan.

Pyynikillä uusi hoitosuunnitelma

Tampereen komeimmat männiköt seisovat Pyynikin harjun rinteillä, ja niidenkin kohtelusta on esitetty monia mielipiteitä. 

Kuten niin usein metsään liittyvissä toiveissa, toisten mielestä puihin ei saisi koskea ollenkaan, toiset taas haluaisivat, että järvinäkymät saataisiin paremmin näkyviin.

– Pyynikillä on oma hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on tällä hetkellä uusinnassa. Uudessa suunnitelmassa tavoitteena on myös avata näkymäaukkoja, Vuorilampi kertoo.

Näkymien avaamisessa ei välttämättä tarvitse koskea vanhimpiin yli satavuotiaisiin puihin.

– Tarkoitus on avata näkymiä niiltä kohdin, joissa on jo aiemmin ollut näkymäaukkoja ja joissa kasvaa nyt nuorempia puita.

Teksti ja kuva: Arto Kotilainen

Muut artikkelit