Opiskelijat kehittävät uutta korkeakouluyhteisöä – Eri alojen opiskelijat samassa tiimissä
Opiskelijoiden ideat otetaan entistä paremmin huomioon Tampereen uutta korkeakouluyhteisöä kehitettäessä. TAMKin tiloissa toimiva Smart Campus Innovation Lab (SCIL) tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua kehitysprojekteihin, ja samalla voi saada myös opintopisteitä.
Projektivalmentaja Eija Syrjämäki kertoo, että reilun vuoden kokemusten perusteella uusi toimintamalli tukee hyvin uuden korkeakouluyhteisön ideaa.
– SCILin pilottiprojekti käynnistettiin kesällä 2017, ja se oli ensimmäinen kerta, kun kolmen korkeakoulun opiskelijat muodostivat keskenään tiimejä ja pääsivät yhdessä rakentamaan yhteisön kulttuuria.
– Sillä ei ole merkitystä, tuleeko projektin idea tai siihen osallistuvat opiskelijat meille ammattikorkeakoulusta, yliopistolta tai teknilliseltä yliopistolta. Tärkeintä on, että asioita tehdään yhdessä ja opitaan toisiltamme, Syrjämäki sanoo.
Sisäisiä startup-projekteja
Syrjämäki hakee yhtymäkohtia SCILin toimintaan siitä, miten korkeakoulussa suhtaudutaan esimerkiksi startup-ideoihin.
– Pyrimme siihen, että korkeakoulun sisäisen kehittämisen ideat tulisivat otetuksi huomioon siinä missä kaupalliset yritysideatkin, Syrjämäki sanoo.
Vaikka SCIL-projektit kohdentuvat nimenomaan korkeakoulun sisäisen ympäristön kehittämiseen, asiantuntijuutta, tietoa ja vaikutteita haetaan aktiivisesti yrityksistä ja koko ympäröivästä yhteiskunnasta.
Esimerkiksi viime kesänä käynnistetyssä kiertotalouteen liittyvässä projektissa opiskelijat ottivat yhteyttä yli sataan yritykseen, joista noin kahtakymmentä haastateltiin materiaalivirtojen hallitsemisesta.
– Monenlaiset ideat ovat meille tervetulleita. Sekä opiskelijat että henkilökunta voivat vapaasti tulla esittämään ajatuksiaan meille. Yhdessä pohdimme, saadaanko ideoista projektia aikaiseksi ja mistä esimerkiksi löydämme tarvittavat asiantuntijat.
Projekteista opintopisteitä
Reilun vuoden aikana SCILissä on viety läpi kymmenkunta projektia. Erikseen sovittaessa opiskelija voi sisällyttää projektit opintoihinsa tai korvata niillä opintosuunnitelmansa osia, esimerkiksi projektityökurssin tai työharjoittelun.
– Meihin päin kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä, koska projektien yhteensopivuudesta opiskelijan tutkinto-ohjelman kanssa sovitaan erikseen.
– Myös opinnäytetyön tekeminen meille on mahdollista, Syrjämäki kertoo.
Aiheita eri aloilta
Projekteissa aiheina on ollut muun muassa opiskelijadatan käyttö, verkkosivujen suunnittelu ja chatbotit eli ihmisten kanssa keskustelevat tietokoneohjelmat.
Periaatteessa projektin toimeksiantajana voi toimia myös ulkopuolinen yritys. Esimerkiksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle tutkittiin kesällä 2017, minkälaista dataa voidaan kerätä yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevista kiinteistöistä.
Yksittäisenä kohteena projektissa oli Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan uusi rakennus.
– Opiskelijat kehittivät 3D-mallin, josta pystyi lukemaan esimerkiksi rakennuksen eri osien ja huoneiden lämpötilaa ja ilmanlaatua.
– Myös huoneiden varaustilanteen pystyy lukemaan nettisivuillammekin esillä olevasta mallista, Syrjämäki kertoo.
Insinööriopiskelijat mukaan
Insinööriopiskelijoiden teknisen osaamisen kannalta SCIL tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Projekteihin saatetaan hakea kohdennetusti esimerkiksi tietotekniikan tai erilaisten rajapintojen osaajia.
– Tähän mennessä insinööripuolelta osallistujia on tullut muun muassa materiaalitekniikan ja ympäristötekniikan puolelta.
– Yliopistolta puolestaan tiimeihin on tullut mukaan esimerkiksi hallintotieteilijöitä ja terveystieteiden ja tietojohtamisen opiskelijoita, joten tiimit ovat todella monialaisia, Syrjämäki sanoo.
Työelämätaidot kasvavat
Syrjämäki kertoo, että saadun palautteen mukaan SCIL-projektien parasta antia opiskelijoille ei ole pelkästään oman alan osaamisen kasvattaminen tai opintopisteiden kertyminen, vaan myös yleisten työelämätaitojen kasvattaminen.
Alussa opiskelijat ovat usein ihmeissään joutuessaan tekemisiin toisen alan asiantuntijoiden kanssa, mikä vastaa tilannetta useilla työpaikoilla.
– SCILissä on mahdollisuus toimia monialaisessa tiimissä, oppia hallitsemaan kokonaisuuksia ja käymään keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa ja viemään samalla projektia eteenpäin.
– Tämä on juuri sitä mitä nykyään työelämässä tarvitaan, ja tässä on SCILin vahvuus.
Pelkkä substanssiosaamisen yksistään ei riitä, vaan yhtä tärkeää on se, miten hyvin oman viestinsä saa perille eri alan edustajille.
– Myös verkostoituminen korkeakoulun ulkopuolelle on koettu hyödylliseksi varsinkin tulevan työnhaun kannalta, Syrjämäki sanoo.
Paljon ulkomaalaisia
Iso osa SCIL-projekteihin osallistuvista opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia. Projektien kielenä on vaihtelevasti sekä suomi että englanti, ja useat osallistujat tulevat englanninkielisestä koulutusohjelmasta.
– Sieltä löytyy mahtavaa porukkaa, joka on uskaltanut hypätä uuteen ja tuntemattomaan kulttuuriin jo pelkästään tullessaan Suomeen opiskelemaan.
– Omien kokemusteni mukaan monen ulkomaille opiskelemaan lähteneen mieli on ikään kuin valmiiksi muovautunut sopivaksi ja vastaanottavaiseksi monialaisiin projekteihin, Syrjämäki sanoo.
Teksti: Arto Kotilainen
Kuvat: Arto Kotilainen ja SCIL