Vanha tiilirakennus seisoo uljaana kirpeässä talvipäivässä, ja seinän kyljessä lukee jokseenkin vaatimattomasti Hacklab. Heti halliin sisään astuessa kohtaa ilmassa leijailevan puun tuoksun, ja somalle väliovelle pujotellessa varastoitujen tarvikkeiden välistä huomion kiinnittää valtava, lonkeromainen hökötys.
– Tää on meidän Maakrapu, Hacklabin pitkäaikainen aktiivi Arno Munukka esittelee. Kone on ilman pyöriä eteenpäin eriskummallisten lonkeroidensa avulla kulkeva kärry. Se on yksi Hacklabissä valmistuneista tuotoksista, joka tehtiin alun perin kilpailemaan Pyynikin mäkiautokilpailussa vuonna 2019.
Hacklab on yhteisöllinen työpaja, jonka idea rantautui Suomeen 2010-luvun alussa. Tuolloin perustettiin ensimmäiset verstaat Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin.
– Nyt Suomessa on kaiken kaikkiaan 15 Hacklabia. Ensimmäiset vastaavanlaiset tilat ovat olleet jo 90-luvulla Saksassa, Arno Munukka kertoo.
Munukan mukaan nimenomaan teknologia on se, mikä nostaa Hacklabin jalustalle muiden yhteisöllisten työtilojen joukossa.
– Varmasti vastaavaa toimintaa on ollut olemassa pitkään, mutta teknologian kannalta vasta viime vuosikymmenien aikana on tultu siihen pisteeseen, että esimerkiksi 3D-tulostaminen olisi kaikille saatavilla olevaa teknologiaa, Munukka sanoo.
Munukka on itse ollut vuosia Hacklabin aktiivinen jäsen jo 10 vuoden ajan, ja tätä nykyä vuokraa myös pientä toimistotilaa yritykselleen pajan alati laajenevista tiloista. Tilaa Hacklabissa riittääkin, yhteensä 700 neliömetriä erilaista hiomakonetta, sirkkeliä, laserleikkuria, tekstiilityötarpeita, ja maalaustarvikkeita. Jopa tulityölle on oma työnurkkansa.
– Se on aika hienoa, että täällä pystyy tarpeen tullen myös jopa hitsaamaan, Munukka hymähtää.
Yhdistyksen tilat löytyivät alun perin lähempää Tampereen keskustaa, Peltokadun tienoilta. Ne alkoivat kuitenkin ennen pitkää käydä ahtaiksi, ja Hacklab siirrettiin Nekalaan, vanhan teurastamon tiloihin.
– Alun perin vuokrasimme vain murto-osaa nykyisistä tiloista, ja tarpeen tullen täällä on voitu jatkaa laajentumista, esimerkiksi toisten vuokralaisten muuttaessa pois tiloista, Munukka kertoo.
Vähän laskutavasta riippuen, Nekalan Hacklabin voi jakaa 9 eri alueeseen; puu-, tekstiili-, kemia-, maalaamo-, plasma-, laser-, elektroniikka-, metalli- sekä tulityöpaja.
Ensimmäisen tittelistä kilpaa
Arno Munukan mukaan Jarkko Moilanen veti Tampereen Hacklabin perustamista etunenässä.
– Siinä on lähti idea jossain muutaman henkilön keskusteluryhmässä liikkeelle, minkä jälkeen perustettiin yhdistys ja nettisivut saatiin pystyyn vuonna 2009, Munukka muistelee.
Suomen ensimmäisen Hacklabin tittelistä Tampere on kilvoitellut Helsingin verstaan kanssa.
– Kumpi nyt olikaan se ihka ensimmäinen niin todennäköisesti Tampereella perustettiin yhdistys ensin, mutta se voi olla, että Helsinki ehti ensimmäisenä allekirjoittaa vuokrasopimuksen omaa fyysistä tilaa varten.
Nykyisin Tampereen Hacklabilla on noin 400 jäsentä. Mutta mitä Nekalassa eniten sitten nikkaroidaan?
– Puupuolella tehdään kokonaisia huonekaluja ehkä yksi kuukaudessa, siellä jollakin on aina joku projekti meneillään. Eräs jäsenistämme tekee tilauspohjaisesti pöytiä, eli kaupallista toimintaakin on jonkin verran, Munukka kertoo.
Kaupallinen työskentely ei kuitenkaan ole Hacklabin pääpointti, täsmentää Munukka.
– Mutta jos siitä ei koidu muille haittaa, niin sekin on ihan ok ja yleensä Hacklabin suuntaan myös silloin keksitään sopiva korvaus.
Monenlaisia jäseniä
Ulko-ovi käy ja sisään astelevat Esa Multanen ja Risto-koira.
– Täällä on hyvät tilat vaikka mihin, ja näin eläkeläisenä on mukavaa että on jokin paikka missä nikkaroida jotain, Multanen tuumii kysyttäessä miksi on yhdistyksen jäsen.
Puutyötilassa Markus Rytkönen työstää itse tekemäänsä kenkäparia.
– Minulla oli tarve löytää työtila, jossa tehdä lestejä. Ja koska jäsenillä on tiloihin 24/7 pääsy, voi täällä vapaa-ajallakin tehdä vaikka mitä – niin kuin nyt esimerkiksi näitä kenkiä, Rytkönen sanoo.
Arno Munukka pohtii vain hetken vastausta siihen, mikä Hacklabissa on parasta.
– Kyllä täällä parasta ja pahinta samaan aikaan on tämä yhteisö. Yhteishenki täällä mahdollistaa sen, että tilaa kehitetään koko ajan paremmaksi ja keksitään uusia mahdollisuuksia – mutta toisaalta yhteisöllisyyden kanssa tulee myös tilanteita kun joku jättää sotkunsa levälleen, hän hymähtää.
Entä mistä Nekalan Hacklabin logo on peräisin?
– Siinä on siis Näsinneula, mutta se on samalla tämmöinen elektroniikan piirroskaavioista tuttu symboli tasavirtalähteelle, joka on oikosulussa, Munukka selventää.
Teksti ja kuva: Emma Lillqvist