Huominen ei koskaan kuole (Insu 2/2014)

Alkuun kiitos 95-vuotisjuhliimme osallistuneille, saitte aikaan hienon illan! Päätimme juhlia totutusta poikkeavalla teemalla. Ei tummaa pukua isoine arvomerkkeineen, vaan päälle sitä mikä tuntuu hyvältä ja iloa rintaan. Halusimme näyttää, että insinöörien vanhin jäsenjärjestö ei aio eläkkeelle, vaan on räväkästi läsnä tässä päivässä. Sen verran hyvän palautteen läsnäolijat tilaisuudesta antoivat, että pitäkää varanne, saatamme ottaa vuosijuhlat vuotuiseksi perinteeksi ja ensi keväänä lähtee vielä kovempaa!

Järjestö ei kuitenkaan ole pelkästään juhlia varten, vaan ensisijaisesti insinöörien edunvalvontaan.Tässä meillä onkin haaste, nimittäin millaista on jäsenille paras edunvalvonta tulevaisuudessa? Maailma muuttuu sellaista tahtia, että paikoillaan pysyminenkin vaatii yhä kovempaa juoksemista. Sekään ei kuitenkaan meille riitä, vaan on syytä olla askeleen edellä. Parhaaseen lopputulokseen ei päästä reagoimalla, vaan ennakoimalla.

Yhdistyksen hallitukselle ja valtuustolle nämä tulevaisuudennäkymät ja niiden luominen ovat nyt ajankohtaisia, koska tänä vuonna teemme seuraavan pitkän aikavälin suunnitelman, johon tulevien vuosien toimintasuunnitelmat tulevat perustumaan.

Nähdäkseni yksi tulevaisuuden tehtävistämme on yleisesti nostaa ammattikuntamme mainetta. Insinöörityössä meillä ei ole hävettävää, mutta jostain syystä talousjohtajat päätyvät helpommin yritysten johtoon kuin käytännön työstä ymmärtävät insinöörit. Tällöin johdon huomio kiinnittyy enemmän eilisen myyntilukuihin kuin huomisen tuotteisiin ja kohta ei osata kuin säästää yritys hengiltä. Ministereinäkään ei insinöörejä ole liiemmin nähty.

Mikäli ammattikunnan arvostusta saadaan nostettua, on siitä helpompi johtaa arvostusta myös palkankorotusten myötä. Mutta tämä kaikki edellyttää meiltä vahvaa vastuunottoa, että todellakin haemme aidon synergian kautta hyvää, emmekä vain sano ei kaikelle, joka ei välittömästi meitä hyödytä.

Huomisen työpäivää ei kukaan ulkopuolinen kuitenkaan osaa insinööreille paremmaksi tehdä. Ja vaikka välillä yritykset laittavat lunta tupaan hyville pyrkimyksillemme irtisanomalla jo varmuuden vuoksi, niin tähänkään tuleen ei auta jäädä makaamaan ja poteroita kaivamaan.

Kalle Kiili
puheenjohtaja