Tampereen Insinöörien tuore puheenjohtaja Nina Pirttikangas haluaa kasvattaa järjestön yhteisöllisyyttä. Luotsaamisen lisäksi puheenjohtajan pitäisi pystyä kuuntelemaan muita.
Tampereen Insinöörien hallituksessa vaihtui marraskuussa valta, kun uudeksi puheenjohtajaksi valittiin insinööri Nina Pirttikangas. Viitisen vuotta TI:n valtuustossa ja hallituksessa vaikuttanut Pirttikangas odottaa tulevaa innolla.
–Kyllä tässä vähän puntti tutisee, että mihin sitä onkaan joutunut, mutta samaan aikaan odotan toiveikkaana, mitä kaikkea pääsen jatkossa kehittämään, Pirttikangas sanoo.
Sukkahousuista askartelutarvikkeisiin
Pirttikangas on tehnyt suurimman osan urastaan sukkahousujen ja sukkien parissa. Tekstiili- ja vaatetusalan insinööriksi opiskellut Pirttikangas on työskennellyt muun muassa vaateyhtiö Nansolla ja Pierre Robert Groupilla, joissa hän teki ostajan ja tuotekehittäjän hommia.
–Insinööriurani huipennus on ollut se, kun onnistuimme kehittämään tiimissä puristamattomat sukkahousut.
Pirttikangas kertoo, että hän on pienestä pitäen tykännyt tehdä itselleen vaatteita, ja haaveilikin nuorena muotisuunnittelijan urasta. Sisarustensa jalanjäljissä hän seurasi lopulta teknilliselle alalle Tampereen ammattikorkeakouluun. Suunnitteluhaaveet jäivät taakse, ja Pirttikankaasta tuli insinööri.
–Varmaan se teknillinen kiinnostus on tuolta kotipuolesta tullut. Siskoni on yliopistolla töissä teknillisellä alalla ja veljeni on diplomi-insinööri.
Ay-toimintaan Pirttikangas ajautui vuonna 2013 Nansolla työskennellessään. Yhtiön ylempien toimihenkilöiden luottamusmies houkutteli Pirttikankaan seuraajakseen kertomalla, että luottamusmiehen homma olisi helppoa ja mukavaa.
–Hän sanoi, että pari kertaa vuodessa pitää käydä työnantajan kanssa juttelemassa, ja siinä se. Päätin lähteä mukaan, mutta juuri silloin Nansolla alkoi vuosia kestänyt yt-neuvotteluiden kierre.
Muutaman vuoden aikana irtisanomisuhan alle joutui satoja työntekijöitä. Pirttikangas kuvailee luottamusmiesvuosiaan kovaksi kouluksi, josta selviäminen oli jo itsessään suuri saavutus. Hänestä tuntui pahalta katsoa, kuinka koko työyhteisö ympärillä vaihtui irtisanomisten myötä. Läheiset työkaverit lähtivät, mutta Pirttikangas jäi.
–Luottamusmies jää niissä tilanteissa yksin. Vaikka olinkin irtisanottujen puolella, moni sysäsi vihansa luottamusmiehen niskaan. Tai siltä se ainakin tuntui.
Viimeisissä neuvotteluissa Pierre Robertilla Pirttikangas otti itse eropaketin vastaan. Lokakuun alussa hän aloitti uudessa työssä Karto Oy:ssä askartelu- ja toimistotarvikkeiden tuotepäällikkönä.
Hallitustyötä tulee tehdä yhdessä
Luottamusmiesajat jäivät taakse, mutta ay-toiminta ei. Pirttikankaan mukaan hän päätyi Tampereen Insinöörien toimintaan kehityspäällikkö Kalle Kiilin yhteydenoton kautta.
–Hän soitti ja kysyi, haluaisinko tulla mukaan Tampereen Insinöörien aktiiviksi, ja minä päätin lähteä.
Tampereen Insinöörejä Pirttikangas kuvailee mahtavaksi yhteisöksi, joka ei jämähdä vanhoihin malleihin, vaan pyrkii jatkuvasti kehittämään uudenlaisia tapoja pitää jäsenistään huolta.
–Tapahtumia, koulutuksia, harrastuksia, vertaistukea, lakiapua, verkostoitumista. Mitä tahansa.
Juuri puheenjohtajaksi valittu Pirttikangas on otettu saamastaan luottamuksesta, mutta samalla tulevaisuus myös jännittää. Aiempaa johtajakokemusta hänellä ei ole.
–Se tässä juuri kauhistuttaa, kun en ole koskaan ennen tällaista tehnyt, Pirttikangas sanoo.
–Onneksi minun ei tarvitse jäädä yksin, sillä ympärilläni on paljon huipputyyppejä, joilta saan tukea aina tarvittaessa. Tärkeintä on, että pystymme viemään tätä hommaa eteenpäin yhdessä.
Hän uskoo, että aiemmasta luottamusmiehen taustasta on apua myös puheenjohtajan tehtävässä
–On paljon sellaisia asioita, joita en vielä osaa, mutta toisaalta pystyn tuomaan asioihin omanlaista näkemystäni ja kokemustani.
Tarkkoja suunnitelmia tulevalle ei vielä ole. Pirttikangas kokee, että päällisin puolin asiat sujuvat Tampereen Insinööreissä erinomaisesti. Hänen mukaansa TI on toiminut monelle pienemmälle järjestölle suunnannäyttäjänä, sillä toiminta on kehittynyt samaa tahtia ympäröivän yhteiskunnan mukana, kenties jo etunenässä.
Se ei silti tarkoita, että nyt olisi varaa jäädä paikoilleen. Pirttikangas ajattelee, että aina on mahdollista kehittyä ja parantaa toimintaa, jokaisella osa-alueella.
–Minun maailmani on sellainen, ettei mikään ole ikinä valmista. Muutos on ainoa pysyvä asia, ja se on mielestäni hieno juttu.
Pirttikangas uskoo, että uutena puheenjohtaja hän pystyy lisäämään järjestön yhteisöllisyyttä. Hän haluaisi, että etenkin hallitus pystyisi tulevaisuudessa työskentelevään tiiviimmin yhdessä sen sijaan, että jokainen puskisi töitä omissa nurkkauksissaan. Nykyistä hallitustyöskentelyä hän kuvailee yksinäiseksi: puheenjohtaja käy kokouksissa läpi esityslistaa, jonka hän on melko yksin väkertänyt.
–Haluaisin, että kaikki voisivat osallistua toimintaan aiempaa aktiivisemmin. Kokouksien esityslistat pitäisi tehdä yhdessä, ja niitä tavoitteita pitäisi viedä myös eteenpäin yhdessä. Sellainen visio minulla on.
Jäsenmäärä kasvuun
Tuntemukset ay-toiminnasta ovat Pirttikankaan mukaan tällä hetkellä ristiriitaiset. Toisaalta hän kokee, että ay-liike luo yhteiskunnan pohjalle vahvan perustan. Sen täytyy olla kunnossa, jotta päälle voidaan rakentaa jotain uutta.
–Olen itse sen ikäinen, että tiedostan kaikki ne isot lakkoilut, joiden kautta osaan arvostaa saavutettuja etuja.
Toisaalta hän ajattelee, että ay-liikkeen pitäisi pystyä olemaan muutakin, kuin jo saavutettujen etujen puolustamista. Etenkin juuri alkaneet tes-kierrokset saivat ajatuksia liikkeelle.
–Nyt kun alkoi tällainen hillitön lakkosuma, niin kyllä sitä pohtii, että miten sellainen voi olla nykypäivänä edes mahdollista. Mielestäni on aikaa hurjaa, ettei tähänkään päivään mennessä ole saatu luotua neuvottelujärjestelmää, jolla tällaisilta miljoonakustannukset aiheuttavilta lakoilta voitaisiin välttyä.
Kaikesta huolimatta Pirttikangas kokee, että ay-liikettä tarvitaan edelleen. Hän on seurannut huolissaan nykymaailman menoa, jossa nuoret pitävät ay-liikkeen saavuttamia etuja itsestäänselvyytenä.
–Nuoret ajattelevat, että ainahan ne asiat ovat näin olleet. He eivät tiedosta, että nämä edut on isosti taisteltu, ja ne voidaan myös menettää.
Ay-liikkeen houkuttelevuutta on vähentänyt myös aiempaa epävarmemmaksi muuttunut työelämä. Koskaan ei voi tietää, miten pitkälle työsuhde jatkuu. Kannattaako määräaikaissopimuksella kuulua liittoon, jos kuitenkin täytyy taas muutaman kuukauden kuluttua vaihtaa työpaikkaa, kenties koko alaa?
Moni kuvittelee, että pahimmillaan liittoon kuuluminen voi tarkoittaa pätkätyötä tekevälle pelkkiä kuukausimaksuja.
Pirttikankaan mukaan ay-liike voi olla paljon enemmän. Esimerkiksi Tampereen Insinöörit kykenee tarjoamaan apua ja tukea jäsenen tilanteesta riippumatta. Viimeisten vuosien aikana TI onkin onnistunut saamaan jäsenmääränsä kasvuun.
–Olemme kasvattaneet näkyvyyttämme ja pyrkineet muistuttamaan ihmisiä siitä, miksi liittoon kannattaa kuulua, Pirttikangas sanoo.
–Toivottavasti kehitys jatkuu samansuuntaisena myös tulevaisuudessa.
Teksti: Miina Viljanen