Vaikka lean terminä tuli tunnetuksi vasta 80-luvulla, on Toyota Production Systems kehitellyt leania jo yli 70 vuotta. Lean perustuu Toyotan sisäiseen tuotantojärjestelmään, jossa läpimenoaikoja lyhentämällä ja hajontaa pienentämällä kehitetään prosessia vastaamaan jatkuvasti paremmin asiakastarpeeseen. Viime vuosina leanin suosio Suomessa on kasvanut ja se on noussut insinöörityöpaikoissakin kovaan huutoon. Insinööriliiton kehityspäällikkö Kalle Kiili kiinnostui lean-periaatteesta vuonna 2012, kun hän työskenteli Nokian ohjelmistopuolella laadunhallintatehtävissä.
Kalle Kiili on toiminut Insinööriliitossa kehityspäällikkönä vuodesta 2017 ja vetää oman työnsä ohella Lean Six Sigma-Yellow belt -koulutuksia jäsenistölle. Kiili kertoo soveltavansa lean-periaatetta työssään päivittäin. Six Sigmassa häntä kiehtoo muun muassa sen datalähtöisyys, joka Kiilin sanojen mukaan tuo insinöörimäistä otetta erilaisiin kehitysprojekteihin.
Kiili itse on suorittanut Lean Six Sigman mustan vyön vuonna 2018, vihreän jo vuonna 2012. Vihreän vyön suorittamiseksi käytävä koulutus sisältää kymmenen lähiopetuspäivää, joiden lisäksi on toteuttava muutaman kuukauden mittainen projektityö. Mustan vyön koulutus on laajempi. Sen suorittanut henkilö pystyy vaativampien projektien vetämisen lisäksi toimimaan myös kouluttajana sekä tukemaan esimerkiksi vihreän vyön suorittaneita työssään.
Lean Six Sigma-Yellow belt -koulutus pitää sisällään kaksi ennakkoon käytävää verkkoluentoa sekä yhden päivän lähiopetusta. Keltainen vyö mahdollistaa henkilön asiantuntevan osallistumisen Lean Six Sigma-projekteihin ja menetelmiin.
Huippusuosittu Yellow belt -koulutus
Vuoden 2019 aikana Kiili on vetänyt 16 Lean Six Sigma-kurssia eri puolilla Suomea. Koulutus on ollut huippusuosittu ja tulijoita on ollut jonoksi asti. Kiili kertoo, että palaute kursseista on ollut valtaisan hyvää.
–Välillä jopa häkellyttävän hyvää, Kiili kertoo.
–Kouluttajien osaaminen ja ammattitaito on arvioitu keskiarvolla 4,72/5 ja koulutus on vastannut odotuksia keskiarvolla 4,51, Kiili kertoo myhäillen.
–Tämä on mielestäni insinööreiltä aivan älyttömän hyvä palaute!
Net Promotor Scoren käyttäminen QR-koodilla palautteen keräämiseen jo luokassa heti koulutuspäivän jälkeen on mahdollistanut kattavan otoksen ja koulutuksen NPS onkin tällä hetkellä 85.
Kiili kertoo, että lean-periaatteiden mukaisesti koulutus rakentuu ja kehittyy jatkuvasti.
–Pyrin tekemään huomioita esimerkiksi siitä, miten ihmiset reagoivat eri juttuihin. Siten pystyn kehittämään koulutusta koko ajan eteenpäin, Kiili summaa.
Kiili on muun muassa kehittänyt koulutusta varten oman pelin, joka havainnollistaa lean-kehittämistä käytännössä.
Saadun palautteen perusteella voidaan päätellä, että kurssi tarjoaa siihen hyvät lähtökohdat. Kiilin mukaan kurssin sisältö on hyödyllistä yleissivistystä kaikille insinööreille alaan ja asemaan katsomatta, eikä osallistuminen edellytä aiempaa tietämystä esimerkiksi tilastotieteistä.
–Keltaisen vyön koulutuksessa ei mennä syvälle tilastotieteisiin eli niistä ei tarvitse olla etukäteen syvällistä tietoa, Kiili kertoo.
–Matematiikasta sen sijaan on hyötyä ja siitähän meillä insinööreillä on kaikilla hyvät pohjatiedot, Kiili lisää.
Itsenäiseen opiskeluun Kiili suosittelee Sari Torkkolan teosta ”Lean asiantuntijatyön johtamisessa”.
Lean ja Six Sigma
Lean on johtamisfilosofia, jolla pyritään kokonaisuuden optimoimiseen. Leanissa keskeistä on hukan tunnistaminen ja sen eliminoiminen nopeasti sekä kustannustehokkaasti, ja sitä kautta laadun parantaminen.
–Six Sigma taas perustuu tilastotieteeseen. Lean Six Sigma kattaa projektiviitekehyksen eli projektin tietyn rakenteen, Kiili kertoo.
–Projekti rakentuu määrittelyvaiheesta, mittausvaiheesta, analyysivaiheesta, parannusvaiheesta ja kontrollivaiheesta. Näistä vaiheista Six Sigmassa käytetään nimitystä DMAIC, joka tulee englannin kielen sanoista define, measure, analyze, improve ja control. Lean Six Sigman tarkoituksena on laadun parantaminen ja arvon antaminen asiakkaalle lyhentämällä läpimenoaikoja ja pienentämällä hajontaa.
–Käyttäjälähtöisyys on tärkeää, Kiili sanoo.
–Julkisella sektorilla johto keskittyy paljolti siihen, että päätetään numeroista. Tehdään leikkauksia ja lisäyksiä, jotka saattavat useinkin olla täysin tehottomia ja johtaa kustannusten nousuun. Pitäisi pyrkiä operatiivisen toiminnan johtamiseen kokonaisuutena, Kiili sanoo.
–Alussa se saattaa vaatia investointia, mutta kun läpimenoajat lyhenevät, varianssit pienenevät, niin sitä mukaa kustannukset laskevat, Kiili tarkentaa siteeraten vielä John Seddonia: ”Jos hallitset kustannuksia, kustannukset nousevat. Jos hallitset arvoa asiakkaalle, kustannukset laskevat.”
Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi