Neuvottelut uusista työehtosopimuksista kestivät pitkälle kevääseen. Lopuksi päälle iski vielä koronan aiheuttamat poikkeusolot.
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on kesän alkaessa jo ihan hyvissä tunnelmissa, mutta helpolla hyvä fiilis ei ole tullut.
– On turha väittää, etteikö liitossa olisi taisteluväsymys näillä henkilöillä, jotka olivat neuvotteluissa mukana. Pitkät neuvottelut näkyvät henkilökunnassa, hän sanoo.
Insinööriliitto sai yksityisen sektorin työehtosopimusneuvottelut maaliin helmi-maaliskuussa, monen kuukauden väännön jälkeen. Kunta-alalla neuvottelut saatiin päätökseen vasta toukokuussa. Neuvottelut alkoivat viime vuoden syyskuussa, ja edelliset työehtosopimukset päättyivät lokakuun lopussa. Yksityisen sektorin neuvottelujen venyminen yllätti Salonkin, ja koronakriisin vaikutuksia on näkynyt jo liitonkin arjessa.
Puhutaan alkuun kuitenkin neuvotteluista. Liitolla oli neuvotteluihin lähtiessä useampi tavoite uusiin työehtosopimuksiin: kilpailukykytunnit pois, palkankorotukset ja työhyvinvointiin satsaaminen.
Neuvottelujen lopputuloksena oli, että kikyistä luovuttiin ja palkankorotusta tulee 25 kuukauden aikana yhteensä 3,3 prosenttia.
– Siihen ollaan tietysti ehdottoman tyytyväisiä, että kikyt poistuivat. Ne tuntuivat hiertävän jäsenkuntaa todella raskaasti, Salo sanoo.
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön, joka hoitaa myös insinöörien yksityisen sektorin edunvalvontaa, alla on 27 eri sopimusta. Keskimäärin niiltä aloilta, joissa suurin osa jäsenistä työskentelee, kikyt poistuivat kokonaan. Joillain aloilla kikyt korvataan yksittäisillä koulutuspäivillä.
Sen sijaan palkankorotuksen tasoon liitto ei ole tyytyväinen. Salon mukaan kyseessä on heille ikuisuusaihe.
– Suomalaiset ylemmät toimihenkilöt ovat naurettavan halpoja verrattuna vertailukelpoisiin paikkoihin, esimerkiksi Keski-Euroopan maihin.
Näitä maita ovat esimerkiksi Itävalta, Hollanti, Belgia ja Ranska.
Salon mukaan palkkojen pitäisi Suomessa nousta kolmanneksen.
– Kolmanneksen voisi ihan surutta nostaa, eikä vielä olisi mitään ongelmaa. Sitten jos vielä huomioidaan suomalaisen ylemmän toimihenkilön tuottavuus, on varsinkin varaa korottaa se kolmannes.
Insinöörien tuottavuus ei Suomessa ole missään tapauksessa huonompi kuin muualla, Salo painottaa. Tuottavuuden kasvu voi olla huonompi, mutta se on eri asia kuin absoluuttinen tuottavuus.
Salo kuvailee palkankorotusratkaisua ”köyhän miehen tupoksi”.
– Yksittäinen sopimus määritteli katon, mutta käytännössä se määritteli myös lattian. Melkein kaikilla on nyt samat 3,3 prosenttia suhteutettuna sopimuskauden pituuteen.
Köyhän miehen version tuposta tekee se, että siitä ovat poistuneet ne asiat, joita työntekijäpuoli on saanut. Työntekijän asemaa parantavia mahdollisia lakimuutoksia tai verotuksellisia muutoksia ei ole.
Insinööriliitto pitää meteliä palkkakuopasta, koska monilla liiton edustamilla aloilla pystyttäisiin selvästi osoittamaan, että palkanmaksuvaraa on enemmän kuin 3,3 prosenttia.
– Sitä ei pysty työnantajakaan mitenkään kiistämään.
Työhyvinvointi ei kiinnosta työnantajia
Kikyjen ja palkkojen lisäksi liitto piti neuvotteluissa esillä työhyvinvoinnin parantamisen tärkeyttä. Aihe ei saanut vastakaikua työnantajapuolelta.
– Eniten minua ihmetyttää se, että työnantajalla ei tunnu olevan kiinnostusta työhyvinvoinnin lisäämiseen, minkä luulisi kantavan työnantajallekin hedelmää.
Myöskään joustavan työ ja vanhempainvapaa-asiat, jotka yhteiskunnassa ovat paljon esillä ja joita yhteiskunnan tasolla halutaan parantaa, eivät Salon mukaan etene työnantajapuolella.
Työhyvinvoinnin suhteen tavoitteena oli, että työehtosopimuksiin kirjattaisiin, että yrityksessä käytäisiin keskusteluja siitä, mitkä toimet juuri siinä yrityksessä olisivat hyviä. Aiheesta tekee sikäli hankalan sen työpaikkakohtaisuus. Samat asiat eivät välttämättä päde joka paikkaan.
– Saatiin joku kirjaus osaan työehtosopimuksista, että näitä asioita selvitellään, mutta siihen se sitten jäi.
Tällä neuvottelukierroksella Insinööriliitto turvautui lakkoon. Lakkovaroitus annettiin 24. marraskuuta, ja lakossa oltiin muutama päivä joulukuussa. Salo sanoo, että lakoilla ja lakkovalmiudella on erittäin iso merkitys siihen, millainen sopimus pystytään neuvottelemaan.
– Tällä kierroksella työnantaja varmasti yllättyi siitä, etä meillä oli niin hyvä lakkovalmius kuin oli. Se varmasti vaikutti sopimusten saantiin.
Paras lakko on Salonkin mukaan se, joka ei toteudu. Silti hän uskoo, että lakkojen esillä pitäminen on tulevaisuudessakin väistämätöntä.
– Mikäli työnantajan linja on samankaltainen, ei ole muuta vaihtoehtoa.
Toisaalta lakon tuloksen pitää olla sellainen, että lakko kannattaa. Tällä kierroksella jäsenet ymmärsivät hyvin sen, miksi ollaan lakossa, mutta se ei silti saanut kaikkia lakkoon.
Lomautukset ovat roimassa kasvussa
Kun korona-aalto pyyhkäisi Suomeen ja siirsi maan poikkeustilaan, myös insinöörit siirtyivät etätöihin. Merkittävästi muuten koronatilanne ei kuitenkaan ole liiton jäsenkuntaan vielä vaikuttanut. Salon mukaan liitossa ollaan siinä käsityksessä, että huonommat ajat ovat jäsenillä vielä edessä päin.
– Uskon, että kuuden kuukauden päästä tulee pahemmin näkymään.
Insinööriliiton jäsenkunnasta merkittävä osa on sellaisissa töissä, joissa on pitkät tilauskirjat. Pahin lomautus- tai irtisanomisuhka ei ole vielä konkretisoitunut. Salo uskoo työttömien määrän kasvavan loppuvuoteen mennessä reippaasti.
– Insinöörejä oli huhtikuun lopussa työttömänä 5 100. Uskoisin, että se tulee varmaan nousemaan ainakin yli 7 000:n. Tuollainen 30, 40 prosentin lisäys on varmaan valitettavasti todennäköinen.
Insinöörien työttömyys oli tosin kääntynyt nousuun jo ennen koronaa, mutta pandemia vauhdittaa tilannetta. Myös lomautukset ovat rajussa kasvussa: huhtikuun lopussa lomautettuja oli 4 400. Lisäystä maaliskuuhun oli noin 3500. Salo ennakoi, että lomautusten määrä on jatkaa selvää kasvuaan.
Valtaosa Insinööriliiton kassaan kuuluvista jäsenistä kuuluvat Koko-kassaan. Sen tilanne on heikentynyt todella paljon. Kun korona alkoi, ensihakemusten käsittelyviive oli neljä päivää. Tätä juttua tehdessä se on 32 päivää.
Insinööriliitto teki päätöksen, että liitto lainaa työttömille ja lomautetuille henkilöille rahaa, jos kassa ruuhkautuu. Näitä kyselyitä ei toistaiseksi ole tullut.
Jotain hyötyäkin koronakeväästä voi löytää. Salo arvelee, että sairauslomien määrä on etätöiden alettua pienentynyt. Oletusarvoisesti myöskään tuottavuus ei laske, vaikka tehdään enemmän etätöitä.
– Nämä asiat ovat sellaisia, jotka toivottavasti tulevaisuudessa painavat, että työhyvinvointia voidaan kasvattaa.
Teksti: Laura Ikävalko
Kuva: Insinööriliitto