Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2022

Edustajakokouksessa soi Syksyn sävel

Tampereen Insinöörit ry:n hallitus teki Insinööriliiton edustajakokoukselle Helsingissä marraskuussa esityksen koko Insinööriliiton jäsenistöä koskevasta jäsenmaksualennuksesta. Hiljaisuudessa eteenpäin viety projekti oli nimeltään Syksyn sävel. 

Tampereen Insinöörien toinen varapuheenjohtaja Aija Karelo kertoo projekti Syksyn sävelen käynnistyneen jo vuoden 2020 loppupuolella. Sysäys jäsenmaksualennukseen lähti huomiosta, että Insinööriliiton tase oli viime vuosina noussut huomattavasti, ja tästä syystä liitolla on ollut enemmän rahaa käytössään kuin aikaisempina vuosina. Erityisesti vuoden 2020 kannalta merkittävästi plussan puolelle menneen taseen syy oli korona. Pandemian vuoksi liitto ei pystynyt toteuttamaan normaalia määrää jäsentapahtumia ja muita palveluita, joita aikaisempina vuosina on tarjottu.


– Tampereen Insinöörien hallituksessa on oikeastaan jo useampaan otteeseen viime vuosina pohdittu sitä, pitäisikö Insinööriliiton jäsenmaksua pienentää, mikä olisi oikea jäsenmaksun taso ja millaista hyötyä jäsenen jäsenmaksulleen olisi saatava, Aija Karelo selvittää Syksyn sävelen taustaa. 

Taustalla tarkka selvitystyö

Syksyn säveltä valmisteltiin Tampereen Insinöörien hallituksessa kaikessa hiljaisuudessa ja huolella noin vuoden verran.
– Emme tahtoneet viedä asiaa eteenpäin hätäillen niin, että muutamassa viikossa olisimme kasanneet aloitteen ja vieneet sen sitten käsittelyyn. Halusimme tarpeeksi aikaa siihen, että keräsimme Insinööriliiton talouden tilasta tietoa niin, että perustelut olisivat hyvät. 

TI:n hallituksen jäsenistä kerääntyi pienempi työryhmä, joka kävi läpi Insinööriliiton aikaisempien vuosien edustajakokouksien materiaaleja, yhdistyksen budjetteja sekä toteumia. Näitten perusteella tehtiin tarpeelliset johtopäätökset ja laskelmat.

Alennus järkevillä perusteilla

Työryhmän tekemät laskelmat näyttivät Karelon mukaan sellaisilta, että Insinööriliiton jäsenmaksujen alentaminen olisi ollut perusteltua
– Halusimme varmistaa sen, että Insinööriliitolla olisi oikeasti varaa alentaa jäsenmaksuja. Emme olisi lähteneet viemään esitystä eteenpäin, jos jäsenmaksuja olisi lähdetty alentamaan vaikka sillä seurauksella, että liiton jäsenilleen tarjoamia palveluita oltaisiin jouduttu karsimaan. 

Esityksen valmisteluaikaan kuului myös luottamuksellinen keskustelu aiheesta muiden jäsenjärjestöjen edustajien kanssa.
– Keskustelun avulla halusimme saada erilaisia näkökulmia asiallemme. Tarkoitus oli myös hieman kartoittaa, löytyisikö muista jäsenjärjestöistä Tampereen Insinöörien esitykselle puoltajia, Karelo kertoo ja jatkaa;
– Kentältä löytyikin varovaisia ”olemme teidän kanssanne samaa mieltä” -tyyppistä kaikua. Tämä antoi meille ennakkonäkymän siihen, ettei edustajakokouksessa äänestystilanteessa oltaisi Tampere vastaan muut jäsenjärjestöt, vaan että sekä puoltava että vastustava kanta saisi kannatusta.  

Ehdotukselle paljon huomiota 

Karelo kertoi yllättyneensä siitä, että Tampereen Insinöörien esitys sai edustajakokouksessa suuremman huomion, kuin mitä yhdistys oli osannut odottaakaan. Esimerkiksi liiton puheenjohtaja Samu Salo nosti esityksen esiin jo kokouksen avauksen yhteydessä. Myös kokouksen aikana Syksyn sävel herätti pitkän ja hartaan keskustelun eri jäsenjärjestöjen edustajien keskuudessa. 

Käytännössä edustajakokouksessa asiakohdan käsittely eteni niin, että ensimmäisenä kokouspäivänä käytiin asian tiimoilta omana asiakohtanaan lähetekeskustelu. Tämän jälkeen myöhemmin samana päivänä kokoontui valiokunta, jossa käsitellään muun muassa yhdistyksen toimintasuunnitelma, budjetti ja jäsenmaksuihin liittyvät asiat. Tällöin keskusteltiin myös TI:n Syksyn sävel -esityksestä. Varsinainen äänestys aiheesta käytiin toisena edustajakokouspäivänä. 

Toisena kokouspäivänä käydyssä äänestyksessä Tampereen Insinöörien ehdotus jäsenmaksualennuksesta hylättiin. 

Tappiosta huolimatta hyvä fiilis

Karelo sanoo esityksen kariutumisesta huolimatta TI:n edustajille jääneen edustajakokouksesta positiiviset ajatukset.
– Tietenkin olisi ollut hienoa, jos esitys olisi mennyt läpi. Mutta meidän päämääränämme oli tietyllä tavalla myös se, että herätimme keskustelua ja saimme ihmiset miettimään sitä, mikä oikeasti on meidän liittomme jäsenten etu. Onko jäsentemme etu se, että liiton varoja käytetään taseen kasvattamiseen vai suoraan jäsenelle itselleen?
– Mielestäni oli todella arvokasta se, että aloitteemme vuoksi käytiin pitkä keskustelu, joka selvästi on herättänyt monia ajatuksia. 

Karelo kertoo Syksyn sävelen vieneen keskustelua Insinööriliiton varallisuudesta eteenpäin. Tiedossa on, että jossain vaiheessa Insinööriliiton edustajakokouksessa tullaan käsittelemään liiton taseen haluttua tasoa. 

Hävitty, muttei kuopattu

Vaikka Tampereen Insinöörien Syksyn sävel -projekti kärsikin edustajakokouksessa tappion, ei yhdistys kuitenkaan jää laakereilleen makoilemaan.
– Tampereen Insinöörit on jo vuosikymmeniä puhunut erilaisten jäsen- ja liittomaksujen suuruudesta ja nyt Syksyn sävelen tapaisia yrityksiä laskea maksujen määrää edustajakokouksissa on tehty useita. En siis menisi sanomaan, että emme enää ikinä nosta asiaa esille TI:n puolelta, Karelo naurahtaa. 

 

Mikä on edustajakokous ja mitä siellä tehdään?

  • Insinööriliiton edustajakokous koostuu puheenjohtajasta ja 72:sta edustajasta. 
  • Pääosa edustajakokouksissa vuosittain käsiteltävistä asioista määritellään Insinööriliiton säännöissä. Edustajakokous päättää esimerkiksi liittomaksun suuruudesta, keskusjärjestöjäsenyydestä, toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja tilinpäätöksestä.
  • Jokainen Insinööriliiton jäsenjärjestö valitsee vuosittain edustajansa Insinööriliiton edustajakokoukseen, joka käyttää liiton ylintä päätösvaltaa. Insinööriliitto toimii ja vaikuttaa edustajakokouksessa tehtyjen päätösten ja linjausten mukaan. Tampereen Insinöörit ry:llä kokouksissa on viisi edustajaa. 
  • Myös liiton henkilöjäsenet voivat tehdä aloitteita edustajakokouksen käsiteltäväksi oman jäsenjärjestönsä kautta.

 

Teksti: Terhi Viianen, kuva: Visit Tampere, Laura Vanzo

Tietotekniikassa monille asioille löytyy vastine luonnosta. Esimerkiksi tietoa tallennetaan varastoon isommiksi kokonaisuuksiksi ennen lähettämistä eteenpäin. Säästyy tietokoneaikaa, kun homma voidaan hoitaa yhdellä operaatiolla monen sijaan. Sateella vesisäiliö täyttyy ja sieltä sitten voidaan tarvittaessa ottaa vettä. Vesilasia puolestaan pitäisi tyhjentää usein, jolloin ei oikein voi tehdä muuta. Fyysisissä hyödykkeissä kuvaan tulee niiden valmistaminen ja toimittaminen käyttäjälle. Tähän kuluu aikaa. Jos on varasto, niin sieltä voidaan ottaa heti. Jos ei ole varastoa ja kaikki tilaavat yhtä aikaa, osa jää ilman. 

Evoluutioon tarvitaan viisi asiaa, joita ovat lisääntymiskyky, piirteet (geenit), periytyminen, mutaatio sekä valinta. Lausekielillä tapahtuvan ohjelmoinnin lisäksi voidaan algoritmeja kehittää vastaavalla idealla. Sen sijaan, että kerrotaan mitä pitää tehdä, kerrotaankin mitä pitäisi saada aikaiseksi. Useiden sukupolvien jälkeen algoritmi tekee toivotun asian jollakin tarkkuudella. 

Muualla valinta voi olla vaikkapa ympäristön muutos tai pidemmälle menevä sopeutuminen vallitsevaan nykytilaan. Jos tilannekuva on kapea, muutostarvetta ei koeta tarpeelliseksi, kunnes rytisee. 

Kulunut pandemia-aika voidaan käsittää muutoksena, jonka vuoksi jotkut toimintamallit on hylättävä ja tilalle kehitettävä uusia. 

Tätä kirjoitettaessa jäsenistöllemme on saatu uusia työehtosopimuksia. Neuvotteluympäristössä ei voi toimia samalla pelikirjalla vaan on kehityttävä ajan mukana. Lisäksi sopimusyhteiskunnassa kannattaa toimia vastuullisesti niin, että kaikki osapuolet hyötyvät, jolloin on aitoa motiivia sopia. Haluan tässä kiittää neuvottelijoita, taustaryhmiä, työpaikkojen luottamushenkilöitä ja muita asiaan vaikuttaneita. 

Tampereen Insinöörien evoluutio on osaltaan turvattu uusien hallitusjäsenten muodossa. Nuoriso tekee asiat toisin, kuuntelee vääränlaista rock’n roll-musiikkia, pukeutuu trendikkäämmin, saa fuusioreaktorin valmiiksi ja vielä jopa neuvoo meitä pidempään mukana olleita. 

Jos uuden vuoden lupaus on vielä tekemättä ehdotan, että lupaat itsellesi kokeilla jotain uutta tänä vuonna. 

Mutaatio alkaa sinusta. 

Ystävällisin terveisin,
Erkki 

Tes-neuvottelujen uusi kumppani

Teknologiateollisuus perusti viime vuonna uuden työnantajajärjestön, joka neuvottelee työehtosopimukset.

Vuoden 2021 lopulla alkaneet työehtosopimusneuvottelut olivat poikkeukselliset, sillä vastaneuvottelijat ovat uusia. Aiemmin neuvottelut käytiin Teknologiateollisuus ry:n kanssa, mutta maaliskuussa 2021 Teknologiateollisuus ry päätti osittain irtautua työehtosopimustoiminnasta.

Perustettiin uusi työnantajajärjestö, Teknologiateollisuuden työnantajat ry, josta tuli uusi neuvottelukumppani tes-neuvotteluihin. Yritykset saavat itse päättää, liittyvätkö mukaan Teknologiateollisuuden työnantajiin, eli ovatko tes-neuvottelujen piirissä.

Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala kertoo, että uutinen pisti kentän vähän sekaisin.
– Monella oli pelottava skenaario mielessä.

Suomalainen työmarkkina on Takalan sanoin sopimismaailma. Ensin asioita säätelee työlainsäädäntö, jota on täydentämässä työehtosopimukset. Niissä työehdoista on voitu sopia työlainsäädäntöä paremmin. Takala on teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimusalalla pääneuvottelijana.
– Isoin uhkakuva on, että kaikki työntekemisen ehdot putoaisivat työlainsäädännön tasolle, eikä ilman työehtosopimusta olisi mahdollista sopia toisin.

Uutinen Teknologiateollisuuden irtautumisesta tes-neuvotteluista ei tullut täytenä yllätyksenä Insinööriliitossa. Lokakuussa 2020 Metsäteollisuus ry irtautui työehtosopimustoiminnasta ja siirsi sopimisen yritystasolle.
– Puolileikillään sanottiin silloin, että teknologiateollisuus on seuraava, Takala sanoo, mutta muistuttaa, että teknologiateollisuuden irtautumisessa on kuitenkin iso ero metsäteollisuuteen.
– He eivät antaneet mahdollisuutta tehdä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Tässä on joko-tai. Siinä mielessä tämä on erilainen ratkaisu.

Jäsenillä paljon kysymyksiä

Keväällä 2021 yhteydenottoja jäseniltä tuli paljon. Luottamushenkilöt halusivat tietää, miten heidän tehtävänsä jatkuu. Eniten kysymyksiä herätti se, säilyykö tulevaisuudessa jo olemassa olevat työehdot ja mitä se tarkoittaa, jos työnantaja liittyy tai on liittymättä uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat yhdistykseen.

Rivi-insinöörin elämään muutos ei tässä vaiheessa vaikuta millään tavalla, jos työskentelee yrityksessä, joka on Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsen. Työehtosopimus tulee joka tapauksessa. Niille työntekijöille, jotka työskentelevät yrityksissä, jotka eivät ole järjestön jäseniä, muutos voi merkitä mitä tahansa.
– Se voi merkitä huonompia, mutta myös parempia työehtoja. Silloin lähdetään puhtaalta pöydältä rakentamaan työehtosopimusta.

Luottamushenkilöiden tehtävät päättyvät, jos päädytään sopimuksettomaan tilaan. Luottamushenkilöt valitaan paitsi edustamaan työntekijöitä, myös valvomaan YTN:n puolesta työehtosopimuksen noudattamista työpaikoilla. Jos työehtosopimus ei ole voimassa, valvontatehtävääkään ei ole.

Neuvotteluvalmiudet vähentyneet

Takala toivoo, että työehtosopimuksista irtautuminen ei ole jatkuva trendi.
– Uskon, että ne työntekemisen ehdot, joita todella tarvitaan työpaikoilla, säilyvät työehtosopimuksissa.

Jos sopiminen siirtyy enemmän työpaikoille, työntekijän pitäisi olla hyvin perillä asioista.
– Kun tekee työsopimusta sellaisista lähtökohdista, että tes ei määrittele sairasajan palkkaa, vuosilomaa, lomarahaa ja näitä asioita, pitäisi olla valmiudet neuvotella näistä asioista.

Takala arvelee, että työntekijöiden neuvotteluvalmiudet ovat vähentyneet.
– En tiedä, kuinka paljon ammattiin valmistuvilla on tällaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja työelämään valmentavia kursseja. Sen huomaa siitä, että meille tulee aika paljon kyselyjä työsopimuksista sen jälkeen, kun sopimus on tehty. Että onko tämä hyvä, kun menin tällä lailla sopimaan.

 

Neuvottelut kestivät pitkään

Tes-neuvottelut päästiin aloittamaan lokakuun loppupuolella. Liitto lähti neuvotteluihin, kun oli selvää, että sopimuksesta tulee yleissitova, eli että työnantajia on tarpeeksi edustettuna. Marraskuussa Takalalla oli tiedossa, että mukana on noin 850 yritystä. Alalla toimivat yritykset joutuvat siis noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, paitsi jos tekevät yrityskohtaisen työehtosopimuksen.

Liitto edellytti myös sitä, että se saa tietää yrityksiä, jotka ovat liittyneet Teknologiateollisuuden työnantajiin. Näin pystytään ottamaan huomioon erilaiset olosuhteet, joista neuvotellaan. Teknologiateollisuuden työnantajat ry ei alkuun suostunut kertomaan mukana olevia yrityksiä, mutta Takalan mukaan tietoja saatiin lopulta riittävästi, jotta neuvottelut voitiin aloittaa.

Pohjana neuvotteluissa on edellinen sopimus, mutta siitäkin on pitänyt neuvotella. Työnantajapuolen näkemys on ollut se, että tehdään uutta sopimusta, eivätkä jotkut aiemmissa työehtosopimuksissa olevista asioista ole heidän nykyisessä valikoimassaan.

Marraskuussa neuvottelut olivat edenneet Takalan mukaan hyvässä hengessä, eikä törmäyskurssilla ollut oltu.
– Asioista ollaan oltu eri mieltä, mutta ne ovat asiat, jotka ovat erimielisiä.

Edellisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyi marraskuun lopussa, ja joulukuussa astuttiin sopimuksettomaan tilaan. Tällöin noudatettiin edellistä työehtosopimusta, eli jälkivaikutus oli olemassa.

Joulukuun alussa Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN julistivat ylityökiellon teknologiateollisuudessa vauhdittaakseen neuvotteluja. Kielto oli voimassa 4.-19. joulukuuta, ja myös vapaa-ajalla matkustaminen työasioissa oli kielletty kyseisenä ajankohtana.

19. joulukuuta neuvottelut keskeytyivät, eikä palkankorotuksista päästy sopuun. Työehtosopimuksen tekstiosuuksista yhteinen näkemys oli löytynyt.

Aikataulullisesti neuvottelut menevät niin, että loppua kohden tiivistyy ja vasta lopussa aletaan keskustella palkkoihin liittyvistä asioista, Takala sanoo.

Juuri palkka-asiat hiersivät tälläkin neuvottelukierroksella. Liitto ajoi Takalan mukaan insinöörien ostovoimaa parantavia korotuksia.

2. tammikuuta, noin kolmen kuukauden neuvottelujen jälkeen, teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan ja tietotekniikan palvelualojen ylemmät toimihenkilöt saivat työehtosopimuksen. Sopimukset ovat kestoltaan 1 + 1 vuotta, ja ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat 1,8 prosenttia. Tästä 0,9 prosenttiyksikköä saatiin sovittua yleiskorotukseksi. Toisen vuoden palkkaratkaisuista sovitaan ensi syksynä.

Takalan mukaan syksyn palkkaratkaisuneuvottelut riippuvat täysin siitä, mihin suuntaan talous menee.
– Muuttujia on liikaa: covid ja komponentti- ja työvoimapula.

Tammikuun alussa myös teollisuusliitto hyväksyi neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden työntekijöiden uudesta työehtosopimuksesta. Toimihenkilöiden työehtosopimuksesta ei vielä ollut päästy sopuun, vaan toimihenkilöiden ja työnantajien edustajat jatkavat sovittelua valtakunnansovittelijan johdolla.

Teksti: Laura Ikävalko, kuva: Insinööriliitto

Uratehdas sulki ovensa pysyvästi vuodenvaihteessa

Uratehdas toimi pirkanmaalaisten korkeakoulutettujen tai vastaavissa työtehtävissä toimineiden työttömien ammattilaisten kouluttajana, tsemppaajana ja verkostoijana. Uratehtaan perusajatuksena oli auttaa työtä hakevaa korkeakoulutettua kohti tämän seuraavaa tavoitetta urallaan, työnhakijan itse etsiessä uutta työpaikkaansa. Kaikki toiminta oli vapaaehtoista ja osallistujille maksutonta.

Uratehtaan roolina oli ennen kaikkea auttaa osallistujaa löytämään erilaisia mahdollisuuksia oman osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla ja tarjota erilaisia urapalveluita. Monipuolisista koulutuksista osallistujat saivat eväitä työnhakunsa tueksi ja samalla pienryhmissä oli mahdollista tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin, saada vertaistukea ja tsempata muita vaikeissa paikoissa.

Uratehtaalla oli lisäksi vahva roolinsa yritysten ja työnhakijoiden välillä. Hanke yhdisti työtä hakevia ja tarjoavia tahoja monin eri tavoin välittäen tietoa, järjestäen tapahtumia ja ollen aktiivinen verkossa. Uratehdas loi Walk for Jobs -konseptin liikunnallisesta rekrytointitapahtumasta ja järjesti niitä useita toimintansa aikana. Walk for Jobs levisi myös Tampereelta muihin kaupunkeihin.

Vuodesta 2009 toiminnassa ollut Uratehdas-projekti päättyi joulukuun 2021 lopussa rahoituksen päättyessä. 12 vaiherikkaan toimintavuoden aikana projektin aikana työllistyi yhteensä 1833 korkeakoulutettua työnhakijaa. Viime vuoden aikana projektissa oli koronasta huolimatta 302 henkilöä, joista vuoden aikana uuden työn löysi 91 työnhakijaa ja jatkokoulutukseen pääsi 15 henkilöä.

Tampereen Insinöörit on ollut hankkeen alusta lähtien yksi toiminnan rahoittajista ja hanke on ollut tapa täydentää jäsenille tarjottavia palveluita Pirkanmaan alueella. Tampereen Insinöörit kiittää lämpimästi hankkeen työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja osallistujia.

3500:lle Tampereen Insinöörien jäsenelle työehtosopimus

Teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualojen ylemmät toimihenkilöt saivat työehtosopimuksen 2.1.2022. Näiden työehtosopimusten piiriin kuuluu niiden yleissitovuudesta riippuen yli satatuhatta henkilöä, joista noin 3500 on Tampereen Insinöörien jäseniä. 

Sopimusratkaisujen luonnehditaan tapahtuneen poikkeuksellisen vaikeassa työmarkkinatilanteessa yli kolmen kuukauden neuvottelujen jälkeen. Tietotekniikan palvelualan sopimuksen hyväksyi myös Tietoala ry.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa tehdyt sopimukset ovat kestoltaan 1 + 1 vuotta. Ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat kustannusvaikutukseltaan 1,8 prosenttia, toisen vuoden ratkaisusta sovitaan ensi syksynä. Palkkaratkaisusta 0,9 prosenttiyksikköä on yleiskorotusta. Neuvottelujen alussa työnantaja ei hyväksynyt yleiskorotusta lainkaan. Se olisi jättänyt osan ylemmistä toimihenkilöistä kokonaan ilman palkankorotusta.

Perälauta sisältyy sopimuksiin

Palkankorotuksista voidaan sopia paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistusten suuruudesta, ajankohdasta ja toteutustavasta. Paikallinen palkkaratkaisu on vaihtoehto molempina sopimusvuosina.

Jos paikallista palkkaratkaisua ei synny, palkkoja tarkistetaan työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaisesti. Perälaudassa on kaksi eri vaihtoehtoa, joista valitaan yrityskohtaisesti sopimalla toinen. Jos yhteistä näkemystä perälaudasta ei yrityksessä löydy niin työnantaja korottaa palkkoja yrityksessä noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti 1,8 prosentin suuruisella palkkapotilla 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkkapotista puolet eli 0,9 prosenttia suunnataan jokaiselle henkilölle ja 0,9 prosenttia jaetaan työnantajan osoittamana eränä.

Loppuvaiheen neuvottelut koskivat palkkaratkaisua, sillä osapuolet olivat sopineet aiemmin sopimusten tekstimuutoksista. Eniten muutoksia tuli tietotekniikan palvelualan sopimukseen.

YTN:n, Insinööriliiton ja TI:n puheenjohtajat tyytyväisiä

YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki arvioi YTN:n jäsenkunnan kannalta merkittävimmän asian sopimuksissa olevan juuri yleiskorotuksen säilyminen osana palkkaratkaisua.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo korostaa sitä, että teknologiateollisuudessa saatiin sopimukset yli puolelle niistä henkilöistä, joita Teknologiateollisuuden työnantajat ry edustaa eli voidaan puhua päänavauksesta työmarkkinoilla. Insinööriliiton jäsenistä sopimusten piirissä on yli 35.000 jäsentä.

Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Erkki Salonen luonnehtii palkkaratkaisua tyydyttäväksi ja yleiskorotuksen jatkumista tärkeäksi osaksi sopimuksia.

Teknologiateollisuuden tiedote painottaa myös sopimuksen historiallista merkitystä. Työnantajapuolen neuvotteluja vetänyt johtaja Anne Somer toteaa ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmän olevan teknologiateollisuudessa suuri ja sen vuoksi YTN:n kanssa tehty päänavaus on merkittävä ja monessa mielessä myös historiallinen. Somer luonnehtii neuvotteluja rakentaviksi ja toteaa sopimusten syntyneen neuvotellen ilman lakonuhkia.

 

teksti: Jyrki Koskinen