Kirjoittaja: Tampereen Insinöörit

GE mahdollistaa tarkan erikoistumisen

General Electricin tuotteilla on pitkä historia Tampereella. Kuusi vuotta STATCOM- ja SVC-laitteistojen parissa työskennellyt Mira Niemi päätyi sähköalan insinööriksi vitsillä, mutta on viihtynyt alalla ja GE:llä paremmin kuin hyvin.

General Electricillä työskentelevällä Mira Niemellä on takana työntäyteinen syksy. Työpäivät menevät nopeasti, sillä projekti-insinöörinä kuusi vuotta työskennelleen naisen työnkuva laajentui heinäkuussa. Silloin hän aloitti myös tuotannon työnjohtajana.

Maailmanlaajuisesti toimiva General Electric eli GE suunnittelee ja valmistaa Tampereella STATCOM (static synchronous compensator) – ja SVC (static var compensator) -laitteistoja.

Insinöörirooli Niemellä on hardware-tiimissä, joka suunnittelee kyseisiä laitteistoja. Työtehtäviin kuuluu muun muassa piirikaavioiden ja layout-kuvien piirtämistä, komponenttien vertailua ja yksityiskohtaista projektityötä. Suunnitteluohjelmana Niemi on käyttänyt CADS- ja Engineering Base -ohjelmia, tosin tällä hetkellä suunnittelutyölle ei juuri jää aikaa. Uudessa asemassa tuotannon työnjohtajana hän työskentelee samojen kaappien kokoonpanon parissa.

– Käytännössä se on niin, että painopiste on tuotannon työnjohtajan roolissa, koska aika ei riitä kaikkeen.

Siltä kuulostaa, kun Niemi luettelee työnjohtajan tehtäviä: töiden etenemisen varmistaminen, työturvallisuudesta huolehtiminen, tuotannon tuntien seuranta, kustannusten raportointi ja hinnoittelu myyjille ja projekteille, alihankkijoiden koordinointi, tarjouskyselyt, varastotoiminnot, työn kehittäminen. Insinööriydestä on ehdottomasti suuri hyöty tehtävässä.

– Ei tarvitse vaivata tai etsiä sitä suunnittelijaa, vaan pystyn ratkaisemaan monia ongelmia siinä suoraan ja viemään asioita eteenpäin.

Oma ala löytyi vahingossa

Niemi opiskeli Vaasan ammattikorkeakoulussa sähkövoimatekniikkaa, pääaineena sähkön käyttö ja jakelu. Opiskelemaan hän päätyi omien sanojensa mukaan ”vähän läpällä”.

– En tiennyt sähkötekniikasta mitään. Sisko oli insinöörialalla ja mietin, että miksen voisi katsoa mitä se on. Jos ei tunnu omalta, niin ainahan voi vaihtaa.

Mitä enemmän alan aineisiin mentiin, sitä enemmän Niemi kiinnostui alasta, eikä toisen alan miettimiselle ollut tarvetta.

Niemen siskolla oli näppinsä pelissä myös Niemen päätymisessä nykyiseen työpaikkaansa. Sisko opiskeli Lappeenrannassa ja päätyi uramessuille katselemaan töitä.

– Hän lähestyi siellä tätä kyseistä firmaa, ja he kertoivat, että heillä on enemmänkin sähköalan töitä. Sisko osasi sitten kertoa, että olen alalla ja valmistunut. He hetken aikaa keskustelivat ja selvisi, että firma on hakemassa työntekijää.

Sisar laittoi Niemelle käyntikortista kuvan ja kehotti hakemaan paikkaa. Niemi kirjoitti hakemuksen nopeasti samalla kun lueskeli työnkuvaa, jonka sai sisareltaan irti.

– Totesin, että tämähän on just sitä, mitä haluan tehdä.

Pitkä historia Tampereella

GE:n tuotteilla on Tampereella ja Suomessakin pitkä historia. Alun perin tuotteita tehtaili Nokian Kondensaattorit Oy, joka vuosikymmenten saatossa myytiin useasti. 2008 firma siirtyi ranskalaisen Arevan omistukseen ja kaksi vuotta myöhemmin niin ikään ranskalaiselle Alstomille. Niemi aloitti työssään valmistumisvuotenaan 2014, kun omistajana oli vielä Alstom.

GE osti Alstomin energia- ja sähkönsiirtoliiketoiminnat vuonna 2015. Seuraavana vuonna nimeksi vaihtui GE Grid Solutions Oy. Niemen työyhteisössä on edelleen ihmisiä, jotka ovat työskennelleet jo Nokian Kondensaattoreissa. Yksi historiankirja suljettiin pari vuotta sitten, kun Myllypurossa toiminut tehdas ajettiin alas.

Niemen työpaikka on Vehmaisissa. Konttori toimii Glastonin tiloissa Vehmaistenkadulla. Henkilöstön lukumäärä on hieman alle sata ja keski-ikä firmassa on suhteellisen nuori.

– Meillä on äärimmäisen mahtava työilmapiiri. Kaikki ovat tuttuja toisilleen.

Niemen hardware-insinööritiimissä on kymmenkunta henkilöä. Muita tiimejä ovat softa-, control-, systeemilaskenta- ja sähkömekaniikkatiimi. Itselleen parhaan tiimin voi valita sen mukaan mikä henkilökohtaisesti kiinnostaa ja mihin on osaamista tai koulutustaustaa. Tarvittaessa töitä voi tehdä useampaankin tiimiin. Hardware-tiimissä työtehtävät ovat insinöörien kesken pääosin samat.

– Kaikki pystyvät paikkaamaan toisiaan, mutta voi olla omia erikoisosaamisia lisäksi.

Työ on vienyt ulkomaille

Tampereelle Niemi muutti mielellään.

– Unelmoin aina, että pääsisin Tampereelle töihin. Tykkään kaupungista hirveästi, Tampere on tosi viihtyisä.

Hyvää tuuria oli, että unelmatyö löytyi täältä: nykyinen työ on juuri sitä, mitä Niemi halusi tehdä. Työssä voi kehittyä päivittäin.

– Tämä on täysin spesifinen ala ja se mihin yritys on erikoistunut on tosi mielenkiintoista. Paras puoli on ehkä se, että pääsee kehittämään itseään alati. Joka projekti on erilainen, mikä on mielenkiintoista.

Vapaa-ajalla Niemi viettää tavallista arkea, johon kuuluu kirjan lukemista, Netflixin katsomista ja musiikin kuuntelua. Myös lenkillä käyminen on vastapainoa työlle. Vapaina viikonloppuina hän tykkää nähdä kavereita.

– Minulla on ystäviä useammalla eri paikkakunnalla, joten varaan heidän tapaamiseensa yleensä kokonaisen viikonlopun, Lapista kotoisin oleva Niemi kertoo.

Insinöörin työ on vienyt häntä myös ulkomaille. Pääosin kaikki Niemen suunnittelemat laitteet on suunnattu ulkomaille. Niiden käyttöönotot ovat olleet osa Niemen työnkuvaa. Työmatkat ovat suuntautuneet Brasiliaan, Chileen, Englantiin ja Norjaan. Brasiliassa vierähti nelisen kuukautta, mutta matkojen pituuksiin voi vaikuttaa itse melko hyvin.

– Siellä kävi muita henkilöitä myös lyhyempiä pätkiä.

Niemi on osa esikäyttöönottotiimiä. Se testaa kaikki osajärjestelmät, kuten kaapelointi- ja kuitutestit, signaalitestit, kytkinlaitteet, laitteiston suojaustoiminnot, kommunikaatiojärjestelmän ja mittaukset.

– Katsottiin, että kaikki toimii kuten pitää ennen energiointia.

Erityisesti ulkomaanreissuilla eri tiimien väliset rajapinnat häilyvät, eikä kukaan tee puhtaasti yhtä tiettyä asiaa. Mukavuusalueelta saa ja pitääkin poistua.

Ihmisten johtaminen on alkanut hyvin

Tuotannon työnjohtajana aloittamisen jälkeen Niemen elämään ei ole hetkeen kuulunut muuta kuin työ. Ongelmaa työn ja vapaa-ajan erottamiseen ei kuitenkaan ole ollut.

– Eivät ne asiat kummittele päässä illalla ja viikonloppuna.

Koronan alussa myös GE:llä siirryttiin etätöihin. Niemen onnistui väsätä etätyöpiste keittiön nurkkaan ja uuteen arkeen tottui melko nopeasti. Pikkuhiljaa hän on palannut työpaikalle, kuten osa työkavereistakin, vaikka yli puolet porukasta onkin edelleen etätöissä.

– Mielestäni on järkevää näyttäytyä paikalla tuotannossa ja olla läsnä, vaikka kyllähän sitä teoreettisesti voisi olla kotonakin.

Työnjohtajana Niemellä on luonnollisesti alaisia. Ihmisten johtaminen on sujunut hyvin, osaksi koska hän on ollut tekemisissä heidän kanssaan jo ennestään kuuden vuoden ajan. Esihenkilönä toimiminen onkin sujunut helpommin kuin Niemi luuli.

– Olen päässyt hyvin mukaan. Ymmärrän, miten joku asia pitää tehdä, missä järjestyksessä ja miksi.

Tulevaisuuden toiveetkin ovat selvät:

– Totta kai haluan kehittää itseäni alalla ja edetä urallani.

Teksti ja kuva: Laura Ikävalko

Kaupunkimetsät herättävät intohimoja – Metsäinsinööri riitojen ratkaisijana

Harva asia herättää kaupunkilaisissa yhtä suuria intohimoja kuin lähivirkistysalueiden metsänhoito. Tampereen Infran metsätalousinsinööri Heli Vuorilampi on tottunut kohtamaan työssään metsiin kohdistuvia ristiriitaisia asukastoiveita.

Tampereella on todella paljon kaupungin metsiin rajoittuvia tontteja, ja näihin metsiin kohdistuvien asukastoiveiden vastaanottaminen ja katselmuksien järjestäminen on yksi Heli Vuorilammelle kuuluvista tehtävistä.

– Asukastoiveisiin liittyviä töitä tilataan kantakaupungin alueella todella paljon, ja tälläkin hetkellä jonossa on satoja toiveita, jotka usein ovat keskenään ristiriitaisia. Jotkut haluavat säästää puita, jotkut toiset puolestaan haluavat ehdottomasti kaataa.

– Lähtökohtana on aina kompromissiin pyrkiminen. Sen asukkaan mielipidettä painotetaan, jonka tontin kohdalla puut selkeimmin ovat. Yksittäisiä puitakin poistamalla saadaan tarvittaessa valoaukkoja, jotka voivat toimia ratkaisuna.

Pelkästään asukastoiveiden mukaan ei koskaan voida edetä, koska metsänhoidolliset ratkaisut sovitetaan kaupungin omiin tavoitteisiin ja esimerkiksi luontoarvoihin.

– Myös kaavassa päätetty sisältö usein rajaa mahdollisuuksia vastata kaikkiin asukkaiden toiveisiin, Vuorilampi sanoo.

Omin päin ei kenenkään kannata ruveta asuntonsa reunametsiä harventamaan.

– Luvatta kaadetuille puille lasketaan arvo ja mikäli kaataja saadaan selville, meiltä lähtee kyllä lasku.

Metsureiden esimies

Vuorilampi toimii Tampereen kaupungin omistaman osakeyhtiön eli Infran kunnossapitopuolen riveissä ja hänelle kuuluu asiantuntijatehtävät metsäpuolen asioista. Kaupungin kiinteistötoimi omistaa metsät ja tilaa metsien hoitopalvelut kunnossapidolta.

– Toimin kaupungin metsureiden työnjohtajana ja lähiesimiehenä, ja metsureiden lisäksi meille tekee töitä muun muassa ulkopuolisia motourakoitsijoita.

Monissa kohteissa metsäpuolen tiimi tekee yhteistyötä esimerkiksi Infran rakentamispalveluiden, Tampereen Veden, Tampereen sähkölaitoksen ja Tampereen kaukolämpöverkon kanssa. 

Metsään kohdistuvia toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi putkilinjojen ja katujen rakentamisen yhteydessä.

– Erilaisten luontokohteiden tunnettavuuden lisääntyminen on tietysti lisännyt yhteistyötarvetta ympäristönsuojelun kanssa. 

Metsään liittyvien tehtävien lisäksi Vuorilammen työnkuvaan kuuluu hulevesiasioita ja tällä hetkellä myös vieraslajien torjuntaa.

– Kaupungilla on jo käynnistynyt vieraslajistrategiaja nyt keskitytään haitallisten lajien, kuten kurtturuusun torjuntaan, varsinkin rantojen ja luonnonsuojelualueiden läheltä. Jättiukonputkea on torjuttu jo vuosia.

Dokumentointi lisääntyy

Suuren osan työajasta Vuorilampi viettää maastokohteissa, eikä pane tätä pahakseen, koska pyrkiikin laittamaan kiireellisissä tilanteissa toimenpiteitä vaativat maastotyöt aina toimistotöiden edelle.

– Työnjohtotehtävien takia hallinnollisia tehtäviäkin kyllä riittää. Lisäksi toimistotyötä lisää se, että yhä enemmän ja enemmän eri työvaiheita dokumentoidaan.

Kaupungin metsätalous ja puukaupat eivät varsinaisesti kuulu Vuorilammen vastuulle. Metsäyhtiöiden kanssa asioi suoraan kaupungin kiinteistötoimen metsätalouspäällikkö.

– Meidän yksikkömme tekee kyllä talousmetsiin ennakkoraivaukset ennen varsinaisia hakkuita ja harvesterin tuloa, sekä taimikonhoidon ja istutukset. Pääosa talousmetsistä on Teiskossa, mutta joitakin myös ympäristökunnissa.

Yksittäisiäkin puita rekisterissä

Mobiilisovellusten ansiosta Vuorilampi voi yhä useammin hoitaa maastossa työvaiheita, jotka aiemmin vaativat toimistotyötä.

– Kaupungin metsävaratietojärjestelmään pääsee kännykällä toimivalla ohjelmalla, josta näkee työkohteen tiedot, ohjeet ja oman sijainnin puhelimen GPS:n avulla. Merkintöjä kohteista voidaan tehdä paikan päällä maastossa.

– Myös metsureilla on puhelimessaan ohjelma, joten voin lähettää heille tarkasti työkohteiden rajat ja kullekin metsäkuviolle sovitut tehtävät. Työtunnit ja lomatkin kirjataan omaan järjestelmään.

Metsien tallennus tietojärjestelmiin onnistuu uusilla ohjelmilla yhä tarkemmin. Tampereen metsävaratietojärjestelmässä puut on esitetty pääsääntöisesti metsäkuvioittain. 

– Kuviot ovat kuitenkin erittäin tarkkoja, joten kaupungilla on kyllä tarkat tiedot metsistään, Vuorilampi sanoo.

Keskustan katujen varsilla ja puistoissa kasvavia puita viedään rekisteriin myös yksittäin.

– Kaupunkipuiden rekisteriä pyritään tekemään yhä enemmän avoimeksi, jotta kaikki kaupunkilaiset pääsisivät sitä selailemaan.

Pyynikillä uusi hoitosuunnitelma

Tampereen komeimmat männiköt seisovat Pyynikin harjun rinteillä, ja niidenkin kohtelusta on esitetty monia mielipiteitä. 

Kuten niin usein metsään liittyvissä toiveissa, toisten mielestä puihin ei saisi koskea ollenkaan, toiset taas haluaisivat, että järvinäkymät saataisiin paremmin näkyviin.

– Pyynikillä on oma hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on tällä hetkellä uusinnassa. Uudessa suunnitelmassa tavoitteena on myös avata näkymäaukkoja, Vuorilampi kertoo.

Näkymien avaamisessa ei välttämättä tarvitse koskea vanhimpiin yli satavuotiaisiin puihin.

– Tarkoitus on avata näkymiä niiltä kohdin, joissa on jo aiemmin ollut näkymäaukkoja ja joissa kasvaa nyt nuorempia puita.

Teksti ja kuva: Arto Kotilainen

Hengityslaitteiden määräaikaishuoltoja aikaistettiin koronan takia

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkintätekniikan yksikön huoltorekisteristä löytyy laitteita verenpainemittareista leikkausrobotteihin. Viime kevään ensimmäiseen korona-aaltoon yksikkö varautui esimerkiksi aikaistamalla hengityslaitteiden määräaikaishuoltoja.

Lääkintätekniikan yksiköstä vastaava sairaalainsinööri Jarno Peltokangas kertoo, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ei keväällä odoteltu käskyjä miltään ylemmältä taholta, vaan varautuminen kriisiin alkoi itsenäisesti omat tarpeet tiedostaen. 

Sairaalatason varautumistoimenpiteissä oltiin lisäksi mukana muun muassa kohorttiosastojen perustamisissa ja varustamisessa lääkintälaitteilla.

– Koronan alkuvaiheessa esimerkiksi hengityslaitteiden yksilöllisiä huoltoja pyrittiin aikaistamaan laitetoimittajien ja kumppaneiden kanssa, jottei niitä tarvitsisi ottaa pois käytöstä juuri mahdollisen ruuhkan aikaan.

– Lisäksi tilasimme laitteita, joita oli maahantuojilla varastossa valmiina. Joidenkin laitteiden elinkaartakin varauduttiin pidentämään, mikäli tilanne menisi pahaksi.

Laitteiden riittävyyden laskemisessa käytettiin suuria varmuuskertoimia. Kevään ja ainakin alkusyksyn aikana hengityslaitteiden käyttö oli kuitenkin vähäisempää kuin pahimmillaan odotettiin.

– Investoiminen ja varautuminen ei silti ole mennyt hukkaan, vaan uusinnat on ennemminkin tehty etupainotteisesti, Peltokangas kertoo.

Tarkat huoltorekisterit

Peltokankaan vetämän tiimin vastuulla on järjestää sairaanhoitopiiriin lääkintälaitteiden ylläpito-, viankorjaus- ja huoltopalvelut. Lisäksi lääkintätekniikan yksikkö tarjoaa asiantuntijapalveluita lääkintälaitteiden sekä -järjestelmien hankintoihin, integrointeihin, kyberturvaan ja lainsäädäntöön.

– Tarve lääkinnällisen laitteen hankinnalle syntyy aina kliinisestä tarpeesta, ja sitä käydään läpi yhdessä lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. 

Sairaanhoitopiirillä on huoltorekisterissä lääkintälaitteita verenpainemittareista leikkausrobotteihin yhteensä noin 24 000. 

Mikäli kotiin lainattavien kuulo- ja hengitysapuvälineiden tapaiset laitteet lasketaan mukaan, aktiivisia laitteita on yhteensä lähes satatuhatta.

– Osa laitteista ei enää ole välttämättä aktiivisesti käytössä, mutta sairaalalla on lakisääteinen velvollisuus pitää niitä edelleen rekisterissä, jotta mahdollisten vikojen sattuessa käyttöhistorian jäljittäminen onnistuu.

Prototyypit testissä

Peltokankaan mukaan yliopistosairaalana Taysilla on laitteissaan käytettävissään maailman mittakaavassakin parasta ja uusinta teknologiaa. 

Käytössä on myös viimeisintä teknologiaa edustavien vasta kehiteltävien laitteiden prototyyppejä, joita testataan potilaan hoidossa. 

– Saamme säännöllisesti kliinisiin tutkimuksiin laitteistoa, joka ei ole vielä markkinoille hyväksyttyä, eli laitteilla ei ole vielä virallista myyntilupaa lääkintälaitteena.

– Kliinisissä laitetutkimuksissa tutkitaan, kuinka kehitettävät tuotteet soveltuvat potilaan hoitoon, minkä jälkeen valmistaja mahdollisesti kehittää tuotettaan edelleen ja hakee sille lopulta myyntiluvan. 

– Lääkintälaitteiden saattaminen markkinoille on pitkä ja tarkkaan määritelty prosessi. Pienetkin muutokset lääkintälaitteiden toiminnassa tarvitsevat viranomaisluvat aivan eri tavalla kuin esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa elektroniikkatuotteissa, Peltokangas sanoo.

Lääkintälaitteiden rajapinnat auki

Mobiililaitteiden ja sovellusten käyttö sairaanhoidossa on Peltokankaan mukaan trendi, joka on vahvistumassa kovaa vauhtia varsinkin koti- ja etähoidossa.

Potilaan ei tarvitse enää välttämättä tehdä poliklinikkakäyntejä esimerkiksi purkaakseen sydämentahdistimen tai uniapnealaitteen dataa.

– Laite voi lähettää datan suoraan vastaanottavaan järjestelmään tai potilas voi lähettää sen mobiilisovelluksella kotoa ja lääkäri ottaa tarvittaessa yhteyttä. Kenenkään ei tarvitse lähteä poliklinikalle taksilla jostain kaukaa.

Taysissä kehitelty mobiilisairaalan konsepti puolestaan antaa hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tehdä kirjauksia potilastietojärjestelmään omalla älypuhelimellaan käymättä kansliassa tai erillisellä työasemalla. Sovellus voi kerätä tietoa eri laitteista myös automaattisesti.

– Esimerkiksi heräämössä olevan potilaan tilan muutokset antavat hälytyksen automaattisesti hoitajan kännykässä. Myös laitteen vikaantuessa huoltopyyntö voidaan tehdä nopeasti mobiilisovelluksella.

Eri laitteet pyritään liittämään yhteiseen alustaan ja rajapinnat avaamaan, jolloin laitteet voivat kommunikoida keskenään yhä enemmän.

– Aiemmin järjestelmät ovat olleet pitkälti laite- ja merkkikohtaisia osin siksi, että laitevalmistajat ovat pyrkineet pitämään omat laitteensa erillään, Peltokangas sanoo. 

Operatiivinen toiminta Istekki Oy:lle

Julkisen sektorin tiukka taloustilanne on luonut haasteita lääkintälaitteiden hankintaan. Useimmista laitehankinnoista ei Peltokankaan mukaan kuitenkaan voi tinkiä, siitä pitävät huolen lakisääteiset velvoitteet esimerkiksi potilasjonojen suhteen.

– Erikoissairaanhoidolla on tiukat lakisääteiset velvoitteet, eikä meillä valikoida potilaita asiakkaiksi Amerikan malliin.

Muutaman viime vuoden aikana Peltokankaan vetämä lääkintätekniikan yksikkö on käynyt läpi suuria organisaatiomuutoksia. 

Operatiivinen toiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella vuoden 2017 alusta in house-yhtiö Istekki Oy:lle. Samalla lääkintätekniikan ja tietohallinnon henkilöstöstä suurin osa siirtyi Istekki Oy:hyn. 

– Istekkiin siirtyi Tampereella vajaa sata henkeä. Suurimmalla osalla työntekijöistä työpiste säilyi organisaatiomuutoksen aikana samana, vain nimikyltti vaihtui Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä Istekiksi.

Lääkintätekniikan tiimistäkin parikymmentä siirtyi Istekin kirjoille. Tällä hetkellä ulkoistusten jälkeen sairaanhoitopiirin lääkintätekniikan tiimissä on Peltokankaan lisäksi vain kaksi henkeä.

– Muun jatkuvan yhteistyön lisäksi käymme vuosittaiset talous- ja sopimusneuvottelut Istekin kanssa laitekantamme huollosta ja ylläpidosta sekä muista asiantuntijapalveluista.

Peltokangas itse ei enää ole suoraan tekemisissä lääkintälaitteiden kanssa, mutta aiemmin ollessaan säteilytekniikan tiimissä laitteiden konfiguroinnit ja vikaselvitykset tulivat tutuiksi. 

Mielenkiintoa laitteiden tekniikkaan riittää silti edelleen.

– Suhteellisen tuoretta tekniikkaa edustaa esimerkiksi kardiovaskulaarisissa toimenpiteissä käytettävä etäohjattava robotti, joka magneettikentän avulla kuljettaa katetria verisuonia pitkin sydämeen.

Teksti: Arto Kotilainen
Kuva: TAYS

 

IL:n verkostotoiminta ottaa ensiaskeleitaan – Mahdollisuus vaikuttaa järjestön toimintaan

Mahdollisuus tavata muita insinöörejä erilaisiin ammatillisiin kysymyksiin liittyvien tapahtumien merkeissä. Mahdollisuus lähteä kehittämään Insinööriliiton toimintaa. Insinööriliitto kutsuu kaikki jäsenensä mukaan verkostotoimintaan.

Ajatus verkostoista nojaa Insinööriliiton strategiaan, jossa haluttiin kehitellä uusia tapoja tuottaa jäsenyydelle lisäarvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkostossa jäsenet voivat itse ideoida ja toteuttaa erilaisia palveluita ja tapahtumia, joita koetaan ammatillisesti tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Lisäksi verkostot antavat insinööreille mahdollisuuden tavata ja tutustua kollegoihin niin oman jäsenyhdistyksen alueella kuin maanlaajuisestikin.

– On hyvä, että liitto tarjoaa jäsenilleen myös muunlaisia palveluita, kuin pelkästään edunvalvontaa. Verkostoissa idea on sellainen, että Insinööriliitto mahdollistaa toiminnan ja tarjoaa tukea, mutta muuten ne eivät ole yhteydessä järjestöbyrokratiaan tai valiokuntatoimintaan, kertoo Insinööriliiton kenttä- ja kehityspäällikkö Kalle Kiili.

Asiantuntijuus kiinnostaa

Ensimmäinen Insinööriliiton verkosto sai starttinsa syksyllä 2019, kun Heurekassa järjestettiin asiantuntijaverkoston ensimmäinen seminaari, jossa mm. elinkeinoministeri kertoi, mitä ongelmia insinöörien pitäisi ratkaista lähitulevaisuudessa:

– Heurekassa kokoontuneista jäsenistä muodostui heti kymmenen hengen ryhmä, joka halusi kehittää asiantuntijuuteen liittyvää verkostoa ja sen toimintaa. Tämä ydinryhmä on saanut toiminnan liikkeelle todella hyvin. Tähän mennessä siihen on tullut mukaan yli 260 jäsentä, Kiili kertoo.

Asiantuntijaverkosto on avoin kaikille teknisen taustan omaaville liiton jäsenille ja se tarjoaa keskustelualustan erityisesti syvää insinööriasiantuntijuutta vaativissa kysymyksissä. Verkosto järjesti viimeksi 3.12. kaikille jäsenille avoimen Tekoäly -verkkokeskustelun. Koska koronavuosi toi mukanaan haasteita, jouduttiin fyysisen tapahtumaperinteen starttaaminen siirtämään myöhemmäksi.

Asiantuntijaverkoston lisäksi tällä hetkellä tarjolla on seitsemän muuta verkostoa: ammattilaisten kouluttajien verkosto, joukkueverkosto, myyntiverkosto, työhyvinvointiverkosto, koulutuspoliittinen verkosto, elinkeino- ja yrittäjyyspoliittinen verkosto sekä english-speaking network.

Joukkuetoiminnan uutta starttia odotetaan

Toinen oivallisesti vauhtiin lähtenyt verkosto on ollut joukkueverkosto. Kyseinen verkosto antaa mahdollisuuden perustaa insinööriporukalla omia joukkuelajin harrastusryhmiä, joita Insinööriliitto sponsoroi. Liiton nimissä perustettu porukka voi osallistua minkä tahansa lajin kilpailuun ja tapahtumaan ympäri Suomen. Liitto maksaa tiimin osallistumismaksun ja auttaa tarvittaessa myös joukkueen kokoamisessa. Tuen saamisen ehtona on, että joukkue koostuu liiton jäsenistä ja sen nimissä käytetään Insinööriliittoa.

Kalle Kiili kertoo, että joukkueverkosto lähti käyntiin vauhdikkaasti, mutta kevään aikana poikkeusaika aiheutti sen, että erilaiset urheilutapahtumat peruttiin. Toiveissa on kuitenkin, että toiminta saadaan uudelleen käyntiin, kunhan koronatilanne helpottuu.

Toiminta vielä netissä

Tällä hetkellä yleinen tilanne vaikuttaa siihen, että monien verkostojen toiminta ei ole päässyt käynnistymään ihan sellaisella volyymilla kuin mitä on toivottu. Kaikissa verkostoissa perusajatus ja lähtökohta on siinä, että niitten puitteissa voitaisiin järjestää jäsenistölle mahdollisuuksia konkreettisiin tapahtumiin ja kohtaamisiin.

Kalle Kiili kertoo, että perustoimintaa on kuitenkin tällä hetkellä mahdollista järjestää internetissä. Insinööriliitto mahdollistaa kaikille verkostoille Teams-alustan, jossa pääasiallinen keskustelu ja suunnittelutyö voidaan toteuttaa.

Erityisen hienosti vauhtiin lähtenyt asiantuntijaverkosto on malliesimerkki hyvin toimivasta yhteistyöstä. Tällä hetkellä laajan asiantuntijoiden verkoston toiminnasta vastaa sen perustamisessa mukana ollut kymmenen hengen insinööriryhmä. Insinööriliitto antaa ryhmälle vapaat kädet toimia, mutta on kuitenkin mukana tukemassa ja edesauttamassa yhteisön työtä.

Englanninkielisille palvelua

Vuodenvaihteessa 2020 starttailuvaiheessa on erityisesti english-speaking network, jossa tarkoitus on kartoittaa sitä, millaisia palveluita, koulutuksia ja materiaaleja englanninkieliset insinöörit erityisesti kaipaavat ja tarvitsevat. Ensimetreillään on myös Kiilin ja Insinööriliiton varapuheenjohtaja Kari Laitisen ideoima esimiesverkosto, jonka toiminta on juuri sovittu käynnistyvän ”Insinööriliiton esimiespäivässä” Tampereen Vapriikissa 15.5.2021.

– On hyvä kuitenkin muistaa, että kun uutta rakennetaan, ei voi koskaan tietää, mikä ottaa tuulta alleen ja mikä ei. Verkostojen aloitusvaihe on vielä vasta käynnissä ja ajan myötä nähdään, mitkä niistä kiinnostavat jäseniä ja mitkä eivät. Tosiasia on, että toiset ryhmät jäävät pyörimään ja joitain joudutaan lopettamaan, Kiili arvelee.

Insinööriliiton jäsenet voivat ottaa osaa myös erilaisten verkostojen ideointiin. Mikäli jäsenillä on ajatuksia ja ehdotuksia hyvistä ja kiinnostavista verkostoista, ottaa Insinööriliitto niistä mielellään vinkkejä vastaan.

Teksti: Terhi Viianen
Kuva: Pixabay

RAKAS-hankkeessa tähtäimessä parempi rakennustyömaa

Työelämä ja sen vaatimukset ovat muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Tältä suuntaukselta ei ole säästynyt myöskään perinteisistä perinteisin rakennusala.

Enää raksalla ei riitä pelkästään se, että osaa lyödä naulaa ja sahata oikean pituisia lankunpätkiä. Jotta työmaa toimisi tehokkaasti ja rakennusjälki olisi hyvää, on työntekijöiden sekä työnjohdon hallittava muun muassa viestintätaitoja, ajanhallintaa, tunnetaitoja ja yhteistyötä, on omattava epävarmuuden sietokykyä, on kyettävä hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja oltava itseohjautuva omassa työssään. Näitä edellä mainittuja taitoja kutsutaan työelämän metataidoiksi.

Hankkeen lähtökohta konkreettisissa tarpeissa

RAKAS-hanke, eli Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen pureutuu siihen, millaisia uusia työelämätaitoja rakennustyömailla tarvitaan, millaisia haasteita ne tuovat ja miten näihin asioihin rakennusalan koulutuksissa nykypäivänä paneudutaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työtehoseuran sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Sen rahoituksesta vastaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 2020-2022.

Ajatus RAKAS-hankkeesta sai alkunsa 2019. Tuolloin päättyi Työtehoseuran ja Tampereen yliopiston yhteinen Raksavirtaa-hanke, jossa kehitettiin korjaustyömaiden toimivuutta. Raksavirtaa-hankkeen aikana huomattiin, että rakennustyömailla on ongelmakohtia, jotka ovat peräisin muista työelämään liittyvistä osaamisalueista, kuin vain käytännön rakennusosaamisesta.

Haasteena uudet tuotantomallit

Rakennustyömailla työnjohtajien työnkuva on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana erityisesti sen vuoksi, että työtä toteutetaan nyt enemmän aliurakoitsijoiden toimesta. Työnjohtaminen on siirtynyt sopimustekniseen johtamiseen, jossa yhteistyö muiden kuin varsinaisten omien työntekijöiden kanssa on arkipäivää. Työntekijöitä tulee paljon myös muista kulttuureista, jolloin informaation jakaminen ja viestintätaidot korostuvat entisestään.

Rakentajien työnkuvaan tilanne on vaikuttanut siten, että heille kuuluu enemmän vastuuta oman työn lisäksi myös muiden työntekijöiden työn sujuvuudesta. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan rakennustyön onnistumiseen ja alan yritysten tuottavuuteen. Tietotekninen osaaminen ja vuorovaikutustaidot korostuvat myös perusraksamiesten arjessa.

– Jos rakennustyömailla toimivilla henkilöillä osaaminen ei vastaa vaatimuksia ja uudet työelämätaidot ovat puutteellisia, voi työelämä olla hyvinkin kuormittavaa. Samalla laskevat työhyvinvointi ja työmotivaatio, kertoo Työtehoseuran tutkimuspäällikkö sekä RAKAS-hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela.

Katsaus työmaiden arkeen

Syystalvella 2020 on käynnissä RAKAS-hankkeen ensimmäinen osa. Siinä hankkeen tutkijat jalkautuvat viidelle pirkanmaalaiselle rakennustyömaalle, joissa toteutetaan työtutkimusta ja haastatellaan rakennuksilla töissä olevia henkilöitä työmaan arjesta ja sen toimivuudesta. Haastatteluiden tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, millaisia haasteita metatyötaitojen kannalta rakennustyömailla tällä hetkellä koetaan.

Projektipäällikkö Minna Kuuselan mielestä haastatteluvaiheessa saadaan mielenkiintoinen katsaus todelliseen rakennustyömaan arkeen:

– Rakennustyömaiden ongelmista kuullaan paljon, ja yleinen julkisuuteen tuleva viesti tuntuu olevan negatiivista. Ennakko-oletuksena rakennustyömaiden kohdalla on ehkä ollut sellainen, että viestinnän puutteet ja yhteistyöhön liittyvät haasteet ovat työmailla iso ongelma. Kun viestintä ei toimi, joudutaan tekemään paljon turhaa työtä.

Hankehaastatteluiden alkuvaiheessa on käynyt kuitenkin ilmi, että rakennustyömailla ei työn tekeminen ole välttämättä aina kuitenkaan pelkää haastetta ja ongelmia. Iloisena yllätyksenä haastatteluissa on ollut mukana esimerkiksi eräs pienempi rakennustyömaa, joka on valanut tutkijoihin uskoa hyvään työyhteisöön ja sen vaikutukseen työntekijöihin:

– Tällä Pirkanmaalaisella työmaalla työntekijät vaikuttivat olevan aidosti ylpeitä työstään ja työkavereistaan. Tässä yhteisössä yleinen viesti oli, että työntekijät rakentavat yhdessä parempaa Tamperetta, Kuusela kertoo.

Miten koulutus vastaa työelämän vaatimuksia?

Eräs RAKAS-hankkeen osa-alueista on tutkia, miten nykyiset talonrakennusalan koulutukset vastaavat konkreettiseen työelämän muutokseen työelämätaitojen osalta. Hankkeessa käydään yhteistyössä oppilaitosten opettajien kanssa läpi ammatillisen, ammattikorkea- ja myös osin yliopistollisen koulutuksen tutkintojen ja koulutusohjelmien vaatimuksia ja tarkastellaan niiden kehityskohteita. Kun verrataan koulutuskuvauksien ja hankkeessa rakennustyömailla tehdyissä haastatteluissa sekä tarkkailun avulla työmailta konkreettisesti havaittujen osaamisvajeiden suhdetta, nähdään tarkemmin se, miten koulutuksissa erilaisiin haasteisiin vastataan. Näiden ristiriitaisuuksien perusteella RAKAS-hankkeessa laaditaan suosituksia eri koulutustasojen opetusohjelmien päivittämistä varten.

Koulutusta myös kokeneemmille konkareille

Hankkeen tarkoitus on myös pilotoida erilaisia täydennyskoulutuspaketteja ja omia koulutuksia jo rakennusalalla toimiville ammattilaisille. Näitä paketteja tullaan sisällyttämään ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rakennusalan koulutusten tarjontaan, joista alalla toimivat yritykset voivat puolestaan oman tarpeensa mukaan tarjota työntekijöilleen.

– Vielä tässä vaiheessa ei voida sanoa, millaisia koulutuspaketit tulevat olemaan, mutta tavoitteena on saada aikaiseksi mahdollisimman helposti levitettävää tietoa, jota itse kukin taho voi parhaiten käyttää, Minna Kuusela kuvailee.

Työelämätaidoilla parempaa rakentamista

Minna Kuusela kertoo hankkeen tavoitteiden tähtäävän ei pelkästään raksalaisten työelämätaitojen paranemiseen sekä rakennuksilla työskentelevien työhyvinvoinnin lisääntyminen, vaan myös koko rakennusalaan laajemminkin.

– Tavoitteena on pitkän aikavälin tuloksena saavuttaa rakennustyömaiden laadun paraneminen sekä kokonaisuuksien hallinnan kehittyminen. Esimerkiksi johtajuuteen ja yhteistyötaitoihin liittyvät ongelmat aiheuttavat helposti rakennustyömailla viivästymisiä, jos viestinnän ongelmien vuoksi rakennetaan sellaista, joka joudutaan purkamaan ja sen jälkeen rakentamaan uudelleen.

– Rakennusala on tietenkin niin ”iso laiva”, että sen suuntaa on yhdellä hankkeella hyvin hankala kääntää. Mutta mikäli esimerkiksi yhteistyöosaamisen parantamisella voidaan saada perustyömailla kehitettyä, voidaan olettaa myös, että kun työmailla asiat sujuvat paremmin, saadaan valmista jälkeä toteutettua nopeammin, vältetään virheitä ja sen kautta työn kustannukset vähenevät.

Teksti: Terhi Viianen
Kuva: Laura Vanzo/Visit Tampere Oy