Kirjoittaja: Tampereen Insinöörit

Haussa järjestöarjen supersankari

Tampereen Insinöörit ry:ssä yhdistyy Pirkanmaan teollinen historia, ihmiset sen takana sekä tekniikan osaajien verkostoon kuulumisen hienous. Olemme akavalaisen Insinööriliiton toiseksi suurin alueyhdistys ja meillä on miltei 5000 jäsentä.

Toimintamme keskiössä on jäsenten ammatillisten ja koulutuksellisten intressien sekä yhteenkuuluvuuden edistäminen ja tulevaisuuden työelämän pelisääntöjen yhteinen rakentaminen. Koemme, että yhteisö on voimavara ja yhteistyöllä saadaan paljon aikaan.

Nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen etsimme innokasta, kehittämishenkistä ja käytännönläheistä järjestöarjen supersankaria eli

Järjestösihteeriä / toiminnanjohtajaa

Järjestösihteerin / toiminnanjohtajan tehtävänä on mm.:
• johtaa ”kädet savessa” yhdistyksen operatiivista toimintaa sen kaikilla toimialueilla
• vastata päätoimittajana yhdistyksen jäsenlehdestä
• vastata talouden suunnittelusta ja -raportoinnista
• valmistella yhdistyksen hallituksen ja valtuuston kokoukset sekä toimeenpanna tehdyt päätökset
• pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin sidosryhmiin

Henkilöltä edellytämme:
• positiivista ja ennakkoluulotonta can do -asennetta
• halua ja uskallusta kehittää yhdistyksen toimintaa
• hyvää ongelmanratkaisu- ja paineensietokykyä
• erinomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja
• innostavaa ja joustavaa työskentelyotetta
• viestinnän osaamista monikanavaisessa ympäristössä
• hyvää projektien – ja ajanhallintaa
• käytännön kokemusta talousasioista
• hyviä tietoteknisiä valmiuksia
• soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai insinöörin tutkintoa

Etuina valinnassa ovat:
• ammattijärjestökentän tuntemus tai järjestökokemus
• kokemus palvelumuotoilusta tai prosessien kehittämisestä
• johtamis- ja/tai esimieskokemus
• näytöt luovuudesta ja idearikkaudesta
• yhteiskuntasuhteet/verkostot yhdistyksen toimialueella (Pirkanmaa)
• kokemus korkeakoulutettujen työllisyydenhoidosta

Tarjoamme:
• mielenkiintoiset, haastavat ja monipuoliset työtehtävät
• toimivan, kompaktin työyhteisön Tampereen keskustassa
• hallituksen ja tiimien vankan tuen onnistumiselle

Työaika on keskimäärin 38 h / vko ja kokonaispalkkaukseen perustuva. Tehtävä sisältää ilta- ja viikonlopputyötä. Työpaikka sijaitsee Tampereen Insinöörien toimistolla, Tampereen ydinkeskustassa. Työn aloitus mahdollisimman pian.

Hakemukset palkkatoiveineen 17.3.2019 osoitteeseen rekry(ät)tampereeninsinoorit.fi.

Haastattelut järjestetään 20.3. ja 21.3.2019.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Satu Mäkelä, puh. 050 385 1020
toiminnanjohtaja Sanna Nokelainen, puh. 040 590 3098

www.tampereeninsinoorit.fi
www.facebook.com/tampereeninsinoorit

Elematic kehittää betonielementtien tuotantoteknologiaa

Tuotantoteknologiaa, koneita ja laitteita betonielementtiteollisuudelle toimittavan Elematicin ratkaisut ovat yhä älykkäämpiä ja pitkälle automatisoituja. Akaassa sijaitseva, globaalisti toimiva yritys tarjoaa insinööreille monenlaisia urapolkuja.

Betonielementtien tuotantoteknologiaa on kehitetty Elematicilla pitkäjänteisesti vuosikymmenien ajan, ja esimerkiksi ontelolaattakoneiden kehityksessä on menossa tällä hetkellä jo neljäs sukupolvi.
Näiden koneiden suunnittelu lähti käyntiin aiemman sukupolven asiakaspalautteen huolellisella tutkimisella. Tuotekehityksestä vastasi noin kymmenen hengen tiimi, jota veti tuolloin tuotekehityspäällikön tehtävässä toiminut Leena Raukola.
– Suurin muutos koski koneiden kehittämistä korkeille laattapoikkileikkauksille. Samalla tehtiin muutoksia rakenteeseen, jotta saatiin tiivistysteho kohdistettua oikeaan kohtaan, nykyään asiakaspalvelujohtajana Elematicilla toimiva Raukola kertoo.
Testaukset erilaisille rakenteellisille ratkaisuille tehtiin omalla koelaitoksella Ylöjärvellä. Sen lisäksi kulutustestejä suoritettiin valimoinstituutin kanssa TTY:n laboratoriossa tavoitteena löytää materiaaleja, joilla kulutuskestävyys paranee. Tärkeässä roolissa olivat myös asiakkaiden tiloissa suoritetut tehdastestit.
Koneen turvallisuuteen, käytettävyyteen ja huollettavuuteen tehtiin parannuksia asiakaspalautteiden lisäksi omien huoltoinsinöörien kokemusten pohjalta.
– Suunnittelussa on aina mukana myös teollinen muotoilija, joka keskittyy nimenomaan laitteen käytettävyyteen ja turvallisuuteen, Raukola kertoo.

Elementtien tuotanto automatisoituu

Teknologian kehitys ei koske pelkästään varsinaisia Elematicin koneita, vaan myös niihin liitettyä automaatiota ja softaa, joiden määrä on koko ajan kasvussa.
Koneet eivät enää vain valmista elementtejä, vaan keräävät toimiessaan jatkuvasti dataa, jota voidaan käyttää digitalisoituvassa tuotannonohjauksessa.
– Jatkossa tehdas ei ole enää muusta maailmasta irrallaan vaan tuotannonohjaus on BIM-järjestelmän kautta kytköksissä niin elementtisuunnitteluun kuin rakennustyömaahankin.
– Kun sekä elementtitehtaat että varsinaiset rakennustyömaat ovat kytkeytyneet samaan järjestelmään, rakentamisprosessi muuttuu kauttaaltaan tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi ja esimerkiksi elementit voidaan tilata työmaalle juuri silloin kun niitä rakentamisessa tarvitaan, Raukola selventää.

Laaja-alaisia työtehtäviä

Elematic pystyy tarjoamaan insinööreille mielenkiintoisia ja laaja-alaisia työtehtäviä verrattuna esimerkiksi suuriin konserneihin.
– Olemme kohtuullisen sopivan kokoinen yritys kuudenkymmenen miljoonan euron liikevaihdolla. Siis tarpeeksi suuri toimimaan globaalisti, mutta silti kompakti. Päätöksenteko on kohtuullisen yksinkertaista, koska organisaatio on matala ja sisäistä byrokratiaa on isoihin yrityksiin verrattuna melko vähän.
Raukolan mukaan suunnittelutehtävissäkään ei tarvitse keskittyä kovin suppeisiin kokonaisuuksiin, vaan asioita pääsee miettimään laajemmasta näkökulmasta. Asiakasrajapinta on lähellä ja on helppo saada palautetta ja nähdä miten suunnitellut ratkaisut toimivat käytännössä.
– Insinöörit työskentelevät meillä esimerkiksi tarjousosastolla, mutta heidän tehtäviinsä ei kuulu pelkkää tarjouslaskentaa, vaan he itse asiassa suunnittelevat suurten tehdaskokonaisuuksien toiminnallisuutta.
– Pelkkä tekninen tietämys ei toisaalta aina riitä, sillä usein samalla pitää ottaa huomioon kulttuuriset erot elementtien teossa, Raukola kertoo.

Uusi rekrytointeja

Elematic on viimeisen vuoden aikana rekrytoinut uusia työntekijöitä tasaiseen tahtiin monenlaisiin tehtäviin. Joihinkin paikkoihin hakijoista on ajoittain ollut pulaa. Joskus täysin samaan tehtävään hakevien henkilöiden määrä vaihtelee rajusti jopa puolessa vuodessa.
– Olemme arvelleet, että esimerkiksi ohjelmoijilla voi olla tietty kynnys lähteä softataloista valmistavan teollisuuden yritykseen, jossa työtavat ovat erilaiset, Raukola arvelee.
– Meillä etuna on moniin muihin yrityksin verrattuna kuitenkin juuri se, että oman kätensä jäljen pääsee näkemään käytännössä asiakkaan tehtaassa.
Kansainvälinen kokemus ja kielitaito karttuvat monissa Elematicin työtehtävissä.
– Pelkästään pääkonttorissa meitä on lähemmäs kymmentä eri kansallisuutta, Raukola kertoo.

Akaasta maailmalle

Elematicin pääkonttori sijaitsee Akaassa. Globaali myyntiorganisaatio agentteineen ja jälleenmyyjineen on levittäytynyt ympäri maailman, ja asiakkaita on jo yli sadassa maassa. Valmistusta on Akaan lisäksi Riihimäellä ja Intian Alwarissa.
Projekti – ja palveluliiketoiminnan johtaja Petteri Laitisen mukaan elementtirakentamisen tunnettuus on hyvin erilaista eri puolilla maailmaa.
– Kehittyvillä markkinoilla ja maissa, joissa elementtirakentaminen on vieraampaa, asiakkaita ei voida lähestyä pelkällä kone-esittelyllä ja toivoa kauppojen sillä tavalla syntyvän.
– Kun asiakas esimerkiksi tahtoo rakentaa tuhat taloa ja kysyy, mikä on paras ja tehokkain tapa, meidän pitää osata kertoa elementtirakentamisen eduista ylipäätään, eikä pelkästään omista koneistamme ja tuotantolinjoistamme.
Elematicin suurimmat projektit maailmalla ovat todella massiivisia. Irakiin noin kymmenen kilometrin päähän Bagdadista on kohoamassa täysin uusi kaupunki, yli puolen miljoonan asukkaan Bismayah New City.
– Elematic toimitti tuotantolinjat kaupunkia rakentavalle eteläkorealaiselle Hanwhalle maailman suurimpaan elementtitehtaaseen, jonka tavoite oli valmistaa elementit sataantuhanteen asuntoon viidessä vuodessa, Laitinen kertoo
Parempaa rakentamisen laatua
Elementtirakentamisen edut ovat Laitisen mukaan kiistattomia. Perinteinen paikalleen rakentaminen on usein hidasta ja työn laatu jää vajaaksi kiireestä ja esimerkiksi huonoista sääolosuhteista johtuen. Kehittyvissä maissa jo pelkästään työvoiman saanti rakennuskohteisiin voi olla hankalaa.
– Suurissa ja nopeasti kasvavissa kaupungeissa ei välttämättä ole asuntoja rakentajille, jolloin he joutuvat asumaan alkeellisissa olosuhteissa työmaalla tai matkustamaan pitkiä matkoja.
– Ratkaisu kaikkiin näihin ongelmiin on vähentää työvoiman tarvetta varsinaisilla työmailla ja keskittää työt tehtaisiin, joissa voidaan käyttää enemmän automaatiota ja modernia teknologiaa.
– Asunnot valmistuvat nopeammin, laaduntarkkailu on huomattavasti helpompaa ja työolosuhteet ovat paremmat, Laitinen sanoo.

Teksti: Arto Kotilainen Kuva: Elematic

Juhlavuonna korostuu insinöörin työn monipuolisuus

Insinöörit blogia pitämään

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppani Vahanen-yhtiöt haluaa kasvattaa insinöörien ammattiylpeyttä. Työntekijöitä kehotetaan kertomaan osaamisestaan ja onnistumisistaan ammattifoorumeilla ja blogeissa.

Vuoden vahaslaiseksi tänä vuonna valittu Arto Toorikka on omilla toimillaan tuonut insinöörin työtä tunnetummaksi. Keväästä lähtien Toorikka on työnantajan kannustamana tehnyt Youtubeen parin minuutin mittaisia videoita otsikolla Asiallista Rakennusfysiikkaa.

Videoilla käydään läpi muun muassa sisäilmanongelmien korjaustapoja, parvekkeiden kuntotutkimusta sekä rakennusvalvonnan roolia ongelmatilanteissa.

Toorikka pitää hyvänä asiana, että netistä on nykyään löydettävissä paljon tietoa esimerkiksi rakennustekniikkaan liittyen. Toorikka kuitenkin varoittaa, ettei kukaan tule asiantuntijaksi pitkänkään netin selaamisen ansiosta.

– Tavallisen lukijan ja videoiden katsojan on käytännössä mahdotonta luoda kokonaiskuvaa esimerkiksi sisäilmaongelmista. Ongelmat voivat olla monen erilaisen syyn summa, eikä yhtä tekijää välttämättä voida osoittaa, Toorikka sanoo.

Monia rooleja

TAMK:sta rakennusinsinööriksi vuonna 2013 valmistunut Toorikka on juhlavuoteen sopiva esimerkki insinööristä, jonka työnkuva on todella monipuolinen.

– Olen mukana samanaikaisesti monissa projekteissa erilaisissa rooleissa esimerkiksi kuntotutkijana, asiantuntijana tai projektipäällikkönä. Myös projektien tarjousten laatiminen, aikataulutus ja tiedottaminen sisältyy olennaisesti työnkuvaani.

Noin puolet Toorikan työajasta kuluu kentällä, jossa tutustutaan kohteisiin ja haastatellaan rakennusten käyttäjiä ja huoltohenkilökuntaa sekä tehdään varsinaisia tutkimuksia. Kenttätutkimukset tehdään lähes aina tiimityönä.

Taustatukena on Vahanen-konsernin noin 450 ammattilaisen työyhteisö, jonka jäsenillä on erikoisosaamista hyvinkin yksityiskohtaisilta aloilta. Lisäksi hyödynnetään tarvittavassa laajuudessa myös konsernin ulkopuolisia tutkimuslaitoksia ja erikoisasiantuntijoita.

– Meiltä löytyy esimerkiksi kemisti, mikrobiologi, vesistöasiantuntija sekä vesitorneihin, LVIAS-tekniikkaan, haitta-aineisiin ja betonirakenteisiin erikoistuneita tutkijoita, suunnittelijoita ja valvojia.

– Lähtökohta kaltaisessamme asiantuntijaorganisaatiossa on se, että kukaan ei jää tutkimusten kanssa yksin. Varsinaisen projektitiimin lisäksi on käytössä mahdollisimman laaja tukiverkko, Toorikka sanoo.

Kolme firmaa

Vahasen Tampereen toimisto on toiminut Tampereella kymmenisen vuotta ja työllistää vajaa kolmekymmentä henkeä. Toimisto on erikoistunut talotekniikkaan, kuntotutkimuksiin ja rakennusfysiikkaan sekä ympäristöpalveluihin.

Oikeastaan Tampereella toimii kolme erillistä Vahas-yritystä, joista Vahanen Pro keskittyy lähinnä rakennuttamiseen ja valvontaan tärkeinä asiakkaina muun muassa taloyhtiöt.

Vahanen Environment tekee ympäristöteknisiä selvityksiä esimerkiksi maaperän pilaantumisesta sekä vaikkapa selvityksiä liittyen eri kaavoitusvaiheisiin.

– Vahanen Environment on ollut mukana myös esimerkiksi Itämeren kuntoa selvittävissä hankkeissa, Toorikka kertoo.

Vahanen Rakennusfysiikka, jonka kirjoilla Toorikka itse on, on puolestaan erikoistunut erilaisiin kuntoarvioihin ja -tutkimuksiin, sekä konsultointiin ja kouluttamiseen.

Tiedottaminen tärkeää

Pääosa Vahasen asiakkaista löytyy julkiselta puolelta ja suurista kiinteistönomistajista. Varsinkin suuret kaupungit, jotka varautuvat sairaaloiden, koulujen, päiväkotien ja muiden rakennustensa kunnossapitoon, tilaavat paljon kuntoarvioita ja -tutkimuksia.

Toorikka haluaa korostaa kuntoarvion ja -tutkimuksen eroja, koska ne menevät ihmisiltä kovin usein sekaisin.

– Kuntoarvio on aistinvarainen tarkastus, joka tehdään yleensä kolmen eri alan asiantuntijan voimin. Kuntotutkimukset ovat tarkempia, ja niissä tehdään esimerkiksi rakenneavauksia, tarkistetaan kosteustekninen toiminta ja esitetään mahdolliset tarkat korjausehdotukset aikataulutuksineen.

Julkisiin rakennuksiin tehtyjä sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia seuraa usein tiedotustilaisuus, johon osallistuvilla voi olla monenlaisia odotuksia. Esimerkiksi koulujen sisäilmanlaadusta kertoessaan insinöörin on syytä pitää kieli keskellä suuta.

– Periaatteessa meidän roolimme on tekniseltä kannalta selkeä ja yksinkertainen. Me toteamme, onko rakennuksessa vaurio ja vaikuttaako se sisäilman laatuun, mistä vaurio johtuu ja miten sen voi korjata. Terveydellisiin seikkoihin emme ota kantaa, niitä varten monissa tilaisuuksissa on usein terveydenhuollon ammattilainen.

Reagointikynnys alentunut

Koulut, päiväkodit ja virastorakennukset tulevat Toorikan mukaan olemaan tyypillisiä kohteita myös tulevaisuudessa ja paljon esillä julkisuudessa.

– Reagointikynnys sisäilma-asioihin on selvästi alentunut osin sen takia että sisäilma-asiat ovat niin vahvasti tapetilla. Myös vaatimukset sisäilman laadulle ovat kasvaneet selvästi viime vuosina.

Usein kuulee väitettävän, että vanhat rakennukset, kuten 50-luvun koulut, on remontoitu pilalle ja että esimerkiksi ilman koneellista ilmanvaihtoa ne olisivat pysyneet kunnossa.

– Koneellisen ilmanvaihdon toiminnan virheet ja siitä mahdollisesti syntyvä alipaineisuus on usein merkittävä tekijä sisäilman laadussa. Oikein toimiva koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on kuitenkin sisäilman laadun kannalta paras vaihtoehto.

Toorikka luettelee monia mahdollisia syitä rakennusten sisäilmaongelmiin. Esimerkiksi huollossa ja kunnossapidossa on vuosien mittaan voinut olla puutteita. Säännöllisesti huoltoja tekeviä ja rakennukset pitkältä ajalta tuntevia talonmiehiä ei enää ole niin kuin ennen.  Monien vanhojen rakennusten kellareiden maanvastaisten rakenteiden vedeneristeeksi asennetun bitumisivelyn tekninen käyttöikä voi olla 30-40 vuotta, minkä jälkeen voi alkaa tulla vaurioita.

– Oleellista on, että rakenteiden ja järjestelmien ikääntyessä niitä uusitaan tarpeen mukaan. Ja nämä uusimistarpeet selvitetään kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla, Toorikka sanoo.

Rakennusterveysasiantuntijaksi

Ehkä kolmannes Vahasen Tampereen toimiston toimeksiannoista koskee taloyhtiöitä. Jos tutkimuksissa löytyy ongelmia, Toorikka neuvoo asukkaita pitämään pään kylmänä. Ensilukemalta raportti saattaa vaikuttaa pahemmalta kuin onkaan.

– Esimerkiksi sädesieni voi kulkeutua sisäilmaan ja näytteisiin ilmavuotojen kautta maaperästä. Tällöin ilmavuotojen tukkiminen kohtuullisin kustannuksin voi toimia ratkaisuna, Toorikka sanoo.

Toorikka on päivittänyt omaa erikoisosaamistaan säännöllisesti. Valmistuttuaan rakennusinsinööriksi kiinteistönpitotekniikan puolelta Toorikka on käynyt läpi kymmenkunta täydennyskoulutusta ja saanut esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden vuonna 2018.

Teksti ja kuvat: Arto Kotilainen

Insinööri tiedeohjaajana

Työskennellessään insinöörinä ympäristöalan firmoissa Soile Kutila tunsi usein vetoa opetustehtäviin. Pari vuotta sitten kohdannut työttömyys mahdollisti yllättäen opetushaaveiden toteuttamisen ja johdatti Soilen lasten tiedeohjaajaksi ja lopulta alan yrittäjäksi.

Opetustöistä usean vuoden ajan haaveillut Soile Kutila jäi työttömäksi ympäristötekniikan insinöörin tehtävistä muutama vuosi sitten.

Mikkelin ammattikorkeakoulusta ympäristötekniikan puolelta valmistuneella Soilella oli siinä vaiheessa takana insinöörin uraa jo reilut kymmenen vuotta.

Työkokemukseen sisältyi viitisen vuotta testaus- ja tuotantoinsinöörin tehtäviä kierrätykseen erikoistuneessa Kuusakoski Oy:n tehtaassa Heinolassa.

Kehitysinsinöörin ja yksikön päällikön pestiä Soile oli hoitanut jätteiden keräykseen ja kierrätykseen erikoistuneessa Stena Recycling Oy:ssä.
– Työn ohessa suoritin TKK:n Lahden toimipisteessä järjestetyn muuntokoulutuksen ja valmistuin kolmessa vuodessa jätehuoltotekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2009.
– Muuntokoulutus keskittyi viikonloppuihin ja oli kieltämättä melko rankkaa, varsinkin kun omat lapset syntyivät samoihin aikoihin, Soile kertoo.

Soilen viimeisin työpaikka oli ympäristöpalveluja tarjoavalla Deletellä. Firmassa tehtiin kuitenkin organisaatiomuutos, jonka yhteydessä käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen Soile jäi työtä vaille.

Kohti opetustehtäviä

Ensimmäisen askeleen kohti uutta ja erilaista uraa Soile otti kuin huomaamatta hakiessaan omia lapsiaan hervantalaisesta päiväkodista.
– Juttelin lasteni päiväkodissa lastentarhanopettajien kanssa mahdollisuudesta järjestää lapsiryhmille tekniikkapajoja.
– Pääsin aika pian pari kertaa kokeilemaan opettamista lapsiryhmille, ja se oli todella hauskaa. Lasten ennakkoluuloton suhtautuminen ja uskomaton keskittymiskyky tekivät vaikutuksen, Soile kertoo.

Samoihin aikoihin Soile huomasi työvoimatoimiston sivuilla ilmoituksen, jossa haettiin hulluja tieteilijöitä kanadalaiseen Mad Science-brändiin.

Kanadalainen Mad Science-brändi toimii franchising-periaatteella maailmanlaajuisesti tarjoten lapsille tiedekasvatusta, erilaisia tiedeleirejä ja vaikkapa tiedesynttäreitä. Soile haki paikkaa ja tuli valituksi ohjaajaksi Tampereelle.
– Vedin Mad Sciencen kursseja pari vuotta ja tuo aika opetti paljon tiedeohjaamisesta. Varsinaisten ohjaushommien lisäksi vastasin ryhmien aikataulusta sekä kausiohjelmien suunnittelusta, Soile kertoo.

Tiedeka Kalevaan

Vuoden 2017 lopulla paikallinen Mad Science-yrittäjä päätti valitettavasti luopua franchising-sopimuksesta ja lopetti toiminnan kokonaan.

Muutama Mad Science-ohjaaja kokoontui miettimään mahdollisuuksiaan jatkaa toimintaa jossain muodossa. Franchising-sopimuksen jatko sopimusta siirtämällä ei onnistunut, joten vaihtoehtona oli täysin uuden toiminnan aloittaminen.

Viime keväänä Soile perusti kahden yhtiökumppanin kanssa koko perheen tiedekeskus Tiedekan, joka avasi ovensa huhtikuussa.

Kalevan Ilvestien tiloissa toimii myös Tiedekan suurin yhteistyökumppani Kodarit, jonka kanssa käytetään muun muassa mainonnassa samankaltaista ilmettä fontteja myöten.
– Nelisen vuotta toiminut Kodarit opettaa lapsille hauskalla tavalla koodausta kerhoissa ja kursseilla, ja heillä on säännöllistä toimintaa Tampereella kahdessa toimipisteessä sekä lisäksi Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Turussa, Soile kertoo.

Kodareiden lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Kehittyvä Eurooppa ry sekä Arkkitehtuurikoulu Tiili, jonka kanssa Tiedekalla on suunnitteilla yhteisiä leirejä esimerkiksi koululaisten talvilomalle.
– Mukaan mahtuu lisää yhteistyökumppaneita, sillä kukaan ei voi olla kaikkien alojen ammattilainen.

Labrakäyttäytymistä lapsille

Tiedekan perustoiminta tarjoaa eri ikäisille lapsille tarkoitettuja tasokursseja, joiden aikana ryhmät kokoontuvat kerran viikossa yhteensä viisitoista kertaa. Yhden tasokurssin ehtii siten käymään syys- tai kevätkauden aikana.
– Ensimmäisillä kursseilla käsitellään fysiikan puolelta perusjuttuja, kuten valon taittumista öljyssä ja vedessä, laserin ohjailua, ääntä ja värähtelyitä sekä kemian puolelta erilaisia reaktioita ja esimerkiksi happamuutta.

Monilla yhdeksän-kymmenen vuoden ikäisillä lapsilla alkaa Soilen mukaan olla jo hurjasti tietoa esimerkiksi alkuaineista ja kemiallisista reaktioista.
– Eräänkin lapsen kanssa olen jo keskustellut hyvinkin syvällisesti siitä, minkä takia jokin tietty yhdiste syntyy tai miten suola liukenee.

Kerho-ohjelmat on suunniteltu niin, että kurssilaisilla on koko ajan paljon tekemistä, eikä lapsille tuoda nenän alle valmiita ratkaisuja.
– Labrakäyttäytyminen on kerhoissa merkittävässä roolissa. Tarvikkeiden ja välineiden nimet on tiedettävä ja jokainen hakee itse tarvitsemansa, esimerkiksi erlenmayerit ja petrimaljat. Vesipulloissakin lukee vain H2O, joten täytyy aika nopeasti oppia mitä se tarkoittaa.
– Tärkein pointti jokaisella kurssilla on se, että opetuksesta muodostuu kokonaisuus, jonka lapsi voi helposti hahmottaa, Soile kertoo.

Pienetkin osaavat

Tänä syksynä Tiedekalla on toiminut säännöllisesti seitsemän ryhmää, joista noin puolet on Tampereen kaupungin HIP-ryhmiä, eli harrastavan iltapäivän ryhmiä koululaisille.
– Varsinaisissa Tiedekan ryhmissä on myös alle kouluikäisiä lapsia eli pikkufyysikoita ja pikkukemistejä. Jo alle kouluikäiset tiedekat ovat yllättävän aktiivisia ja osaavat toimia labraohjeidemme mukaan.

Soilen kokemuksen mukaan toimintaan osallistuvien lasten vanhemmat ovat usein jollakin tapaa tekniikan kanssa tekemisissä.
– Vanhemmissa on esimerkiksi labrakemistejä ja Nokialla työskennelleitä insinöörejä. Pienten lasten ryhmissä vanhemmat usein jäävät usein paikalle, joten täytyy olla tarkkana, että tekniset yksityiskohdat menevät opetuksessa oikein, Soile naurahtaa.

Tasokurssien lisäksi Tiedekassa järjestetään lyhyempiä kursseja ja tapahtumia, kuten koulujen loma-aikoina tiedeleirejä ja esimerkiksi tiedesynttäreitä.

Tuleville vuosille Soilella on visio, jossa Tiedeka-keskukset eri puolilla Suomea tarjoaisivat lapsille monen eri alan tiedeopetusta.
– Viikko-ohjelmissa päästäisiin kokeilemaan esimerkiksi kemiaa, fysiikkaa, matematiikkaa, arkkitehtuuria, koodausta tai elektroniikkaa, Soile suunnittelee.

Teksti: Arto Kotilainen
Kuva: Arto Kotilainen

Tampereen Insinööreiltä lahjoitus TAMK:lle

Tampereen Insinööreiltä lahjoitus TAMK:lle – Panostus tulevaisuuden ammattilaisiin

Tampereen Insinöörit ry on tehnyt juhlavuotensa kunniaksi Tampereen ammattikorkeakoulun Tekniikan ja liikenteen alan koulutukselle 10 000 euron lahjoituksen.

Lahjoitustilaisuus pidettiin TAMK:lla 14. joulukuuta, ja siihen osallistuivat TAMK:n rehtori Markku Lahtinen, rakentamisen ja ympäristötekniikan johtaja Timo Parkkinen, teollisuusteknologian johtaja Hannu Kivilinna, Tampereen Insinöörit ry:n hallituksen puheenjohtaja Satu Mäkelä, valtuuston puheenjohtaja Perttu Mukkala sekä toiminnanjohtaja Sanna Nokelainen. Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry:tä tilaisuudessa edustivat yhdistyksen vuoden 2018 puheenjohtaja Rebekka Ojala sekä 2019 puheenjohtaja Jenni Tammenmaa.

Alumnien tuki tärkeää

TAMK:n rehtori Markku Lahtinen kiitti Tampereen Insinöörejä lahjoituksesta. Hän kertoi, että tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen saamat lahjoitusvarat ohjataan opetus- ja tutkimusympäristöön.
– Arvostamme sitä, että meiltä valmistuneet alumnimme muistavat korkeakouluamme. Uskon, että nyt valmistumisvaiheessa oleville ja juuri työelämään siirtyville opiskelijoille lahjoitukset ovat positiivinen signaali. Heille on tärkeää valmistua oppilaitoksesta, joka tunnetaan ja jota tuetaan.

TIRO:n väistyvä puheenjohtaja Rebekka Ojala puolestaan näkee lahjoituksien konkreettisen hyödyn.
– Koulutuksen rahoituksesta on jouduttu leikkaamaan. Varsinkin viimeisen vuoden sisällä se on alkanut näkymään esimerkiksi kontaktiopetuksen määrässä. Siksi opiskelijoina arvostamme paljon sitä, että Tampereen Insinöörit ja muut sidosryhmät haluavat tukea ja auttaa insinööriopiskelijoita.

Kohti monipuolisempia opintoja

Tampereen Insinöörit ry:n hallituksen puheenjohtaja Satu Mäkelä puhuu TAMK:n insinöörikoulutuksen puolesta.
– Olen todella ylpeä siitä, että olen valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta. Uskon, että myös työnantajat arvostavat oppilaitosta ja sieltä valmistuneiden henkilöiden osaamista. Mielestäni on tärkeää, että myös tulevaisuudessa TAMK:sta valmistuu opiskelijoita, jotka ovat saaneet laadukasta koulutusta ja hyvän pohjan työelämään.

Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua tulevaisuuden koulusta ja insinöörikoulutuksesta. Satu Mäkelä ihasteli insinöörikoulutuksen nykyistä monipuolisuutta, matematiikan ja fysiikan lisäksi on mahdollisuus opiskella vaikka psykologiaa, mistä on varmasti hyötyä myös useissa insinööriammateissa.

Tiivistä yhteistyötä

Tampereen Insinöörit ry kiittää rehtori Markku Lahtista ja Tampereen ammattikorkeakoulua tähänastisesta yhteistyöstä ja toivoo yhteistyön tiivistyvän edelleen tulevaisuudessa. Tampereen Insinöörien tarina on osa myös Suomen ensimmäisen vuonna 1912 perustetun Teknillisen opiston, sitä seuranneen Tampereen teknillisen oppilaitoksen ja sittemmin Tampereen ammattikorkeakoulun tarinaa ja Tampereen Insinöörit ry haluaa olla mukana tukemassa tulevien tekniikan ja liikenteen ammattilaisten monipuolista koulutusta ja ammattitaitoa!