Kirjoittaja: Annukka Partanen

Kohti syksyä (INSU 2/2020)

Kesälomat alkavat olla pulkassa, koulujen aloitus on käsillä ja varmasti kaikki jännitämme, miten syksy tästä tulee kehittymään. Kevät oli meille kaikille koetuksen aikaa, ja kesä toi hetkellisen helpotuksen. Palasin itse kesäloman jälkeen konttorille töihin; iloiten koska sain keittiön pöydän vihdoin takaisin itselleni.

Kevät ja kesä elettiin tapahtumien ja kokousten suhteen hiljaiseloa, tapahtumat siirrettiin toiveikkaana syksyyn. Elokuun alussa saimme nauttia ainoasta kesän tapahtumasta, Särkänniemen huvipäivästä. Paikalla meitä oli iloinen joukko nauttimassa niin aivan mahtavasta kelistä kuin myös ihanan väljästä Särkänniemestä.

Opettelimme keväällä hallituksessa etäkokouksien pitoa, mikä toimikin vallan hyvin. Saimme tarvittavat asiat käytyä läpi, mutta harmillisesti yhteisön kehittäminen on jäänyt tässä tilanteessa ihan alkutekijöihin. Olemme yrittäneet etsiä uusia tapoja toimia ja erityisesti viestintätiimi onkin ansiokkaasti tehnyt töitä tämän eteen koko ajan. Erityisen ilahduttavaa on, että näin erikoisessa tilanteessakin jäsenmäärämme on edelleen kasvanut ja nyt meitä on yli 5000!

Edelleen kannustan olemaan minuun tai meihin, Tampereen insinöörien hallitukseen, yhteydessä. Kaipaamme erityisesti nyt hyviä vinkkejä ja toiveita, mitä voisimme tehdä juuri sinun eteesi, jotta syksystäsi tulisi vieläkin paremmaksi.

Nina Pirttikangas,
Tampereen Insinöörit ry:n puheenjohtaja

Insinöörityöpalkinto Teemu Sormuselle – Konenäkö metsässä navigoitaessa

Teemu Sormusen opinnäytetyön aiheena oli navigointi konenäön avulla metsäympäristössä. Työ pohjautui autonomisesti liikkuvia laitteita tutkivaan ammattikorkeakoulun projektityöhön. Teoriaosuudessa käytiin läpi uusimpia tutkimuksia konenäöllä navigoinnista.

Sähkö- ja automaatiotekniikan puolelta valmistuneen Teemu Sormusen opinnäytetyö pohjautui Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämishankkeeseen Convlogiin, jossa rakennettiin pieni autonomisesti liikkuva robottiauto.

Ammattikorkeakoululle projekti tuotiin koulun ulkopuolelta Tuomi Raamin toimesta, ja projektin toimeenpanosta vastasi kehittämispäällikkö Markku Oikarainen TAMKin TKI-palveluista.

Teemu osallistui kahden opiskelijan tekemään projektiin viime vuoden alussa.

– Vaikeinta projektissa oli pienen budjetin puitteissa löytää omat ratkaisut autonomisesti liikkuvan laitteen rakentamiseksi.

– Vastaavanlaisia projekteja ei oikeastaan malliksi löytynyt. Esimerkiksi tutkimuslaitosten saman aiheiset projektit liikkuvat budjetiltaan aivan eri kokoluokassa eikä niitä voinut suoraan sellaisenaan hyödyntää, Teemu kertoo.

Robottiauto ja sen rakentamiseen tarvittavat osat hankittiin mahdollisimman edullisesti netistä tilaamalla. Varsinkin navigointilaitteen valinta tuotti vaikeuksia.

– Projektin alussa meistä tuntui, että kamera voi olla liian vaikea ratkaisu navigointiin. Esimerkiksi kiihtyvyyttä ja kulmaa mittaavien inertiasensoreiden käyttö tai kuljetun matkan mittaaminen renkaiden avulla olisivat olleet kuitenkin aivan liian epätarkkoja tapoja, joten päädyimme kokeilujen jälkeen kameran käyttöön, Teemu kertoo.

Laskentatehosta ongelma

Robottiauton kameraksi valikoitui lopulta lainaksi saatu Xboxin pelikamera, jota on yleisesti käytetty vastaavanlaisissa tarkoituksissa.

Autoon kiinnitetyn kameran tehtävä oli luoda koko ajan kuvaa ympäristöstä ja mahdollistaa navigoinnissa käytetyn reaaliaikaisen kartan muodostaminen.

Laskentatehon puutteen vuoksi projektia ei voitu toteuttaa aivan loppuun saakka eivätkä pitkät ajomatkat onnistuneet.

– Käytännössä pystyimme luomaan navigointiin riittävät kartat konenäön avulla, mutta laskentatehon rajallisuuden vuoksi varsinainen ajomatka jäi noin metriin, minkä jälkeen järjestelmä kaatui.

– Käytössämme oli muutaman vuoden ikäinen kannettava tietokone. Ongelma olisi ratkennut erillisen kuvankäsittelyyn tarkoitetun laitteen ostamisella, mutta projektin budjetissa ei siihen ollut varaa, Teemu arvioi.

Konenäkö metsässä

Yksi kehittämishankkeen tavoitteista oli tehdä selvitys metsäympäristössä konenäön avulla tapahtuvan navigoinnin nykytilasta ja siitä voisiko autonomisen, puita noutavan metsäkoneen kehittäminen olla lähitulevaisuudessa mahdollista.

– Projektissa rakennettu pikkuinen robotti ei sinänsä liittynyt konenäön käyttöön metsäympäristössä. Otin lopputyöhöni kuitenkin mukaan myös kehityshankkeen alkuperäisen idean metsässä navigoinnista, Teemu kertoo.

Varsinaisen kirjoittamisen Teemu aloitti tämän vuoden alussa. Samaan aikaan hän kävi ristiinopiskeluna Tampereen Yliopistolla konenäköön liittyvää kurssia, joka antoi tietoa sekä teoriasta että viimeisimmistä käytännön sovelluksista.

Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei juurikaan ole olemassa, ja lopputyön kieleksikin tuli luonnostaan englanti.

– Intensiivisin kirjoitusvaihe ajoittui maaliskuulle, minkä jälkeen tein lähinnä tekstiin tarkistuksia, Teemu kertoo.

Lopputyö keskittyi pelkästään konenäön käyttöön navigoinnissa, koska muiden keinojen mukaanotto olisi paisuttanut tekstiä liikaa.

Täysin autonomisesti metsässä liikkuva työkone odottelee Teemun mukaan vielä tulevaisuudessa. Itse koneen rakentaminen onnistuu varmasti teknisesti, mutta ennen suuria investointeja vaaditaan selkeä näyttö taloudellisesti kannattavasta toimintamallista.

– Luultavammin metsäympäristössä konenäkö ja muut navigointikeinot otetaan aluksi yhä enemmän käyttöön kuljettajan apuna. Konenäköä voidaan käyttää navigoinnin lisäksi myös esimerkiksi puuston kuntotarkastuksiin, Teemu sanoo.

Syksyllä Aalto-yliopistoon

Opintojensa loppuvaiheesta maaliskuusta alkaen Teemu on ollut työssä Innogiant-ohjelmistotalossa. Pesti kestää näillä näkymin elokuun loppuun.

Ennen koronakriisin alkamista Teemu ehti olla toimistolla perehdytyksessä vain kolme päivää.

– Tarvittavat ohjelmat ehdin onneksi asentaa toimistolla koneelleni ja sain siten kotiin valmiit työvälineet. Perehdytys onnistui sen jälkeen hyvin myös etänä esimerkiksi pikaviesteillä.

Työhön Innogiantilla kuuluu pääasiassa mobiiliohjelmointia. Ohjelmointitaidot Teemu kertoo kehittäneensä sekä opinnoissaan että harrastuksenaan.

– Mobiiliohjelmoinnin opin pääasiassa koulun kursseilla. Tsekissä Brnossa vaihdossa keskityin pelkästään ohjelmointiin.

Jatkosuunnitelmiin Teemulla kuuluu koneoppimisen opinnot Aalto-yliopistossa.

– Osallistuin maisterihakuun viime vuoden lopulla, ja syksyllä alkavien opintojen on tarkoitus kestää pari vuotta, Teemu kertoo.

Teksti & kuva: Arto Kotilainen

NaisTech-hanke lisää tietoa alasta ja uramahdollisuuksista – Tekniikan ala tarvitsee lisää tyttöjä

Tampereen ammattikorkeakoulussa käynnistyi syksyllä 2019 NaisTech-hanke, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä ja naisia opiskelemaan tekniikan aloja. Aloilla on hyvin työtä ja niissä kaivattaisiin kipeästi naisnäkökulmaa, mutta yhteiskunnan vanhentuneet asenteet vievät naiset opiskelemaan sukupuolelleen perinteisempiin ammatteihin. 

Tosiasiat tosiasioina. Insinöörit ovat pääasiallisesti miehiä ja kouluikäisistä tekniikan ala vetää puoleensa poikia. Luvut puhuvat puolestaan: tällä hetkellä Suomessa teknologia-aloilla työskentelevistä vain viidennes on naisia. 

Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksessa töissä oleva lehtori Marja Keränen sekä Talotekniikan yliopettaja Pirkko Harsia olivat jo pitemmän aikaa tiedostaneet tämän epäkohdan ja päättivät nostaa kissan pöydälle. Tämän seurauksena käynnistyi NaisTech-hanke, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä ja naisia opiskelemaan teknisiä aloja sekä ottamaan jalansijaa alan työtehtävissä. 

Vanhentuneet asenteet esteenä

Marja Keränen epäilee, että todellakin suurin syy naisten vähyyteen tekniikan alalla liittyy perinteisiin ja ehkä jo aavistuksen verran vanhentuneisiin asenteisiin.

– Naisille nähdään sopivan perinteiset naisten työt, kuten hoiva-ala, myynti, juridiikka tai lääketiede. Ei oikeastaan mielletä laajasti, että nainen voisi olla teknisesti ajatteleva ja siinä pätevä. Insinöörihän tyypillisesti mielletään sellaiseksi, että hänellä on loogista ajattelukykyä ja 3D-hahmottamiskykyä. Mielestäni naisilla on sitä ihan yhtä paljon, mutta yleinen mielipide vaikuttaa olevan, että mies on enemmän insinööri kuin nainen.

Matikkamörköä on turha pelätä

Lisäksi tyttöjen ja naisten arkaileva suhtautuminen matematiikkaan saattaa olla yksi syy, mikseivät tekniset insinöörin työt tunnu ensikättelyssä houkuttelevimmilta. Marja Keränen kuitenkin muistuttaa, että suurin osa tytöistä ja naisista osaavat matematiikkaa hyvin ja jatkaa:

– Eikä teknisillä aloilla välttämättä tarvitse edes olla matemaattisesti huippulahjakas. Insinöörin tutkinto ei edellytä sitä. Ennemminkin työssä tarvitaan kiinnostusta, innostusta ja eräänlaista hullunrohkeutta, jota kannattaisi asenteena levittää myös naisille. 

Vanhentuneiden ajattelumallien vuoksi tytöt on leimattu matemaattisesti heikommiksi kuin pojat, vaikka todellisuus on päinvastainen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD toteuttaa joka kolmas vuosi 15-vuotiaiden avaintaitoja mittaavan Pisa-tutkimuksen. Viimeisimmän, vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt menestyvät matematiikassa poikia paremmin. Toisin sanoen, heikompi matemaattinen osaaminen on vain omanlaisensa urbaani legenda, jolla on helppoa kuitata se, etteivät tytöt ja naiset menesty tekniikan alan työtehtävissä. 

Naisen näkemyksellä merkitystä tekniikan kehittymisessä

Keränen painottaa, että alalla on paljon töitä, jotka sopisivat erityisesti naisille.

– Naisille tyypillinen tarkkuus ja huolellisuus ovat esimerkiksi ominaisuuksia, joita tarvitaan vaikkapa robottien ohjelmoimisessa. 

Tällä hetkellä teknologia kehittyy valtavalla vauhdilla. Uusi 5G-verkko tulee viemään arkipäiviemme toimintoja huimasti eteenpäin.

– Kodin laitteistoja tullaan integroimaan verkkoon, ja näitten uusien teknologioiden kehittämisessä tarvittaisiin todellakin naisnäkökulmaa. Naisilla olisi ensisijaista näkemystä siitä, miten uudet laitteistot edesauttaisivat parhaiten vaikkapa lapsiperheiden arkea. 

Eväitä opinto-ohjaajille

Koulujen merkitys insinööritietouden lisäämisessä on oleellinen. Keränen kertoo suunnitteilla olevan muun muassa yläkouluille ja lukioihin räätälöityjä urailtoja, joissa esimerkiksi insinöörin ammatin valinneita naisia käy kertomassa opiskelustaan ja urapoluistaan. 

Oppilaanohjauksen työelämätietoisuus on myös merkittävässä asemassa tyttöjen ohjaamisessa kohti insinööriammatteja. Eräs nykyisen oppilaanohjauksen probleema lienee siinä, että opoilla ei ole tarpeeksi tietoa teknisistä aloista.  NaisTech-hankkeen eräs tarkoitus onkin kasata oppilaanohjaajille suunnattu tietopaketti teknisistä insinööriammateista ja -koulutuksista. Tähän pakettiin sisältyy laajaa tietoa siitä, mitä tekniikan opiskelu oikeasti on ja millaisia uramahdollisuuksia insinööriammatit tarjoavat naisopiskelijoille. 

Alasta kiinnostuneille kummiryhmiä

Syksyn 2020 aikana hankkeen puitteissa käynnistyy pilottiryhmiä, joihin ottaa osaa insinöörinammateista kiinnostuneita tyttöjä ja naisia.

– Tulossa on kolme kummiryhmää. Yksi ryhmä yläkouluikäisistä tytöistä, toinen lukioikäisistä ja kolmas aikuisista alanvaihtajista. Kummiryhmien kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia ja tsemppipajoja. Lisäksi ryhmien kanssa tullaan tekemään tutustumiskäyntejä yhteistyökumppaneiden yrityksiin. 

Kummiyritysten kautta nuoret naiset pääsevät tutustumiskäyntien lisäksi myös muuten syvempään sukellukseen tekniikanalan ihmeisiin, sillä kummiyritysten verkoston kautta nuoret insinöörit ja insinöörinalut tulevat löytämään työharjoittelu- ja TET-paikkoja. 

Insinööri maailman hyväksi

Miksi nuorten tyttöjen kannattaisi harkita insinöörin ammattia ja teknisiä aloja? Eräs syy on se, että aloilla on mukavasti töitä ja palkkaus on perinteisiin naisten ammatteihin verrattuna parempi. On kuitenkin eräs syy, joka on merkitykseltään laajempi kuin töiden riittävyys ja hyvä palkkaus.

– Ajatellaan sitä, mihin maailma on nyt menossa ja miten suuria haasteita meillä on edessämme maapallon pelastamisen suhteen! Naisnäkökulmaa kaivataan sillä alueella. Naiset ja tytöt voivat vaikuttaa siihen, millaisilla teknologisia valintoja teemme, että voisimme varjella luontoa sekä maailmaa ylimääräiseltä kuormitukselta.

Yritykset ja insinöörinaiset mukaan toimintaan!

NaisTech-hanke etsii mukaansa kummiyrityksiä, jotka haluavat päästä mukaan edistämään naisten ja tyttöjen pääsyä teknisille insinöörialoille. 

Hankkeeseen haetaan myös kummitoimijoita, eli insinöörinaisia, jotka ovat halukkaita sparraamaan tyttöjä tekniikan ihmeiden pariin! 

Myös kummiryhmään voi ilmoittautua mukaan. Esimerkiksi alanvaihtajat ovat tervetulleita aikuisille naisille suunnattuun ryhmään.

Teksti: Terhi Viianen

 

Decens valmiina toiseen aaltoon

Keväinen koronakriisi ei hidastanut IT-ulkoistuspalveluja tarjoavan Decensin liiketoimintaa, sillä firman tarjoamille palveluille ja järjestelmille riitti kysyntää poikkeustilasta huolimatta. Asiakasyritysten etätöihin siirtyneet työntekijät tarvitsivat jopa tavallista enemmän tukea.

Heti koronakriisin puhjettua IT-palveluita toimittava Decens antoi omille työntekijöilleen mahdollisuuden siirtyä etätöihin.

Varatoimitusjohtaja Petteri Grönroosin mukaan etätöitä on tehty firmassa runsaasti jo aiemmin, eikä niiden lisääminen juurikaan vaikuttanut firman toimintaan.

– Etätyöskentely toimii meillä erittäin hyvin. Työntekijöiden kotiin on järjestetty toimiston tiloja vastaavat laitteet tuplanäytöistä alkaen. Servicedesk- ja puhelinjärjestelmämme ovat selainpohjaisia, ja ne toimivat kotona samoin kuin toimistollakin.

Pääkonttoriaan Ruskossa pitävällä Decensillä on toimipisteitä Tampereen lisäksi Espoossa, Jyväskylässä, Turussa, Oulussa ja Vaasassa. Asiakkaina on kaiken kokoisia yrityksiä eri toimialoilta sekä kuntia ja kaupunkeja, joille toimitetaan IT-ulkoistus- ja käyttötukipalveluita.

Työntekijöitä firmassa on yhteensä jo yli 90. Grönroosin mukaan työntekijät toimivat koronakriisin alusta saakka itsenäisesti ja vastasivat omalta osaltaan poikkeuksellisen tilanteen luomiin haasteisiin.

– Kevään aikana eri toimipisteissämme oli paikalla päivittäin kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia henkilöstöstä, eli esimerkiksi Tampereen toimiston viidestäkymmenestä hengestä toimistolla oli yleensä paikalla viidestä kymmeneen ihmistä.

– Turvavälit ja eristäytyminen eivät aiheuttaneet meille ongelmia, sillä asiakkaiden ongelmat ratkotaan pääasiassa etäyhteyksien avulla. Tarvittaessa olemme aina päässeet asiakaan tiloihin ilman ongelmia, Grönroos kertoo. 

Syksyn aaltoon varauduttu

Tietoliikenneinsinööri Janne Raiski tuli Decensiin avoimella haulla kuusi vuotta sitten. Järjestelmäasiantuntijana tietoverkkopuolella toimiva Raiski hoiti työtehtäviään etäyhteyksien avulla säännöllisesti jo ennen koronaa.

– Työni on monilta osin asiakaspalvelua, vaikken varsinaisesti olekaan suoraan linjalla, kun Servicedeskiimme soitetaan. Työnkuvaan kuuluu enimmäkseen asiakkaiden tietoverkkoihin ja tietoturvaan liittyvää suunnittelua, konsultointia ja toteutusta.

Syksyllä tulevaan viruksen mahdolliseen toiseen aaltoon Decensillä on varauduttu kysynnän kasvuun valmistautumalla. Raiskin mukaan jo keväällä asiakasyritysten siirtyessä etätöihin IT-palveluiden kysynnässä oli selvä kysyntäpiikki.

– Syksyllä mahdollisesti tulevaan koronan toiseen aaltoon olemme hyvin varautuneet. Järjestelmiemme käyttöönottoprosessit ovat moneen kertaan testattuja ja palveluiden volyymiä voidaan helposti skaalata ylöspäin.

Raiski kehuu työnantajansa joustavuutta jo ennen koronakriisiä. Vuosien varrella etätöissäkin Raiski on pyrkinyt mahdollisimman normaaleihin työaikoihin, mutta toisinaan tilanteet vaativat poikkeavia työaikoja. IT-alalle on ominaista, etteivät työllistävät tehtävät aina noudata virastoaikoja.

– Jos asiakkaalle tulee huoltokatko illalla, saatan lopettaa päivän työt aikaisemmin ja aloittaa taas illalla uudestaan.

Asiakkaita eri toimialoilla

Decens perustettiin vuonna 2008 kuuden hengen voimin. Perustajat, joista useimmat olivat insinööritaustaisia, tunsivat toisena entuudestaan, ja työkokemusta heillä oli alan isoista firmoista. Yritys on edelleen täysin henkilökuntansa omistama. Liikevaihto vuonna 2019 oli 17,5 miljoonaa euroa.

Grönroos muistelee, että perustamisen aikoihin vaikuttanut finanssikriisi opetti, etteivät suhdannevaihtelut vaikuta Decensin kaltaisen IT-palveluja tarjoavan yrityksen toimintaan ainakaan ensimmäisten joukossa. 

– Suhdannevaihtelut eivät vaikuta välittömästi IT-puolen kysyntään, koska asiakasyritysten järjestelmien pitää pyöriä myös hiljaisina aikoina. Sama tuntuu pätevän koronakriisin aikana.

– Usein laskusuhdanteen aikana saadaan jopa uusia asiakkaita, jotka kustannuksia karsiessaan pohtivat IT-järjestelmien ja -palveluiden ulkoistamista. Tietysti kriisin pitkittyessä vaikutukset voivat yltää myös IT-puolen toimijoihin, Grönroos kertoo.

Suhdannevaihtelujen vaikutusta Decensin toimintaan vähentää myös se, että asiakkaita löytyy eri kokoluokista ja useilta eri toimialoilta. 

– Toimialasta riippumatta IT-järjestelmien perustat ja tukitarpeet ovat eri firmoilla kuitenkin hyvin samanlaisia. Tietysti joitain nyanssieroja on, Grönroos sanoo.

Pitkäaikaisia asiakassuhteita

Decensin pyrkimyksenä on aina luoda pitkäaikaisia asiakassuhteita. Järjestelmien ja palveluiden käyttöönotto kestää yleensä asiakkaasta ja käyttöönotettavasta palvelusta riippuen päivistä muutamaan kuukauteen.

– Pitkäaikaiset kumppanuudet ovat asiakkaankin kannalta järkeviä, eikä asiansa osaavaa palveluntarjoajaa kannata olla jatkuvasti vaihtamassa.

Grönroosin mukaan IT-palvelujen tarjoamisessa haasteita synnyttää varsin usein ulkoistettavien IT- infrajärjestelmien vanha historia, joka pitää saattaa ajan tasalle.

– IT-infrastruktuuri on saatettu suunnitella ja rakentaa kymmenen vuotta aiemmin, eikä se enää nykymaailmassa ole riittävä varsinkaan tietoturvan osalta.

Decensin omakin toiminta on kymmenen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. IT-järjestelmien teknisen kehityksen lisäksi yrityksen liiketoimintamalli on olennaistesti muuttunut.

– Alussa toimimme enimmäkseen laite- ja ratkaisutoimittajana, mutta nykyään tarjoamme laajasti IT-infrapalveluita kiinteään kuukausihintaan, Grönroos kertoo.

Teksti ja kuva: Arto Kotilainen

Pitkän kevään päätös

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista kestivät pitkälle kevääseen. Lopuksi päälle iski vielä koronan aiheuttamat poikkeusolot. 

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on kesän alkaessa jo ihan hyvissä tunnelmissa, mutta helpolla hyvä fiilis ei ole tullut.

– On turha väittää, etteikö liitossa olisi taisteluväsymys näillä henkilöillä, jotka olivat neuvotteluissa mukana. Pitkät neuvottelut näkyvät henkilökunnassa, hän sanoo.

Insinööriliitto sai yksityisen sektorin työehtosopimusneuvottelut maaliin helmi-maaliskuussa, monen kuukauden väännön jälkeen. Kunta-alalla neuvottelut saatiin päätökseen vasta toukokuussa. Neuvottelut alkoivat viime vuoden syyskuussa, ja edelliset työehtosopimukset päättyivät lokakuun lopussa. Yksityisen sektorin neuvottelujen venyminen yllätti Salonkin, ja koronakriisin vaikutuksia on näkynyt jo liitonkin arjessa.

Puhutaan alkuun kuitenkin neuvotteluista. Liitolla oli neuvotteluihin lähtiessä useampi tavoite uusiin työehtosopimuksiin: kilpailukykytunnit pois, palkankorotukset ja työhyvinvointiin satsaaminen.

Neuvottelujen lopputuloksena oli, että kikyistä luovuttiin ja palkankorotusta tulee 25 kuukauden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. 

– Siihen ollaan tietysti ehdottoman tyytyväisiä, että kikyt poistuivat. Ne tuntuivat hiertävän jäsenkuntaa todella raskaasti, Salo sanoo.

Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön, joka hoitaa myös insinöörien yksityisen sektorin edunvalvontaa, alla on 27 eri sopimusta. Keskimäärin niiltä aloilta, joissa suurin osa jäsenistä työskentelee, kikyt poistuivat kokonaan. Joillain aloilla kikyt korvataan yksittäisillä koulutuspäivillä. 

Sen sijaan palkankorotuksen tasoon liitto ei ole tyytyväinen. Salon mukaan kyseessä on heille ikuisuusaihe. 

– Suomalaiset ylemmät toimihenkilöt ovat naurettavan halpoja verrattuna vertailukelpoisiin paikkoihin, esimerkiksi Keski-Euroopan maihin.

Näitä maita ovat esimerkiksi Itävalta, Hollanti, Belgia ja Ranska.

Salon mukaan palkkojen pitäisi Suomessa nousta kolmanneksen. 

– Kolmanneksen voisi ihan surutta nostaa, eikä vielä olisi mitään ongelmaa. Sitten jos vielä huomioidaan suomalaisen ylemmän toimihenkilön tuottavuus, on varsinkin varaa korottaa se kolmannes.

Insinöörien tuottavuus ei Suomessa ole missään tapauksessa huonompi kuin muualla, Salo painottaa. Tuottavuuden kasvu voi olla huonompi, mutta se on eri asia kuin absoluuttinen tuottavuus.

Salo kuvailee palkankorotusratkaisua ”köyhän miehen tupoksi”.

– Yksittäinen sopimus määritteli katon, mutta käytännössä se määritteli myös lattian. Melkein kaikilla on nyt samat 3,3 prosenttia suhteutettuna sopimuskauden pituuteen. 

Köyhän miehen version tuposta tekee se, että siitä ovat poistuneet ne asiat, joita työntekijäpuoli on saanut. Työntekijän asemaa parantavia mahdollisia lakimuutoksia tai verotuksellisia muutoksia ei ole.

Insinööriliitto pitää meteliä palkkakuopasta, koska monilla liiton edustamilla aloilla pystyttäisiin selvästi osoittamaan, että palkanmaksuvaraa on enemmän kuin 3,3 prosenttia.

– Sitä ei pysty työnantajakaan mitenkään kiistämään. 

Työhyvinvointi ei kiinnosta työnantajia

Kikyjen ja palkkojen lisäksi liitto piti neuvotteluissa esillä työhyvinvoinnin parantamisen tärkeyttä. Aihe ei saanut vastakaikua työnantajapuolelta.

– Eniten minua ihmetyttää se, että työnantajalla ei tunnu olevan kiinnostusta työhyvinvoinnin lisäämiseen, minkä luulisi kantavan työnantajallekin hedelmää. 

Myöskään joustavan työ ja vanhempainvapaa-asiat, jotka yhteiskunnassa ovat paljon esillä ja joita yhteiskunnan tasolla halutaan parantaa, eivät Salon mukaan etene työnantajapuolella. 

Työhyvinvoinnin suhteen tavoitteena oli, että työehtosopimuksiin kirjattaisiin, että yrityksessä käytäisiin keskusteluja siitä, mitkä toimet juuri siinä yrityksessä olisivat hyviä. Aiheesta tekee sikäli hankalan sen työpaikkakohtaisuus. Samat asiat eivät välttämättä päde joka paikkaan.

– Saatiin joku kirjaus osaan työehtosopimuksista, että näitä asioita selvitellään, mutta siihen se sitten jäi.

Tällä neuvottelukierroksella Insinööriliitto turvautui lakkoon. Lakkovaroitus annettiin 24. marraskuuta, ja lakossa oltiin muutama päivä joulukuussa. Salo sanoo, että lakoilla ja lakkovalmiudella on erittäin iso merkitys siihen, millainen sopimus pystytään neuvottelemaan. 

– Tällä kierroksella työnantaja varmasti yllättyi siitä, etä meillä oli niin hyvä lakkovalmius kuin oli. Se varmasti vaikutti sopimusten saantiin.

Paras lakko on Salonkin mukaan se, joka ei toteudu. Silti hän uskoo, että lakkojen esillä pitäminen on tulevaisuudessakin väistämätöntä. 

– Mikäli työnantajan linja on samankaltainen, ei ole muuta vaihtoehtoa. 

Toisaalta lakon tuloksen pitää olla sellainen, että lakko kannattaa. Tällä kierroksella jäsenet ymmärsivät hyvin sen, miksi ollaan lakossa, mutta se ei silti saanut kaikkia lakkoon. 

Lomautukset ovat roimassa kasvussa

Kun korona-aalto pyyhkäisi Suomeen ja siirsi maan poikkeustilaan, myös insinöörit siirtyivät etätöihin. Merkittävästi muuten koronatilanne ei kuitenkaan ole liiton jäsenkuntaan vielä vaikuttanut. Salon mukaan liitossa ollaan siinä käsityksessä, että huonommat ajat ovat jäsenillä vielä edessä päin. 

– Uskon, että kuuden kuukauden päästä tulee pahemmin näkymään. 

Insinööriliiton jäsenkunnasta merkittävä osa on sellaisissa töissä, joissa on pitkät tilauskirjat. Pahin lomautus- tai irtisanomisuhka ei ole vielä konkretisoitunut. Salo uskoo työttömien määrän kasvavan loppuvuoteen mennessä reippaasti.

– Insinöörejä oli huhtikuun lopussa työttömänä 5 100. Uskoisin, että se tulee varmaan nousemaan ainakin yli 7 000:n. Tuollainen 30, 40 prosentin lisäys on varmaan valitettavasti todennäköinen. 

Insinöörien työttömyys oli tosin kääntynyt nousuun jo ennen koronaa, mutta pandemia vauhdittaa tilannetta. Myös lomautukset ovat rajussa kasvussa: huhtikuun lopussa lomautettuja oli 4 400. Lisäystä maaliskuuhun oli noin 3500. Salo ennakoi, että lomautusten määrä on jatkaa selvää kasvuaan.

Valtaosa Insinööriliiton kassaan kuuluvista jäsenistä kuuluvat Koko-kassaan. Sen tilanne on heikentynyt todella paljon. Kun korona alkoi, ensihakemusten käsittelyviive oli neljä päivää. Tätä juttua tehdessä se on 32 päivää. 

Insinööriliitto teki päätöksen, että liitto lainaa työttömille ja lomautetuille henkilöille rahaa, jos kassa ruuhkautuu. Näitä kyselyitä ei toistaiseksi ole tullut. 

Jotain hyötyäkin koronakeväästä voi löytää. Salo arvelee, että sairauslomien määrä on etätöiden alettua pienentynyt. Oletusarvoisesti myöskään tuottavuus ei laske, vaikka tehdään enemmän etätöitä. 

– Nämä asiat ovat sellaisia, jotka toivottavasti tulevaisuudessa painavat, että työhyvinvointia voidaan kasvattaa.

Teksti: Laura Ikävalko
Kuva: Insinööriliitto