Kirjoittaja: Annukka Partanen

Toimisto hiljenee joulutauolle 21.12.-3.1.

Tampereen Insinöörien toimisto palvelee vielä tämän viikon normaalein aukioloin. 21.12. alkaen hiljennytään joulutauolle, joka jatkuu 3.1. saakka. Maanantaina 4.1. toimisto palvelee jälleen normaalein aukioloin.

Toivotamme oikein hyvää joulunaikaa kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Kohti syksyä (INSU 2/2020)

Kesälomat alkavat olla pulkassa, koulujen aloitus on käsillä ja varmasti kaikki jännitämme, miten syksy tästä tulee kehittymään. Kevät oli meille kaikille koetuksen aikaa, ja kesä toi hetkellisen helpotuksen. Palasin itse kesäloman jälkeen konttorille töihin; iloiten koska sain keittiön pöydän vihdoin takaisin itselleni.

Kevät ja kesä elettiin tapahtumien ja kokousten suhteen hiljaiseloa, tapahtumat siirrettiin toiveikkaana syksyyn. Elokuun alussa saimme nauttia ainoasta kesän tapahtumasta, Särkänniemen huvipäivästä. Paikalla meitä oli iloinen joukko nauttimassa niin aivan mahtavasta kelistä kuin myös ihanan väljästä Särkänniemestä.

Opettelimme keväällä hallituksessa etäkokouksien pitoa, mikä toimikin vallan hyvin. Saimme tarvittavat asiat käytyä läpi, mutta harmillisesti yhteisön kehittäminen on jäänyt tässä tilanteessa ihan alkutekijöihin. Olemme yrittäneet etsiä uusia tapoja toimia ja erityisesti viestintätiimi onkin ansiokkaasti tehnyt töitä tämän eteen koko ajan. Erityisen ilahduttavaa on, että näin erikoisessa tilanteessakin jäsenmäärämme on edelleen kasvanut ja nyt meitä on yli 5000!

Edelleen kannustan olemaan minuun tai meihin, Tampereen insinöörien hallitukseen, yhteydessä. Kaipaamme erityisesti nyt hyviä vinkkejä ja toiveita, mitä voisimme tehdä juuri sinun eteesi, jotta syksystäsi tulisi vieläkin paremmaksi.

Nina Pirttikangas,
Tampereen Insinöörit ry:n puheenjohtaja

Insinöörityöpalkinto Teemu Sormuselle – Konenäkö metsässä navigoitaessa

Teemu Sormusen opinnäytetyön aiheena oli navigointi konenäön avulla metsäympäristössä. Työ pohjautui autonomisesti liikkuvia laitteita tutkivaan ammattikorkeakoulun projektityöhön. Teoriaosuudessa käytiin läpi uusimpia tutkimuksia konenäöllä navigoinnista.

Sähkö- ja automaatiotekniikan puolelta valmistuneen Teemu Sormusen opinnäytetyö pohjautui Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämishankkeeseen Convlogiin, jossa rakennettiin pieni autonomisesti liikkuva robottiauto.

Ammattikorkeakoululle projekti tuotiin koulun ulkopuolelta Tuomi Raamin toimesta, ja projektin toimeenpanosta vastasi kehittämispäällikkö Markku Oikarainen TAMKin TKI-palveluista.

Teemu osallistui kahden opiskelijan tekemään projektiin viime vuoden alussa.

– Vaikeinta projektissa oli pienen budjetin puitteissa löytää omat ratkaisut autonomisesti liikkuvan laitteen rakentamiseksi.

– Vastaavanlaisia projekteja ei oikeastaan malliksi löytynyt. Esimerkiksi tutkimuslaitosten saman aiheiset projektit liikkuvat budjetiltaan aivan eri kokoluokassa eikä niitä voinut suoraan sellaisenaan hyödyntää, Teemu kertoo.

Robottiauto ja sen rakentamiseen tarvittavat osat hankittiin mahdollisimman edullisesti netistä tilaamalla. Varsinkin navigointilaitteen valinta tuotti vaikeuksia.

– Projektin alussa meistä tuntui, että kamera voi olla liian vaikea ratkaisu navigointiin. Esimerkiksi kiihtyvyyttä ja kulmaa mittaavien inertiasensoreiden käyttö tai kuljetun matkan mittaaminen renkaiden avulla olisivat olleet kuitenkin aivan liian epätarkkoja tapoja, joten päädyimme kokeilujen jälkeen kameran käyttöön, Teemu kertoo.

Laskentatehosta ongelma

Robottiauton kameraksi valikoitui lopulta lainaksi saatu Xboxin pelikamera, jota on yleisesti käytetty vastaavanlaisissa tarkoituksissa.

Autoon kiinnitetyn kameran tehtävä oli luoda koko ajan kuvaa ympäristöstä ja mahdollistaa navigoinnissa käytetyn reaaliaikaisen kartan muodostaminen.

Laskentatehon puutteen vuoksi projektia ei voitu toteuttaa aivan loppuun saakka eivätkä pitkät ajomatkat onnistuneet.

– Käytännössä pystyimme luomaan navigointiin riittävät kartat konenäön avulla, mutta laskentatehon rajallisuuden vuoksi varsinainen ajomatka jäi noin metriin, minkä jälkeen järjestelmä kaatui.

– Käytössämme oli muutaman vuoden ikäinen kannettava tietokone. Ongelma olisi ratkennut erillisen kuvankäsittelyyn tarkoitetun laitteen ostamisella, mutta projektin budjetissa ei siihen ollut varaa, Teemu arvioi.

Konenäkö metsässä

Yksi kehittämishankkeen tavoitteista oli tehdä selvitys metsäympäristössä konenäön avulla tapahtuvan navigoinnin nykytilasta ja siitä voisiko autonomisen, puita noutavan metsäkoneen kehittäminen olla lähitulevaisuudessa mahdollista.

– Projektissa rakennettu pikkuinen robotti ei sinänsä liittynyt konenäön käyttöön metsäympäristössä. Otin lopputyöhöni kuitenkin mukaan myös kehityshankkeen alkuperäisen idean metsässä navigoinnista, Teemu kertoo.

Varsinaisen kirjoittamisen Teemu aloitti tämän vuoden alussa. Samaan aikaan hän kävi ristiinopiskeluna Tampereen Yliopistolla konenäköön liittyvää kurssia, joka antoi tietoa sekä teoriasta että viimeisimmistä käytännön sovelluksista.

Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei juurikaan ole olemassa, ja lopputyön kieleksikin tuli luonnostaan englanti.

– Intensiivisin kirjoitusvaihe ajoittui maaliskuulle, minkä jälkeen tein lähinnä tekstiin tarkistuksia, Teemu kertoo.

Lopputyö keskittyi pelkästään konenäön käyttöön navigoinnissa, koska muiden keinojen mukaanotto olisi paisuttanut tekstiä liikaa.

Täysin autonomisesti metsässä liikkuva työkone odottelee Teemun mukaan vielä tulevaisuudessa. Itse koneen rakentaminen onnistuu varmasti teknisesti, mutta ennen suuria investointeja vaaditaan selkeä näyttö taloudellisesti kannattavasta toimintamallista.

– Luultavammin metsäympäristössä konenäkö ja muut navigointikeinot otetaan aluksi yhä enemmän käyttöön kuljettajan apuna. Konenäköä voidaan käyttää navigoinnin lisäksi myös esimerkiksi puuston kuntotarkastuksiin, Teemu sanoo.

Syksyllä Aalto-yliopistoon

Opintojensa loppuvaiheesta maaliskuusta alkaen Teemu on ollut työssä Innogiant-ohjelmistotalossa. Pesti kestää näillä näkymin elokuun loppuun.

Ennen koronakriisin alkamista Teemu ehti olla toimistolla perehdytyksessä vain kolme päivää.

– Tarvittavat ohjelmat ehdin onneksi asentaa toimistolla koneelleni ja sain siten kotiin valmiit työvälineet. Perehdytys onnistui sen jälkeen hyvin myös etänä esimerkiksi pikaviesteillä.

Työhön Innogiantilla kuuluu pääasiassa mobiiliohjelmointia. Ohjelmointitaidot Teemu kertoo kehittäneensä sekä opinnoissaan että harrastuksenaan.

– Mobiiliohjelmoinnin opin pääasiassa koulun kursseilla. Tsekissä Brnossa vaihdossa keskityin pelkästään ohjelmointiin.

Jatkosuunnitelmiin Teemulla kuuluu koneoppimisen opinnot Aalto-yliopistossa.

– Osallistuin maisterihakuun viime vuoden lopulla, ja syksyllä alkavien opintojen on tarkoitus kestää pari vuotta, Teemu kertoo.

Teksti & kuva: Arto Kotilainen

NaisTech-hanke lisää tietoa alasta ja uramahdollisuuksista – Tekniikan ala tarvitsee lisää tyttöjä

Tampereen ammattikorkeakoulussa käynnistyi syksyllä 2019 NaisTech-hanke, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä ja naisia opiskelemaan tekniikan aloja. Aloilla on hyvin työtä ja niissä kaivattaisiin kipeästi naisnäkökulmaa, mutta yhteiskunnan vanhentuneet asenteet vievät naiset opiskelemaan sukupuolelleen perinteisempiin ammatteihin. 

Tosiasiat tosiasioina. Insinöörit ovat pääasiallisesti miehiä ja kouluikäisistä tekniikan ala vetää puoleensa poikia. Luvut puhuvat puolestaan: tällä hetkellä Suomessa teknologia-aloilla työskentelevistä vain viidennes on naisia. 

Tampereen ammattikorkeakoulun opettajankoulutuksessa töissä oleva lehtori Marja Keränen sekä Talotekniikan yliopettaja Pirkko Harsia olivat jo pitemmän aikaa tiedostaneet tämän epäkohdan ja päättivät nostaa kissan pöydälle. Tämän seurauksena käynnistyi NaisTech-hanke, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä ja naisia opiskelemaan teknisiä aloja sekä ottamaan jalansijaa alan työtehtävissä. 

Vanhentuneet asenteet esteenä

Marja Keränen epäilee, että todellakin suurin syy naisten vähyyteen tekniikan alalla liittyy perinteisiin ja ehkä jo aavistuksen verran vanhentuneisiin asenteisiin.

– Naisille nähdään sopivan perinteiset naisten työt, kuten hoiva-ala, myynti, juridiikka tai lääketiede. Ei oikeastaan mielletä laajasti, että nainen voisi olla teknisesti ajatteleva ja siinä pätevä. Insinöörihän tyypillisesti mielletään sellaiseksi, että hänellä on loogista ajattelukykyä ja 3D-hahmottamiskykyä. Mielestäni naisilla on sitä ihan yhtä paljon, mutta yleinen mielipide vaikuttaa olevan, että mies on enemmän insinööri kuin nainen.

Matikkamörköä on turha pelätä

Lisäksi tyttöjen ja naisten arkaileva suhtautuminen matematiikkaan saattaa olla yksi syy, mikseivät tekniset insinöörin työt tunnu ensikättelyssä houkuttelevimmilta. Marja Keränen kuitenkin muistuttaa, että suurin osa tytöistä ja naisista osaavat matematiikkaa hyvin ja jatkaa:

– Eikä teknisillä aloilla välttämättä tarvitse edes olla matemaattisesti huippulahjakas. Insinöörin tutkinto ei edellytä sitä. Ennemminkin työssä tarvitaan kiinnostusta, innostusta ja eräänlaista hullunrohkeutta, jota kannattaisi asenteena levittää myös naisille. 

Vanhentuneiden ajattelumallien vuoksi tytöt on leimattu matemaattisesti heikommiksi kuin pojat, vaikka todellisuus on päinvastainen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD toteuttaa joka kolmas vuosi 15-vuotiaiden avaintaitoja mittaavan Pisa-tutkimuksen. Viimeisimmän, vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt menestyvät matematiikassa poikia paremmin. Toisin sanoen, heikompi matemaattinen osaaminen on vain omanlaisensa urbaani legenda, jolla on helppoa kuitata se, etteivät tytöt ja naiset menesty tekniikan alan työtehtävissä. 

Naisen näkemyksellä merkitystä tekniikan kehittymisessä

Keränen painottaa, että alalla on paljon töitä, jotka sopisivat erityisesti naisille.

– Naisille tyypillinen tarkkuus ja huolellisuus ovat esimerkiksi ominaisuuksia, joita tarvitaan vaikkapa robottien ohjelmoimisessa. 

Tällä hetkellä teknologia kehittyy valtavalla vauhdilla. Uusi 5G-verkko tulee viemään arkipäiviemme toimintoja huimasti eteenpäin.

– Kodin laitteistoja tullaan integroimaan verkkoon, ja näitten uusien teknologioiden kehittämisessä tarvittaisiin todellakin naisnäkökulmaa. Naisilla olisi ensisijaista näkemystä siitä, miten uudet laitteistot edesauttaisivat parhaiten vaikkapa lapsiperheiden arkea. 

Eväitä opinto-ohjaajille

Koulujen merkitys insinööritietouden lisäämisessä on oleellinen. Keränen kertoo suunnitteilla olevan muun muassa yläkouluille ja lukioihin räätälöityjä urailtoja, joissa esimerkiksi insinöörin ammatin valinneita naisia käy kertomassa opiskelustaan ja urapoluistaan. 

Oppilaanohjauksen työelämätietoisuus on myös merkittävässä asemassa tyttöjen ohjaamisessa kohti insinööriammatteja. Eräs nykyisen oppilaanohjauksen probleema lienee siinä, että opoilla ei ole tarpeeksi tietoa teknisistä aloista.  NaisTech-hankkeen eräs tarkoitus onkin kasata oppilaanohjaajille suunnattu tietopaketti teknisistä insinööriammateista ja -koulutuksista. Tähän pakettiin sisältyy laajaa tietoa siitä, mitä tekniikan opiskelu oikeasti on ja millaisia uramahdollisuuksia insinööriammatit tarjoavat naisopiskelijoille. 

Alasta kiinnostuneille kummiryhmiä

Syksyn 2020 aikana hankkeen puitteissa käynnistyy pilottiryhmiä, joihin ottaa osaa insinöörinammateista kiinnostuneita tyttöjä ja naisia.

– Tulossa on kolme kummiryhmää. Yksi ryhmä yläkouluikäisistä tytöistä, toinen lukioikäisistä ja kolmas aikuisista alanvaihtajista. Kummiryhmien kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia ja tsemppipajoja. Lisäksi ryhmien kanssa tullaan tekemään tutustumiskäyntejä yhteistyökumppaneiden yrityksiin. 

Kummiyritysten kautta nuoret naiset pääsevät tutustumiskäyntien lisäksi myös muuten syvempään sukellukseen tekniikanalan ihmeisiin, sillä kummiyritysten verkoston kautta nuoret insinöörit ja insinöörinalut tulevat löytämään työharjoittelu- ja TET-paikkoja. 

Insinööri maailman hyväksi

Miksi nuorten tyttöjen kannattaisi harkita insinöörin ammattia ja teknisiä aloja? Eräs syy on se, että aloilla on mukavasti töitä ja palkkaus on perinteisiin naisten ammatteihin verrattuna parempi. On kuitenkin eräs syy, joka on merkitykseltään laajempi kuin töiden riittävyys ja hyvä palkkaus.

– Ajatellaan sitä, mihin maailma on nyt menossa ja miten suuria haasteita meillä on edessämme maapallon pelastamisen suhteen! Naisnäkökulmaa kaivataan sillä alueella. Naiset ja tytöt voivat vaikuttaa siihen, millaisilla teknologisia valintoja teemme, että voisimme varjella luontoa sekä maailmaa ylimääräiseltä kuormitukselta.

Yritykset ja insinöörinaiset mukaan toimintaan!

NaisTech-hanke etsii mukaansa kummiyrityksiä, jotka haluavat päästä mukaan edistämään naisten ja tyttöjen pääsyä teknisille insinöörialoille. 

Hankkeeseen haetaan myös kummitoimijoita, eli insinöörinaisia, jotka ovat halukkaita sparraamaan tyttöjä tekniikan ihmeiden pariin! 

Myös kummiryhmään voi ilmoittautua mukaan. Esimerkiksi alanvaihtajat ovat tervetulleita aikuisille naisille suunnattuun ryhmään.

Teksti: Terhi Viianen