Teknologiateollisuus perusti viime vuonna uuden työnantajajärjestön, joka neuvottelee työehtosopimukset.

Vuoden 2021 lopulla alkaneet työehtosopimusneuvottelut olivat poikkeukselliset, sillä vastaneuvottelijat ovat uusia. Aiemmin neuvottelut käytiin Teknologiateollisuus ry:n kanssa, mutta maaliskuussa 2021 Teknologiateollisuus ry päätti osittain irtautua työehtosopimustoiminnasta.

Perustettiin uusi työnantajajärjestö, Teknologiateollisuuden työnantajat ry, josta tuli uusi neuvottelukumppani tes-neuvotteluihin. Yritykset saavat itse päättää, liittyvätkö mukaan Teknologiateollisuuden työnantajiin, eli ovatko tes-neuvottelujen piirissä.

Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala kertoo, että uutinen pisti kentän vähän sekaisin.
– Monella oli pelottava skenaario mielessä.

Suomalainen työmarkkina on Takalan sanoin sopimismaailma. Ensin asioita säätelee työlainsäädäntö, jota on täydentämässä työehtosopimukset. Niissä työehdoista on voitu sopia työlainsäädäntöä paremmin. Takala on teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimusalalla pääneuvottelijana.
– Isoin uhkakuva on, että kaikki työntekemisen ehdot putoaisivat työlainsäädännön tasolle, eikä ilman työehtosopimusta olisi mahdollista sopia toisin.

Uutinen Teknologiateollisuuden irtautumisesta tes-neuvotteluista ei tullut täytenä yllätyksenä Insinööriliitossa. Lokakuussa 2020 Metsäteollisuus ry irtautui työehtosopimustoiminnasta ja siirsi sopimisen yritystasolle.
– Puolileikillään sanottiin silloin, että teknologiateollisuus on seuraava, Takala sanoo, mutta muistuttaa, että teknologiateollisuuden irtautumisessa on kuitenkin iso ero metsäteollisuuteen.
– He eivät antaneet mahdollisuutta tehdä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Tässä on joko-tai. Siinä mielessä tämä on erilainen ratkaisu.

Jäsenillä paljon kysymyksiä

Keväällä 2021 yhteydenottoja jäseniltä tuli paljon. Luottamushenkilöt halusivat tietää, miten heidän tehtävänsä jatkuu. Eniten kysymyksiä herätti se, säilyykö tulevaisuudessa jo olemassa olevat työehdot ja mitä se tarkoittaa, jos työnantaja liittyy tai on liittymättä uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat yhdistykseen.

Rivi-insinöörin elämään muutos ei tässä vaiheessa vaikuta millään tavalla, jos työskentelee yrityksessä, joka on Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsen. Työehtosopimus tulee joka tapauksessa. Niille työntekijöille, jotka työskentelevät yrityksissä, jotka eivät ole järjestön jäseniä, muutos voi merkitä mitä tahansa.
– Se voi merkitä huonompia, mutta myös parempia työehtoja. Silloin lähdetään puhtaalta pöydältä rakentamaan työehtosopimusta.

Luottamushenkilöiden tehtävät päättyvät, jos päädytään sopimuksettomaan tilaan. Luottamushenkilöt valitaan paitsi edustamaan työntekijöitä, myös valvomaan YTN:n puolesta työehtosopimuksen noudattamista työpaikoilla. Jos työehtosopimus ei ole voimassa, valvontatehtävääkään ei ole.

Neuvotteluvalmiudet vähentyneet

Takala toivoo, että työehtosopimuksista irtautuminen ei ole jatkuva trendi.
– Uskon, että ne työntekemisen ehdot, joita todella tarvitaan työpaikoilla, säilyvät työehtosopimuksissa.

Jos sopiminen siirtyy enemmän työpaikoille, työntekijän pitäisi olla hyvin perillä asioista.
– Kun tekee työsopimusta sellaisista lähtökohdista, että tes ei määrittele sairasajan palkkaa, vuosilomaa, lomarahaa ja näitä asioita, pitäisi olla valmiudet neuvotella näistä asioista.

Takala arvelee, että työntekijöiden neuvotteluvalmiudet ovat vähentyneet.
– En tiedä, kuinka paljon ammattiin valmistuvilla on tällaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja työelämään valmentavia kursseja. Sen huomaa siitä, että meille tulee aika paljon kyselyjä työsopimuksista sen jälkeen, kun sopimus on tehty. Että onko tämä hyvä, kun menin tällä lailla sopimaan.

Neuvottelut kestivät pitkään

Tes-neuvottelut päästiin aloittamaan lokakuun loppupuolella. Liitto lähti neuvotteluihin, kun oli selvää, että sopimuksesta tulee yleissitova, eli että työnantajia on tarpeeksi edustettuna. Marraskuussa Takalalla oli tiedossa, että mukana on noin 850 yritystä. Alalla toimivat yritykset joutuvat siis noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, paitsi jos tekevät yrityskohtaisen työehtosopimuksen.

Liitto edellytti myös sitä, että se saa tietää yrityksiä, jotka ovat liittyneet Teknologiateollisuuden työnantajiin. Näin pystytään ottamaan huomioon erilaiset olosuhteet, joista neuvotellaan. Teknologiateollisuuden työnantajat ry ei alkuun suostunut kertomaan mukana olevia yrityksiä, mutta Takalan mukaan tietoja saatiin lopulta riittävästi, jotta neuvottelut voitiin aloittaa.

Pohjana neuvotteluissa on edellinen sopimus, mutta siitäkin on pitänyt neuvotella. Työnantajapuolen näkemys on ollut se, että tehdään uutta sopimusta, eivätkä jotkut aiemmissa työehtosopimuksissa olevista asioista ole heidän nykyisessä valikoimassaan.

Marraskuussa neuvottelut olivat edenneet Takalan mukaan hyvässä hengessä, eikä törmäyskurssilla ollut oltu.
– Asioista ollaan oltu eri mieltä, mutta ne ovat asiat, jotka ovat erimielisiä.

Edellisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyi marraskuun lopussa, ja joulukuussa astuttiin sopimuksettomaan tilaan. Tällöin noudatettiin edellistä työehtosopimusta, eli jälkivaikutus oli olemassa.

Joulukuun alussa Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN julistivat ylityökiellon teknologiateollisuudessa vauhdittaakseen neuvotteluja. Kielto oli voimassa 4.-19. joulukuuta, ja myös vapaa-ajalla matkustaminen työasioissa oli kielletty kyseisenä ajankohtana.

19. joulukuuta neuvottelut keskeytyivät, eikä palkankorotuksista päästy sopuun. Työehtosopimuksen tekstiosuuksista yhteinen näkemys oli löytynyt.

Aikataulullisesti neuvottelut menevät niin, että loppua kohden tiivistyy ja vasta lopussa aletaan keskustella palkkoihin liittyvistä asioista, Takala sanoo.

Juuri palkka-asiat hiersivät tälläkin neuvottelukierroksella. Liitto ajoi Takalan mukaan insinöörien ostovoimaa parantavia korotuksia.

2. tammikuuta, noin kolmen kuukauden neuvottelujen jälkeen, teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan ja tietotekniikan palvelualojen ylemmät toimihenkilöt saivat työehtosopimuksen. Sopimukset ovat kestoltaan 1 + 1 vuotta, ja ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat 1,8 prosenttia. Tästä 0,9 prosenttiyksikköä saatiin sovittua yleiskorotukseksi. Toisen vuoden palkkaratkaisuista sovitaan ensi syksynä.

Takalan mukaan syksyn palkkaratkaisuneuvottelut riippuvat täysin siitä, mihin suuntaan talous menee.
– Muuttujia on liikaa: covid ja komponentti- ja työvoimapula.

Tammikuun alussa myös teollisuusliitto hyväksyi neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden työntekijöiden uudesta työehtosopimuksesta. Toimihenkilöiden työehtosopimuksesta ei vielä ollut päästy sopuun, vaan toimihenkilöiden ja työnantajien edustajat jatkavat sovittelua valtakunnansovittelijan johdolla.

Teksti: Laura Ikävalko, kuva: Insinööriliitto