Mahdollisuus tavata muita insinöörejä erilaisiin ammatillisiin kysymyksiin liittyvien tapahtumien merkeissä. Mahdollisuus lähteä kehittämään Insinööriliiton toimintaa. Insinööriliitto kutsuu kaikki jäsenensä mukaan verkostotoimintaan.

Ajatus verkostoista nojaa Insinööriliiton strategiaan, jossa haluttiin kehitellä uusia tapoja tuottaa jäsenyydelle lisäarvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkostossa jäsenet voivat itse ideoida ja toteuttaa erilaisia palveluita ja tapahtumia, joita koetaan ammatillisesti tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Lisäksi verkostot antavat insinööreille mahdollisuuden tavata ja tutustua kollegoihin niin oman jäsenyhdistyksen alueella kuin maanlaajuisestikin.

– On hyvä, että liitto tarjoaa jäsenilleen myös muunlaisia palveluita, kuin pelkästään edunvalvontaa. Verkostoissa idea on sellainen, että Insinööriliitto mahdollistaa toiminnan ja tarjoaa tukea, mutta muuten ne eivät ole yhteydessä järjestöbyrokratiaan tai valiokuntatoimintaan, kertoo Insinööriliiton kenttä- ja kehityspäällikkö Kalle Kiili.

Asiantuntijuus kiinnostaa

Ensimmäinen Insinööriliiton verkosto sai starttinsa syksyllä 2019, kun Heurekassa järjestettiin asiantuntijaverkoston ensimmäinen seminaari, jossa mm. elinkeinoministeri kertoi, mitä ongelmia insinöörien pitäisi ratkaista lähitulevaisuudessa:

– Heurekassa kokoontuneista jäsenistä muodostui heti kymmenen hengen ryhmä, joka halusi kehittää asiantuntijuuteen liittyvää verkostoa ja sen toimintaa. Tämä ydinryhmä on saanut toiminnan liikkeelle todella hyvin. Tähän mennessä siihen on tullut mukaan yli 260 jäsentä, Kiili kertoo.

Asiantuntijaverkosto on avoin kaikille teknisen taustan omaaville liiton jäsenille ja se tarjoaa keskustelualustan erityisesti syvää insinööriasiantuntijuutta vaativissa kysymyksissä. Verkosto järjesti viimeksi 3.12. kaikille jäsenille avoimen Tekoäly -verkkokeskustelun. Koska koronavuosi toi mukanaan haasteita, jouduttiin fyysisen tapahtumaperinteen starttaaminen siirtämään myöhemmäksi.

Asiantuntijaverkoston lisäksi tällä hetkellä tarjolla on seitsemän muuta verkostoa: ammattilaisten kouluttajien verkosto, joukkueverkosto, myyntiverkosto, työhyvinvointiverkosto, koulutuspoliittinen verkosto, elinkeino- ja yrittäjyyspoliittinen verkosto sekä english-speaking network.

Joukkuetoiminnan uutta starttia odotetaan

Toinen oivallisesti vauhtiin lähtenyt verkosto on ollut joukkueverkosto. Kyseinen verkosto antaa mahdollisuuden perustaa insinööriporukalla omia joukkuelajin harrastusryhmiä, joita Insinööriliitto sponsoroi. Liiton nimissä perustettu porukka voi osallistua minkä tahansa lajin kilpailuun ja tapahtumaan ympäri Suomen. Liitto maksaa tiimin osallistumismaksun ja auttaa tarvittaessa myös joukkueen kokoamisessa. Tuen saamisen ehtona on, että joukkue koostuu liiton jäsenistä ja sen nimissä käytetään Insinööriliittoa.

Kalle Kiili kertoo, että joukkueverkosto lähti käyntiin vauhdikkaasti, mutta kevään aikana poikkeusaika aiheutti sen, että erilaiset urheilutapahtumat peruttiin. Toiveissa on kuitenkin, että toiminta saadaan uudelleen käyntiin, kunhan koronatilanne helpottuu.

Toiminta vielä netissä

Tällä hetkellä yleinen tilanne vaikuttaa siihen, että monien verkostojen toiminta ei ole päässyt käynnistymään ihan sellaisella volyymilla kuin mitä on toivottu. Kaikissa verkostoissa perusajatus ja lähtökohta on siinä, että niitten puitteissa voitaisiin järjestää jäsenistölle mahdollisuuksia konkreettisiin tapahtumiin ja kohtaamisiin.

Kalle Kiili kertoo, että perustoimintaa on kuitenkin tällä hetkellä mahdollista järjestää internetissä. Insinööriliitto mahdollistaa kaikille verkostoille Teams-alustan, jossa pääasiallinen keskustelu ja suunnittelutyö voidaan toteuttaa.

Erityisen hienosti vauhtiin lähtenyt asiantuntijaverkosto on malliesimerkki hyvin toimivasta yhteistyöstä. Tällä hetkellä laajan asiantuntijoiden verkoston toiminnasta vastaa sen perustamisessa mukana ollut kymmenen hengen insinööriryhmä. Insinööriliitto antaa ryhmälle vapaat kädet toimia, mutta on kuitenkin mukana tukemassa ja edesauttamassa yhteisön työtä.

Englanninkielisille palvelua

Vuodenvaihteessa 2020 starttailuvaiheessa on erityisesti english-speaking network, jossa tarkoitus on kartoittaa sitä, millaisia palveluita, koulutuksia ja materiaaleja englanninkieliset insinöörit erityisesti kaipaavat ja tarvitsevat. Ensimetreillään on myös Kiilin ja Insinööriliiton varapuheenjohtaja Kari Laitisen ideoima esimiesverkosto, jonka toiminta on juuri sovittu käynnistyvän ”Insinööriliiton esimiespäivässä” Tampereen Vapriikissa 15.5.2021.

– On hyvä kuitenkin muistaa, että kun uutta rakennetaan, ei voi koskaan tietää, mikä ottaa tuulta alleen ja mikä ei. Verkostojen aloitusvaihe on vielä vasta käynnissä ja ajan myötä nähdään, mitkä niistä kiinnostavat jäseniä ja mitkä eivät. Tosiasia on, että toiset ryhmät jäävät pyörimään ja joitain joudutaan lopettamaan, Kiili arvelee.

Insinööriliiton jäsenet voivat ottaa osaa myös erilaisten verkostojen ideointiin. Mikäli jäsenillä on ajatuksia ja ehdotuksia hyvistä ja kiinnostavista verkostoista, ottaa Insinööriliitto niistä mielellään vinkkejä vastaan.

Teksti: Terhi Viianen
Kuva: Pixabay

Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala näkee muuttuneissa työskentelytavoissa sekä hyvää että huonoa. Korona-aikana liitolta on kaivattu neuvoja yt-neuvotteluihin, ja Takala arvelee, että yt-neuvottelut muuttuvat lomautusneuvotteluista irtisanomisiksi.

Kun koronaepidemia saapui Suomeen viime keväänä ja poikkeustila sai arjen järkkymään, moni asia muuttui myös työelämässä. Sen sai huomata Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala, joka vastaa teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta.

Takalan mukaan suuri muutos aiempaan on ollut etätöihin siirtyminen. Aiemmin etätöiden tekeminen insinöörien keskuudessa oli harvinaista, jopa ei-suotavaa.

— On ollut epäuskoa siihen, että työt tulee tehtyä. Nyt on nähty, että tuottavuus on jopa parantunut. Etätöistä on tullut suotavaa, Takala sanoo.

Vuoden 2020 loppupuolella etätyöt jatkuvat monissa paikoissa, ja työpaikalle ovat palanneet lähinnä sellaiset henkilöt, joilla on kiinteä kytkös tuotantoon. Asiantuntijoilla etätyö on muuttunut tavalliseksi toimintatavaksi. Etätöitä puoltavat monissa työpaikoissa suositut avokonttorit, jotka vaikeuttavat vaadittavien turvaetäisyyksien pitämistä.

Takala näkee etätyössä sekä hyviä että huonoja puolia. Monilla etätyöskentely tarkoittaa töiden tekemistä kotoa käsin, mikä voi vaikeuttaa työstä irtautumista päivän loputtua. Lisäksi psykososiaalinen kuormitus voi lisääntyä, kun työkavereita ei näe samalla tavalla kuin ennen.

— Se voi lisätä stressiä ja sitä kautta työpahoinvointia. Kyllä tämä yli puoli vuotta pois työpaikalta on monelle aika kova paikka, Takala sanoo.

Mutta on hyvääkin. Etätyöskentely voi helpottaa työn ja vapaa-ajan sovittamista esimerkiksi tilanteissa, joissa pitkä työmatka jää joillakin pois.

Kun on opittu pitämään etäkokouksia, ihmisten matkustaminen on vähentynyt. Se on Takalan mukaan monella tapaa hyvä asia.

— Tällä alalla esimerkiksi vapaa-ajalla matkustamisesta pitäisi paikallisesti sopia, ja ne sopimukset eivät välttämättä ole kovin hyviä, eikä korvaus monenkaan mielestä ole riittävä. Nyt se vapaa-ajalla matkustaminen on jäänyt pois.

Myös ympäristö kiittää: yritysten hiilijalanjälki pienenee, kun reissaamista on vähemmän.

— On opittu, että Tampereen ja Jyväskylän välinen etäyhteys ei ole sen kummempi kuin Tampereen ja Sydneyn välinen.

Takalan työpaikka on sekä Tampereen Insinöörien toimistolla Tampereen keskustassa että Helsingin Pasilassa. Hänkin on ollut paljon etänä. Sosiaalisia suhteita liiton sisällä on ylläpidetty virtuaalisilla kahvitunneilla ja välillä virtuaalisilla lounailla. Niistä on ollut apua.

Kun matkustus on jäänyt pois, myös jäsentapaamiset ovat vähentyneet.

— Kuva siitä, miten maailma makaa, ei ole enää niin selvä. Sen selvittämiseen kuluu enemmän aikaa kuin aikaisemmin, Takala sanoo.

Nyt neuvotellaan irtisanomisista

Takalan työtehtäviin kuuluu tes-asioita ja erilaisia työryhmiä liittyen työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Viikoittaisesta työajasta yksi päivä on varattu työsuhdeasioiden parissa päivystämiseen. Normaalisti apua pyydetään muun muassa työsuhteisiin ja palkkausta käsitteleviin asioihin. Siinä missä tavallisina vuosina iso neuvonnan aihe on ollut työsopimusten tarkistaminen, tänä vuonna se väheni huomattavasti.

— Työpaikkoja ei juurikaan vaihdettu koronan kiivaimpaan aikaan. Nyt niitä on taas alkanut liikkua.

Työsopimuksia koskevat kysymykset korvautuivat kysymyksillä yt-neuvotteluista ja etätyösopimuksista. Lisäksi yhteydenotot ovat koskeneet lomautuksia ja työttömyysturvaa. Luottamushenkilöt pyytävät apua neuvotteluihin ja neuvottelujen kohteena olevat työttömyysturvaan.

Pahin yt-suma osui keväälle. Maalis-huhtikuussa oli neljätkymmenet yt-neuvottelut kuukaudessa. Neuvottelujen määrä laski tasaisesti heinäkuuhun asti, jolloin oli kahdet neuvottelut. Syksyn mittaan määrä on taas lähtenyt kevyeen nousuun.

Takala arvioi nykyisen tilanteen sellaiseksi, että lomautuksiin johtavat yt:t ovat muuttuneet jopa irtisanomisiin johtaviksi yt-neuvotteluiksi. Koronan vaikutukset alkavat monissa yrityksissä näkyä vasta nyt.

— Työtä ja tilauskantaa ei ole, ja joudutaan karsimaan työvoimaa. Se on hyvin kevyesti kasvava trendi tällä hetkellä.

Tilanne on työntekijöille rankka ja monet ovat huolissaan. Jos jää työttömäksi, näkyvissä ei ole korvaavaa työtä. Se on muutos aiempaan.

Neuvotteluajanjaksoon oman lisänsä tuo etäarki: työkavereista saatava vertaistuki puuttuu, kun ihmiset eivät pääse kokoontumaan kahvipöydässä tai ruokalassa yhteen.

Yhteinen sävel työnantajapuolen kanssa löytyi

Kuluva vuosi on Takalan kahdeksas työehtoasiantuntijana. Kuvaus vuodesta on selkeä:

— Täysin erilainen kuin mikään näistä aiemmista vuosista.

Vuoden alkua väritti pitkälle venyneet ja rankat tes-neuvottelut. Heti perään päälle paukahti koronarajoitukset.

— Mentiin yhdestä kovasta tilanteesta toiseen huilaamatta välissä, Takala sanoo.

Valonpilkahduksen vuoteen on tuonut saman köyden vetäminen työnantajapuolen kanssa. Kriisin alussa voitiin sopia muutoksista työehtosopimuksiin ja sopeuttaa ne tilanteeseen. Työpaikkoja on autettu eteenpäin yhteisillä kirjeillä ja webinaareilla.

Myös liiton palveluiden pariin on löydetty hyvin koronakriisin aikana. Työttömyysturvaan ja lomauttamiseen liittyviä infoja on pidetty Teamsilla, ja ne ovat keränneet hyvin ihmisiä. Jäsenet ovat oppineet käyttämään liiton palveluja, ja toisaalta liitto on myös tuonut niitä enemmän esiin. Esimerkiksi urapalveluita on mainostettu.

Tulevista TES-neuvotteluista tiukat

Takala uskoo, että nykyisenlainen epävarmuus jatkuu vielä vuoden 2021 alkupuolelle. Kesän jälkeen alkaa myös uuden työehtosopimuksen neuvotteleminen. Neuvottelusta Takala ennakoi tiukkaa.

— Osa yrityksistä on mahdollisesti heikossa kunnossa, eikä siellä välttämättä nähdä palkanmaksuvaraa.

Koska etätyökäytännöt jäävät todennäköisesti pitkäaikaiseksi ratkaisuksi, Takala toivoo niihin jatkossa selkeyttä.

— Tarvitaan hyvät reunaehdot. Pitää olla selkeästi määritellyt työajat, työhön liittyvät työehdot ja ymmärrettävästi työntekijän vastuut ja vapaudet.

Teksti: Laura Ikävalko
Kuva: Jari Rauhamäki