Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2019

Kiitos ei oo kirosana (INSU 2/2019)

Toisinaan elämä ja arki on yhtä hullunmyllyä -tarve olisi olla samaan aikaan useassa eri paikassa ja tehtävien deadlinet olivat jo eilen. Turhan usein tilanteen taustalla ovat itselle laaditut liian tiukat vaatimukset ja aikataulut, muiden asettamista odotuksista puhumattakaan. Itsensä johtamiseen, tiimityöskentelyyn ja esimerkiksi työnhakuun löydät ilmaisia kursseja ja webinaareja Tampereen insinöörien ja Insinööriliiton sivuilta. Käy kurkkaamassa ja ilmoittaudu! Webinaarit voit katsoa milloin sinulle parhaiten sopii.

Juhlavuosi toi mukanaan kymmeniä tapahtumia, joissa Insinööriliitto oli mukana. Meidän Tampereen insinöörien vinkkelistä suurin ponnistus oli Särkänniemi 10.8. Oli ilo tehdä tapahtumaa, jolla oli kysyntää yli odotusten! Toivottavasti saamme olla järjestämässä vastaavaa myös ensi vuonna. Annathan palautetta ja ideoita siitä, mitä toivoisit näkeväsi tulevaisuudessa koulutus- tai tapahtumakalenterista. Pyrimme vastaamaan toiveisiin mahdollisuuksiemme mukaan.

Kiitos ei oo kirosana- muistetaan kiittää kun siihen aihetta on.

Kollega, puoliso, kaupan kassa ja myös pomo on kiitoksensa ansainnut. Kiitos on sana, joka ei käytössä kulu! Olisi mahtavaa nähdä sen yleistyvän joka paikkaan yhtä tehokkaasti kuin tienvarsille levittäytynyt lupiini. Itse haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa olen tänäkin vuonna saanut olla tekemisissä, teitä on paljon.

Katse eteen ja suupielet ylöspäin, hymyillään kun tavataan!
Satu Mäkelä, Tampereen Insinöörit ry:n puheenjohtaja

Muutkin mokaa (INSU 1/2019)

Kaikille mokaaminen ei ole helppo juttu, ainakaan mokansa myöntäminen. Pelätään toisten arvostelua ja osoittelua, vaikka voitaisiin yhdessä pohtia miten tulisi toimia toisin, jottei päädytä uudelleen samaan lopputulokseen. Kaikkea ei tarvitse oppia oman kantapään kautta.
”On luontaista pelätä epäonnistumista ja peittää epäonnistumiset, mutta nykyään varsinkin yritystoiminnassa varmin tapa päästä liiketoiminnallisesti hengiltä on jäädä paikalleen ja olla ottamatta riskiä.” Näin mokaamista kommentoi Mika Sutinen haastattelussaan Ylelle toukokuussa (yle.fi/uutiset, 28.5.2018).

Jos ei tee mitään, ei tee virheitäkään – eikä se kyllä tuotakaan. Käyttämätöntä potentiaalia tekniikan alalla on vielä paljon, vain 15% insinööriliiton jäsenistä on naisia, puhumattakaan muuntokoulutuksen antamista mahdollisuuksista työllistyä.

Vuosi 2019 tuo mukanaan mm. Insinööriliitolle uuden hallituksen, eduskuntavaalit ja aktiivimallin laajennuksen, joka tuo uutta vipinää Uratehtaan palveluiden käytössä 1.4.2019 alkaen. Eipä mennyt aktiivimallinkaan toteutus putkeen, toivottavasti virheistä on opittu.

Mokaaminen jos joku on inhimillistä. Otetaan opiksemme, kehitetään ja kehitytään.
Pj Satu

Kirjasuositus, Mikko Kuitunen ja Mika Sutinen: Mahtava moka 

Kiilto – Tampereen Insinöörien 100-vuotias ikätoveri

Pispalassa sata vuotta sitten perustettu Kiilto aloitti pienenä hiusvesi- ja kenkäplankkitehtaana. Perheyrityksenä edelleen toimiva Kiilto on kulkenut pitkän tien kansainväliseksi monialayhtiöksi, jolla on yhtiöitä jo kahdessatoista eri maassa.

Juhlavuotensa kunniaksi Kiilto on uudistanut koko brändinsä logoa myöten. Juhlavuoden viestintäkonseptiksi valittu ”Lujin sidos kaikista” voisi soveltua hyvin myös Kiillon ikätoverin eli Tampereen insinööriyhdistyksen käyttöön.

Siinä missä Tampereen Insinöörien tavoitteena on sitoa jäsenkuntaa yhteen, Kiillon tapauksessa monimerkityksellisellä sloganilla viitataan liimoistaan tunnetun firman ydinosaamiseen, kemiallisiin sidoksiin.

– Teknisen ulottuvuuden lisäksi ”Lujin sidos kaikista” -konseptimme viittaa myös sitoutumiseen yrityksen arvoihin ja kulttuuriin sekä hyviin asiakassuhteisiin, viestintäpäällikkö Laura Heinovaara kertoo.

Kiillon varsinainen syntymäpäivä ajoittuu lokakuuhun, joten ikäeroa huhtikuussa 1919 perustettuun insinööriyhdistykseen tulee puolisen vuotta.

Näkyvyys kasvussa

Kiillon konttori ja tuotantorakennukset Lempäälässä Sääksjärvellä moottorien varrella ovat monelle pirkanmaalaiselle tuttu näky.

Tuttuja ovat myös rakentamisessa, remontoinnissa ja puhdistuksessa käytettävät tuotteet. Erilaiset liimat ja teollisuuden kiinnitysratkaisut ovat yrityksen perinteisintä osaamista, ja uutta liiketoimintaa edustavat esimerkiksi palonestoratkaisut.

Harvempi ehkä on kuullut Kiillon sairaalahygienian tai teollisen hygienian ratkaisuista.

– Olemme koko Suomessa ja varsinkin Pirkanmaalla jo ennestään tunnettu yritys, mutta juhlavuonna olemme panostaneet uudella tavalla medianäkyvyyteen.

– Olemme lanseeranneet toimintamme laajuutta kuvaavan brändifilmin ja olleet tavallista enemmän esillä sosiaalisessa mediassa sekä muissa online-medioissa, radiossa ja televisiossa.

Tärkeät teemat

Brändiuudistuksen myötä Kiillossa on kirkastettu yritysmielikuvaa ja mietitty mitä kiiltolaisuus pohjimmiltaan merkitsee.

– Ydinteemoina esille ovat nousseet esille muun muassa ympäristöjohtajuus, läheisyys sekä tulevaisuuteen sitoutuminen, Heinovaara sanoo.

Ympäristöjohtajuuteen Kiilto pyrkii konkreettisilla toimenpiteillä, jotka kohdistuvat palveluihin, materiaalivalintoihin, pakkauksiin, logistiikkaan ja energiaratkaisuihin. Hiilineutraalius on Kiillon tavoitteena jo lähitulevaisuudessa vuonna 2028.

– Ympäristön huomioon ottaminen ei rajoitu vain omaan toimintaamme. Kiilto on mukana edistämässä ympäristömyönteisiä päätöksiä erilaisissa hankkeissa ja foorumeissa. Lisäksi yritys on tutkimusyhteistyössä mukana kehittämässä erilaisia kiertotalouden ratkaisuja. Myös asiakkaita autetaan läheisessä yhteistyössä toimimaan entistä ympäristöystävällisemmin.

Kasvuhakuinen yritys

Brändiuudistuksen lisäksi Kiilto uudistuu myös volyymiltään. Parin viimeisimmän vuoden aikana Kiilto on suurten yrityskauppojen ansiosta laajentunut merkittävästi Ruotsissa ja koko Skandinaviassa.

Tytäryhtiöitä on tällä hetkellä kaikkiaan yhdessätoista maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa.

Kasvuhakuisuutta tuetaan myös henkilöstön innovatiivisuudella, Uusia ideoita houkutellaan esiin Kiilto Up -innovaatio-ohjelmalla, joka pilotoitiin ensin Suomen yksiköissä ja otettiin käyttöön konsernissa myös kansainvälisesti.

– Kahdesti toteutettu sisäinen kiihdyttämö viedään läpi innovaatiokilpailuna, jossa yksittäiset työntekijät tai tiimit voivat tarjota ideoita uuteen liiketoimintaan.

– Kolme parasta ideaa saa rahoitusta ja yksi lopulta valitaan toteutettavaksi. Kumpanakin toteutusvuonna hyviä ideoita on kuitenkin ollut niin paljon, että useampiakin on lähdetty kehittämään yhtä aikaa.

– Uusien innovaatioiden aiheita ei juurikaan rajata. Henkilöstön ehdotukset voivat koskea esimerkiksi uusia tuotteita, digitalisaatiota, palveluiden myyntiä, sisäistä toimintaa tai tuotannon kehitystä, Heinovaara sanoo.

Palkittu työpaikka

Kiillon Turun toimipiste palkittiin Suomen aktiivisimpana työpaikkana viime vuonna ja Lempäälän toimipiste toissa vuonna.

Logistiikkainsinööriksi vuonna 2016 valmistunut Matias Hamnström on tuoreimpia kiiltolaisia. Hamnström aloitti Kiillossa viimeisenä opiskeluvuonnaan. Pesti alkoi kesätyöntekijänä ja jatkui syksyllä opinnäytetyön tekemisellä Kiillolle.

– Kesätyöntekijänä olin pakkaamossa ja sain hyvän käsityksen sen toiminnasta ja mahdollisista kehitystarpeista. Samalla pystyin työn ohessa jo suunnittelemaan opinnäytetyön tekemistä.

Opinnäytetyössä Hamnströmin tavoitteena oli kartoittaa pakkaamon nykytilaa ja tehostaa varastointia muun muassa nimikkeiden sijoittelulla.

– Valmistumiseni jälkeen pääsin määräaikaiseksi toteuttamaan opinnäytetyössä esitetyt uudistukset pakkaamon toimintaan. Käytännössä kaikki esittämäni uudistukset toteutettiin lähes sellaisenaan.

Tällä hetkellä Hamnström jatkaa tuotannon laatu- ja kehitysinsinöörinä. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi varastoinnin kehittämistä projektipäällikkönä.

Hamnströmin mukaan henkilöstöön panostaminen näkyy esimerkiksi koulutuksina ja monina harrastusmahdollisuuksina.

– Harrastuksia on tarjolla joka päivälle, esimerkiksi lentopalloa, salibandyä, joogaa. Kiilto myös sponsoroi henkilöstön osallistumista erilaisiin urheilutapahtumiin.

Teksti: Arto Kotilainen Kuva: Kiilto

Digiröntgen nopeuttaa tarkastuksia

Kiwa Inspectan porukka saapuu paikalle, kun ydinvoimalalle tehdään määräaikaistarkastus. Teollisuuspalveluiden muita tarkastuskohteita ovat esimerkiksi pumput, turbiinit ja kattilalaitosten putkistot. Inspecta on Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden toinen pääyhteistyökumppani.

Teollisuuspalveluissa rikkomattoman aineenkoestuksen eli NDT-testauksen tiimissä työskentelee Inspectan Tampereen toimistolla hiukan yli kymmenen henkeä.

Tiimin tarkastuskohteiden kirjo yltää oluthanoista ja bensamittareista laajoihin laitteistoihin kuten ydinvoimaloiden putkistoihin.

– Käytännössä rikkomatonta eli NDT-mittausta ei opita koulunpenkillä vaan koulutus ja pätevöityminen tapahtuu firmaan tultua kursseilla ja pätevyys haetaan sertifiointikeskukselta, aluepäällikkö Janne Pirilä kertoo.

Käytäntö opettaa

Rikkomattomassa testauksessa käytössä on useita eri menetelmiä, kuten kohteen visuaalista tarkastusta sekä ultraääneen ja röntgeniin perustuvaa tarkastusta.

Hyväksi testaajaksi voi Pirilän mukaan periaatteessa kehittyä vaikka pelkältä lukiopohjalta, mutta tekninen koulutus antaa hyvän pohjan ja syvemmän ymmärryksen itse mittaamiseen.

Esimerkiksi hitsausmenetelmien tunteminen on tarkastajalle eduksi.

– Myös matemaattista ajattelukykyä tarvitaan varsinkin ultraääntä ja röntgeniä käyttävissä testauksissa, sillä esimerkiksi äänen eteneminen aineessa perustuu matemaattisiin malleihin.

Pätevöityminen eri tarkastusmenetelmiin vie eri ajan.

– Visuaalisiin menetelmiin pätevöityminen voidaan saavuttaa noin vuodessa, mutta esimerkiksi pätevöityminen röntgentutkimuksiin vie kahdesta kolmeen vuotta.

– Kaikissa menetelmissä varsinainen oppiminen tapahtuu parhaiten käytännön tehtävissä, Pirilä kertoo.

Määräaikaistarkastukset työllistävät

Kiwa Inspectan Tampereen toimiston asiakkaita löytyy todella monelta toimialalta, mikä tuo Pirilän mukaan tasaisuutta kysyntään.

– Mittausten ja tarkastusten tarvetta voidaan melko hyvin ennustaa. Esimerkiksi lakisääteiset vuositarkastukset paineastioille ovat NDT-testaajille tyypillisiä kohteita ja niiden ajankohta on yleensä etukäteen tiedossa.

Isojen laitosten lisäksi Inspectan tarkastuskohteina voi olla vaikkapa yksittäisiä koneenosia pajalla. Pienet muutaman tunnin kestävät testaukset saattavat tulla tilaukseen yllättäen, mutta ne pyritään kyllä aina hoitamaan.

– Esimerkiksi tällä hetkellä toimisto on aika tyhjänä suuren osan porukasta ollessa Olkiluodon seisokin tarkastuksissa, mutta on täällä muutama kaveri, joka pystyy lähtemään lyhyelläkin varoitusajalla kohteeseen.

Pahoja paikkoja

Testaajien työ on vaihtelevaa, ja myös työn olosuhteet saattavat vaihdella paljonkin kohteesta riippuen. Aina kohteet eivät ole helppoja.

– Osa töistämme tehdään voimalaitoksissa ja kattilalaitoksissa, joissa voi olla korkeita tai ahtaita paikkoja, likaista tai kuumaa.

Pienistä tarkastuskohteista mittaaja selviää yleensä yksin. Röntgentutkimukset tehdään vähintään kahden tarkastajan voimin.

– Voimalaitoksen seisokin aikaiseen tarkastukseen lähtee tyypillisesti kymmenestä kahteenkymmeneen mittaajaa.

Testaajille kertyy matkapäiviä, joiden määrää ei aina etukäteen tarkkaan voida arvioida.

– Mittaustuloksista ja löydetyistä ongelmista riippuen kohteessa vietettävä aika saattaa venyä, Pirilä sanoo.

Röntgenkuva läppärille

Inspectan Tampereen toimistolla käytetään yhä enemmän digitaalista röntgenkuvausta, joka on menetelmänä yleistynyt viimeisten vuosien aikana.

Käytettävät laitteet hankitaan pääasiassa ulkomailta. Digitaalisessa röntgenissä kuvattava kohde näkyy suoraan tietokoneen näytöllä.

– Tarkistettavasta kohteesta saadaan heti paikan päällä tehtyä arvio eikä tarvitse lähteä muualle kehittämään kuvaa. Tämä on eduksi hektisissä tilanteissa, Pirilä sanoo.

Digitaalisen röntgenin käyttömahdollisuudet ovat Pirilän mukaan monet.

– Esimerkiksi käyttövesiputkistoista voidaan kartoittaa syöpymiset ja korroosiot ja arvioida putkistojen käyttöikää nopeasti paikan päällä.

Teksti: Arto Kotilainen Kuva: Kiwa Inspecta

Tulevien McGyvereiden ope

Tampereen Insinööriopiskelijat ry valitsee vuosittain TAMK:n opettajien keskuudesta oppilaiden äänestämän lempiopettajan. Tänä keväänä opiskelijoiden lempiopettajan tittelin sai sähkötekniikan yliopettaja Aki Korpela.

Lempiopettajaksi valinta on Akille mieluinen uutinen:
­– Tällainen tunnustus tuntuu aina parhaalta, kun se tulee opiskelijoilta itseltään. Hienoa on, että saa tunnustusta nimenomaan opetustyöstä ja siitä, miten opiskelijat sen kokevat.

Sähkötekniikasta rakkaus luonnontieteisiin

Urheiluhulluksi tunnustautuva Aki Korpela haaveili nuorena liikunnanopettajan ammatista. Lukion jälkeen hänen suunnitelmansa menivät kuitenkin hieman uusiksi.
– Olen kotoisin Huittisista ja kun lukiokaverini lähtivät pääsykokeisiin silloiselle Tampereen teknilliselle korkeakoululle, niin ajattelin, että kai minäkin sinne sitten haen ja pääsinkin sisään. Muutama ensimmäinen vuosi opiskeluissa meni hieman haeskellessa omaa alaa, mutta sitten kiinnostuin sähkötekniikasta ja päädyin opiskelemaan sitä pääaineenani. Silloin minulle syntyi oikea lajirakkaus luonnontieteisiin. Sillä tiellä olen yhä edelleen.

Aki päätyi opettajan töihin vuonna 1997 diplomityötä tehdessään, kun TTKK:lla sähkötekniikan lehtorina työskentelevä Risto Mikkonen otti hänet opetusassistentikseen. Sittemmin Tampereen teknilliseksi yliopistoksi nimensä muuttanessa koulussa Aki työskenteli opetus- ja tutkimustöissä vuoteen 2014 saakka, kunnes hän siirtyi Tampereen ammattikorkeakouluun sähkötekniikan opettajaksi.

Haastaa ajattelemaan

Opettajana Aki haluaa oppia asioista opiskelijoidensa kanssa.
– Luonnontieteet ovat siinä mielessä hieno ala, että onpa ihminen missä ammatin- tai elämänvaiheessa tahansa, niin niissä on aina ääretön määrä opiskeltavaa edessä. Haluan myös kehittää omaa ymmärrystäni. Siinä mielessä parhaat kysymykset tulevat opiskelijoilta, jotka haluavat haastaa opettajan. Vaikka olen opettanut jo yli 20 vuotta, tulee joka vuosi eteen tilanteita, joissa opiskelijat tuovat asioita esiin aivan uudella tavalla.

Haastamishalukkuudestaan Aki nostaa esiin erityisesti monimuoto-opetuksen aikuisopiskelijat.
– On ollut todella valaisevaa opettaa vaikkapa sähkötekniikan teoriakursseja sellaisille ihmisille, joilla on pitkät työurat takanaan vaikkapa sähköasentajina. Heiltä tulee todella hyviä kysymyksiä ja palautetta, jotka avaavat myös opettajan silmiä.

Tunneillaan Aki haluaa luoda ilmapiirin, jossa kysyminen, ihmetteleminen ja keskustelu on enemmän kuin sallittua. Hänen mukaansa aidossa oppimisessa yksi tärkeimmistä asioista on se, että opiskelija saa ja uskaltaa olla ”rehellisesti pihalla”, eli kenenkään ei tarvitse hävetä tai nolostella sitä, että opetettavaa asiaa ei osata kaikkea jo etukäteen.

Motivaation nostaminen palkitsee

Opiskelijat selvästi pitävät Akia hyvänä opettajana. Hän arvelee erään vahvuutensa olevan opiskelijoiden sparraamisessa.
– Sellaiset opiskelijat, joilla motivaatio on kova ja jotka jaksavat tehdä paljon töitä, pärjäävät koulussa opetuksesta huolimatta. Mutta opiskelijoita, joilla ei välttämättä motivaatio ole korkeimmillaan, heitä pystyn auttamaan parhaiten.

Korvaamaton kontaktiopetus

Tällä hetkellä korkeakouluissa kontaktituntien määrää on vähennetty. Tämä tuo haasteita opettajalle.
– Itse ajattelen, että vain oppimisella on väliä. Opintojaksoilla on oma sisältösuunnitelmansa, niin isossa kuvassa ainoa asia mikä merkitsee, on se, että opiskelijat oppisivat sen. Nyt kun tuntimäärät ovat vähentyneet, on opettajan pystyttävä rajaamaan opetussisällöt niin, että tärkeät asiat ovat helposti löydettävissä.

Aki kertoo myös, että kontaktituntien väheneminen jättää opiskelijat yksin oppimistilanteisiin.
– Opettajan tehtävä on ohjata opiskelijoiden aivotyötä oikeille raiteille. Kontaktiopetustilanteissa siihen pystytään vaikuttamaan merkittävästi. Vaikka olisi millaiset opetusvideot käytössä, ilman opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta asioihin ei välttämättä päästä tarpeeksi syvälle.
En usko, että kontaktitunteja pystytään korvaamaan millään, jos halutaan opetuksen lisäksi kehittää myös opiskelijoiden ajattelua, Aki miettii.

Ei pelkkää teoriaa, vaan myös kokemusta

Akin mielestä hyvä insinööri ei vaan tiedä, vaan osaa myös tehdä asioita. Tai ainakin he tekevät suunnittelun, joka on helposti toteutettavissa.
– Insinööri pystyy kyllä tekemään työnsä, jos hän osaa käyttää erilaisia insinöörin työkaluja. Mutta jos insinööri on todella hyvä työssään, niin hän on kuin MacGyver, joka tuntee luonnontieteet niin hyvin, että pystyy itse rakentamaan omat työkalunsa.

Juuri tämän vuoksi Aki haluaisi insinöörikoulutuksessa kannustaa omaan ja itsenäiseen ajatteluun. Näin mahdollisimman monesta insinööriopiskelijasta voitaisiin saada oman työelämänsä MacGyvereitä.

Kirjoitushommat tähtäimessä

Sähkötekniikan opettaja lataa kesällä akkujaan muun muassa lukemalla rutkasti fysiikan kirjallisuutta. Lisäksi Aki aikoo viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona maastopyöräkisoja kiertäen ja jalkapalloa pelaten.

Lisäksi Akin mielessä kuplii into kirjoitushommiin.
– Yksi asia, mihin haluaisin enemmän panostaa, on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Olen aiemmin keskittynyt lähinnä tieteellisiin julkaisuihin, mutta niiden lukijakunta jää yleensä niin pieneksi, ettei yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, Aki naurahtaa ja jatkaa:
– Aamulehdessä oli vähän aikaa sitten juttu siitä, miten tieteen tekijöiden pitäisi enemmän panostaa tieteen popularisointiin ja olen siitä itse samaa mieltä. Pitäisi pistää kynä sauhuamaan ja kirjoittaa helppolukuisia tieteellisiä tekstejä samaan tapaan kuin vaikka Esko Valtaoja tai Kari Enqvist. Ja tietenkin saada ne julkaistuksi sellaisissa paikoissa, että niitä pääsisi lukemaan useampikin ihminen, jos vaikka saisin tekstejä yliopiston julkaisuihin.

Teksti ja kuva: Terhi Viianen