Kirjoittaja: Tampereen Insinöörit

Ajankohtaista, Insu, Toiminta

INSSIKÄSSÄÄ toi itse tekemisen iloa vuodenvaihteeseen!

Tampereen Insinöörien historian ensimmäinen käsityöhaaste #INSSIKÄSSÄÄ on päättynyt.

Tampereen Insinöörit ry järjesti kevättalvella 2021–2022 kaikille Insinööriliiton jäsenille leikkimielisen haastekampanjan, jossa etsittiin insinöörimäisiä käsitöitä. Haasteen idea oli tehdä käsitöitä laitaan: ompelemista, korusuunnittelua, savitöitä, puutöitä; aivan mitä tahansa!  Erityisesti kuitenkin toivoimme, että töissä kiteytyisi insinööriys jollain tavalla.

Kolmen kuukauden aikana vastaanotimme mukavasti töitä. Mukana oli muun muassa tekstiilejä, neuleita, metallitöitä, sidottuja kirjoja ja akustinen kitara. Kaikki työt löytyvät Tampereen Insinöörien Instagram-sivulta.

Inssikässää-haastekampanjan tarkoitus oli tuoda jäsenillemme itsetekemisen iloa. Tästä syystä töiden asettaminen paremmuus- tai luovuusjärjestykseen todettiin täysin mahdottomaksi. Tampereen Insinöörien aktiiveista koostunut raati päätti palkita jokaisen haastekampanjaan osallistuneen 50 euron lahjakortilla Taito Shop -liikkeeseen.

Kiitos kaikille Inssikässää-kampanjaan osallistuneelle insinöörille sekä haasteesta kiinni napanneille insinöörijärjestölle. Olkoon käsitöiden tekemisen riemu kanssanne myös tästä eteenpäin!

Insu, Tekni­ikka & Teol­lisuus

Älyvaatteista apua erityistarpeisille

Tutkija Johanna Virkki kiinnostui älyvaatteista äitinsä sairastumisen jälkeen. Nyt hän haluaa kehittää vaatteita, joiden avulla kaikki voivat hallita omaa arkeaan. 

Johanna Virkki ei aikonut lähteä mukaan itsensä mittaamisen buumiin. Lopulta Tampereen yliopistolla akatemiatutkijana viisi vuotta työskennellyt Virkki päätyi kuitenkin hankkimaan Oura-sormuksen.
– Ajattelin, että pakkohan minun on tietää mistä ihmiset puhuvat, kun olevani alalla. Jäin ihan koukkuun, Virkki sanoo naurahtaen.

Virkki vetää Älykkäiden vaatteiden tutkimusryhmää lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, eli on hyvinkin alalla. Näkökulma tosin Ouraan verrattuna on eri. Ryhmä on keskittynyt kuntoutuspuoleen ja haluaa auttaa erityistarpeisia ihmisiä näiden omista lähtökohdistaan. Toiveena on lisätä osallisuutta omaan elämään sellaisille ihmisille, jotka ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia muiden avusta.

Kiinnostus aiheeseen lähti Virkin omasta elämästä, kun hänen äitinsä sai aivoinfarktin ja sen seurauksena pahan afasian. Kommunikointitabletin kanssa toimimisesta ei tullut mitään.
– Ajattelin, että minä olen insinööri, enkö minä keksi mitään.

Tutkijan tie oli selvä

Porista kotoisin olevasta Virkistä tuli insinööri vahingossa. Hän haki aikanaan Tampereelle lukemaan elektroniikkatuotannon lisäksi matematiikkaa ja pääsi molempiin. Hän valitsi ensimmäisen.
– Silloin ajateltiin, että se on varmaan kova juttu Suomessa.

Diplomityön tekeminen kirkasti ajatusta tutkijan urasta, eikä hän sen jälkeen ole muita vaihtoehtoja ajatellut. Tutkijan vapaus veti mukanaan.
– Vapaus kokeilla uutta ilman, että siitä täytyy tulla mitään.

Virkki tutki väitöskirjassaan elektroniikan luotettavuutta, ja älyvaatteet tulivat mukaan vasta myöhemmin. Väitöskirjan aiheesta on kuitenkin hyötyä edelleen.
– Luotettavuustausta auttaa, koska vaatteet ovat älyttömän raaka paikka teknologialle. Pitää ottaa huomioon mekaaniset rasitukset, pesu ja Suomessa vielä pakkanen.

Virkki toimi akatemiatutkijana viiden vuoden ajan, ja jatkaa kahden vuoden ajan Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa saman tutkimusaiheen parissa.

RFID:n monet hyödyt

Virkin tutkimusryhmä kehittää vaatteisiin huomaamatonta käyttöliittymää. Vaatteissa käytetään radiotaajuista tunnistustekniikkaa (RFID), huomaamattoman pientä tunnistetta, joka saa virtansa älylaitteesta, vaikkapa kännykästä. Tunniste ommellaan vaatteeseen johtavalla langalla, eikä se tunnu käyttäjälleen mitenkään.
– Ajatuksena on, että tehdään alusta, jolle voi rakentaa eri juttuja ihmisten tarpeiden mukaan. Vaate toimisi sen mukaan, mitä ihminen pystyy tekemään.

RFID-teknologiassa on useita hyötyjä. Vaatteeseen ei tarvita erikseen patteria tai muuta energianlähdettä, kun lukija on kännykässä ja vaatteessa tunniste. Vaatetta ei tarvitse huoltaa tai latailla ja sen voi pestä normaalisti. Alun perin logistiikkapuolelta älyvaatteisiin tuotu RFID-teknologia on myös todella halpaa.

Puhelin – tai vaikkapa tietokone tai tabletti – on toiminnan aivot, jossa äly on, mutta sitä ei tarvitse ottaa ja käyttää. Vaatteen käyttäminen välittää viestin puhelimeen, joka on vain portti ympäröivään maailmaan.

Käytännössä RFID-vaate toimisi vaikkapa näin: Kun erityistarpeinen henkilö aamulla herää, hän pystyy laittamaan kahvinkeittimen päälle älyvaatteen avulla. Se, toimiiko vaate sormea tai kättä liikuttamalla, riippuu henkilöstä ja hänen terveydentilastaan. Puolisoa voi tervehtiä aamulla vaatetta koskemalla niin, että ääni kuuluu puhelimesta, vaikka itse ei pystyisikään puhumaan.
– Siinä saisi oman arjen hallintaan.

Suurempi tavoite on yhteiskunnan tasolla toimiminen.
– Kun menet kirjastoon, tarvitset bussilipun tai haluat äänestää, haluat olla itse se joka tekee asian. Tottahan ihminen haluaa omassa elämässään itse olla päätekijä.

Erityistarpeita on erilaisia ja esimerkiksi erityistarpeisella nuorella on ihan eri tarpeet kuin vanhuksella.

Monialainen ryhmä

Virkin tutkimusryhmässä on ihmisiä eri aloilta. Mukana on elektroniikkainsinöörejä, puheterapeutteja, terveydenhoitajia, opiskelijoita psykologiasta ja logopediasta sekä interaction designer eli henkilö, joka tutkii ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta.
– En pelkää lähestyä ihan eri alojen ihmisiä ja kysellä, kiinnostaisiko heitä tällainen tutkimus. Tietenkään kaikki eivät lähde mukaan, mutta aina joku innostuu.

Tutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi psykologien kanssa. Alkuun tehtiin takki autismitutkijoille, jotka halusivat mitata katsekontaktien määrää ja kestoa videoitavissa leikkimistilanteissa. Katsekontaktista piti pystyä ilmoittamaan niin, ettei lapsi häiriinny. Syntyi takki, jossa on infrapunaledit.
– Aina kun tuli katsekontakti, näpäytetiin takkia, joka sitten loisti kameraan.

Takin jälkeen tuli sukka ja hanska, joilla mitataan ihon sähköjohtavuutta. Nyt suunnitelmissa on EEG-pipo, joka voi hyödyntää kaikkia aloja, kun se saadaan toimimaan. Pipolla saataisiin suoraan aivoista tietoa siitä, miten henkilö palautuu ja millaista uni on. Ajatuksena on langaton pipo, joka mittaa koko pään alueelta.
– Pantahäkkyrää on olemassa jo, mutta se mittaa otsalta, eikä häkkyrä ole sellainen, jonka kanssa nukkuisi tai lähtisi kylille.

Eettisiä ongelmia

Viiden tutkimusvuoden aikana alalla on tapahtunut paljon edistystä. Materiaalit ovat menneet älyttömästi eteenpäin, on venyvää, taipuisaa ja silti johtavaa materiaalia. Mukaan on tullut myös keskustelu kerätyn datan eettisestä käytöstä.
– Ensin oltiin vain innoissamme, että pystytään mittaamaan. Nyt mietitään, että mitä sen jälkeen. Kuka saa käyttää dataa, kuka sen omistaa. Se työ on ihan kesken, Virkki sanoo ja myöntää olevansa huolissaan tietoturvapuolesta.

RFID-teknologia on aika tietoturvallista, mutta erityistarpeisten ihmisten kohdalla on mietittävä sitä, kuka datan näkee.
– Jos vaate mittaa sinua, ja muut saavat tietää tulokset, siinä on taas eettinen ongelma. Ihmisen pitää myös pystyä valehtelemaan, siihen on oikeus. Ei voi olla suora mittaus, joka kertoo liikennevalon lailla ihmisen olotilan muille.

Selvä kohderyhmä

Tutkimus monialaisessa ryhmässä on tuonut uusia asioita myös Virkin omaan koulutukseen, sillä hän alkoi itsekin opiskella puheterapeutiksi. Logopedian opintoja hän tekee työn ohessa.
– Olen nauttinut siitä todella paljon, mutta todennut, että olen sydämeltäni insinööri.

Virkin tutkimusryhmän tutkimus on Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuista, eikä samanlaista tehdä muualla. Älyvaatteita tehdään paljon, mutta ryhmä on löytänyt oman kolonsa erityistarpeisista ihmisistä ja kohderyhmä on selkeä.
– Ne ihmiset, jotka hyötyvät niistä ja joille ne mahdollistavat asioita, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.

Tutkija ei usko, että tutkimus kehittyy tarpeeksi nopeasti, jotta se auttaisi hänen äitiään, jonka afasia on edelleen paha.
– Äiti on kyllä ollut koekaniinini tässä. Ymmärrys afasiasta on kasvanut, ja ihmiset, joilla on afasia, ovat sydäntäni lähellä.

Virkin mielipide älyvaatteiden tulevaisuudesta ylipäänsä käyttötavarana on yllättävä.
– En ehkä näe, että tarvitseeko kaikkien ihmisten käyttää jotain älyvaatteita. En tiedä haluaisinko itse hirveästi älyvaatteita.

Toisaalta, hurahti hän Ouraankin.

Teksti ja kuva: Laura Ikävalko

Henkilöt, Insu

Yhteisten asioiden ajaja

Matti Aho on Tampereen Insinöörit ry:n uusi hallituksen jäsen. Pitkän linjan järjestöaktiivi haluaa tehdä TI:n opiskelija- ja nuorjäsentoiminnasta houkuttelevaa ja saada sen kautta yhdistykseen uutta jäsenpohjaa. 

Kysymykseen, kuka ja minkälainen mies hän on, 30-vuotias rakennusinsinööri vastaa pienen miettimisajan jälkeen hymy äänessään:
– Olen kolmen lapsen isä, joka asuu Lempäälässä ja on tällä hetkellä töissä aluemyyntipäällikkönä. Muuten tällainen yhdistystoimintamielinen kaveri, joka haluaa vaikuttaa eri asioihin ja eri paikoissa ja olla tekemässä sen kautta yhteistä hyvää. 

Äänivyöryllä hallitukseen 

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokouksessa oli jaossa yhdistyksen hallitukseen tulevaan kaksivuotiskauteen avoinna kolme paikkaa ja yksi yksivuotinen hallituspaikka. Näitä paikkoja tavoitteli yhteensä viisi ihmistä. Valinta suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä ja Matti Aho sai vaalissa selvästi eniten ääniä. Näin ollen hänet valittiin 2022–2023 kaudeksi hallituksen uunituoreeksi jäseneksi. 

Äänivyöry yllätti myös itse ehdokkaan.
– Täytyy kyllä myöntää, että yllätyin siitä, miten paljon ääniä sain. Ennen kokousta kyllä ajattelin, että minulla saattaa olla ihan hyvät mahdollisuudet päästä hallitukseen, kun minulla on vastaavasta työstä paljon kokemusta taustalla. En kuitenkaan odottanut, että näin hienosti pystyin itseni puhumaan sisään. Hämmennystä oli, mutta olen iloinen tuloksesta ja ylpeä itsestäni. 

Halu edistää yhteisiä asioita 

Kun puhutaan Matti Ahon kokemuksesta liittotyöstä, on erilaisten luottamustyömeriittien lista hänen kohdallaan vakuuttava.

Kipinä aiheeseen Aholla heräsi jo varhaisessa vaiheessa, kun hän lähti mukaan Suomen Lukiolaisten liiton toimintaan. Oman alueensa piirin hallituksessa toimiessa hän huomasi, että liittotyö on hauskaa ja lisäksi sen ohella saa edistettyä asioita, jotka edesauttavat kaikkien hyvinvointia ja etuja. Yhteisten asioiden parantamisen Aho sanookin olevan yhdistystoiminnassa mielenkiintoisinta antia. 

Päästyään opiskelemaan TAMK:iin Aho päätti hakea heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan opiskelijakunnan hallitukseen ja hän pääsi sisään. Tämän jälkeen Aho on toiminut myös muun muassa oman opiskelijayhdistyksensä hallituksessa sekä TIRO:n hallituksessa. Tuolloin Aho on saanut myös ensimmäisen kosketuksen Tampereen Insinöörit ry:n hallituksen toimintaan, kun hän toimi siellä TIRO:n opiskelijaedustajana. Aho on ollut myös kautena 2018–2019 IOL:n puheenjohtaja 

Nuoret aktiivisiksi

Tammikuussa 2022 käynnistyvässä pestissään TI:n hallituksessa Matti Aho on jo orientoitunut ottamaan vastuulleen yhdistyksen opiskelija- ja nuorjäsentiimin vetämisen. Hänellä on jo ajatus siitä, mitä tiimi-pj:n tehtävässään haluaa ottaa agendalleen.
– Olisi hienoa, jos TIRO:n 12 hengen hallituksesta saataisiin edes kaksi henkilöä kiinnostumaan Tampereen Insinöörien aktiivitoiminnasta. Tavoite on, että TIRO:sta nähtäisiin siirtyminen TI:n toimintaan luontaisena jatkumona.

Aho viittaa useaan otteeseen haastattelun aikana siihen, että mitä enemmän Tampereen Insinööreissä on mukana nuoria aktiiveja ja tekijöitä, sitä luonnollisemmin yhdistyksen toiminnasta saadaan tehtyä vastavalmistuneille ja työelämäänsä aloitteleville insinööreille vetovoimaisempaa. Nuoret vastavalmistuneet insinöörit ovat juuri se ryhmä, joka koetaan haasteelliseksi saada liittymään liittoon ja sen jälkeen myös pysymään jäseninä. 

Kysymykseen, mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka Tampereen Insinööreistä tekee nuorille vetovoimaisen ja kiinnostavan Aho vastaa:
– Ne motivaattorit, joilla nuoria on tähän mennessä rekrytoitu mukaan, ovat olleet esimerkiksi työturva ja liiton tuomat työtaisteluedellytykset, niin ne eivät ehkä enää vetoa nuoriin. Tällä hetkellä en osaa suoraan sanoa, mitä nämä nuoria kiinnostavat asiat voisivat olla, mutta näen parhaimpana lääkkeenä tähän sen, että me saamme toimintaan mukaan tarpeeksi monia kiinnostuneita tekijöitä lyömään päät yhteen ja keksimään niitä asioita ja palveluita, joilla me saisimme jengiä liittymään Tampereen Insinööreihin ja ymmärtämään sen toiminnan tärkeyden. 

Verkostoitumisesta lääke? 

Jonkinlaista vainua Aholla kuitenkin on siihen, miten hän ottaa niskalenkkiä työhönsä TI:n hallituksen jäsenenä alkuvuodesta 2022.
– TAMK:ssa on insinööriopiskelijoiden keskuudessa paljon erilaisia TIRO:n alaisia alakerhoja, jotka ovat ainekohtaisia. Tällaisen toiminnan tuominen myös Tampereen Insinööreihin antaisi jonkinlaista pohjaa ja jatkumoa, jossa nuoret voisivat tavata saman alan ihmisiä ja luoda verkostoja ja kontaktipohjaa. 

Myös nuorille insinööreille suunnattuja tapahtumia tullaan jatkamaan. Ahon mukaan tapahtumia opiskelija- ja nuorjäsentiimissä miettimään sillä ajatuksella, että ne olisivat kohderyhmälleen kiinnostavia ja hyödyllisiä. 

Rohkeutta sanoa suoraan 

Koska Aholla on jo aikaisempaa kokemusta TI:n hallituksessa työskentelystä, on hänellä myös jo jonkinlainen odotus siitä, mitä tuleva kaksivuotiskausi tulee pitämään sisällään. Aho tietää myös sen, millaisen hallituslaisen yhdistys hänestä tulee saamaan.
– Uskallan olla mukana toiminnassa, ottaa kantaa asioihin ja tuoda omaa mielipidettäni vahvasti esiin. En tarkoita sitä, että alkaisin kapinoimaan ja haluaisin muuttaa kaikki vanhat ja vakiintuneet toimintatavat. Mutta mikäli tilanne on päällä, niin hallituksen täysipainoisena jäsenenä mielipiteille on oikeasti painoarvoa ja silloin on mahdollisuus myös saada asioita muuttumaan. 

Luontainen taipumus isoihin rooleihin

Aho vaikuttaa olevan liittotyössä kunnianhimoinen ja tosissaan.
– Tässä vuosien myötä olen huomannut, että minulle on tosi luontaista pyrkiä isoihin rooleihin. Jos mietitään sitä, että olisiko Tampereen Insinöörien puheenjohtajuus sellainen, niin ei ehkä heti Erkin (Erkki Salonen, nykyinen puheenjohtaja) jälkeen. Sen mitä TI:n tasolla haluaisin saavuttaa, niin olisin tosi tyytyväinen siihen, että opiskelija- ja nuorjäsentiimi saataisiin sellaiseksi, että sen toiminta tuntuisi aktiiveille mielekkäältä ja johon oikeasti haluttaisiin mukaan. Haluaisin myös opiskelija- ja nuorjäsentiimistä TI:n näkyvimmän tiimin.  

Sen sijaan rooli IL:n hallituksessa kiinnostaa.
– Ollessani IOL:n puheenjohtaja, olin mukana myös IL:n hallituksessa. Koin tuolloin, että se on foorumi, jossa olisi hauskaa jatkaa vielä jossain vaiheessa. Siellä toimiessa minulla oli tunne, että sain vietyä eteenpäin kaikille yhteisesti tärkeitä asioita, selvittää Aho. 

Teksti: Terhi Viianen, Kuva: Santeri Korvenpää

Henkilöt, Insu

Kutsumuksena rakennusala

Talonrakennustekniikan insinööri Niko Riskilä meni viisitoistavuotiaana kesätöihin mökkityömaalle. Siellä hän innostui rakentamisesta ja päätti, että vielä jonakin hän perustaa rakennusalan yrityksen. Nyt hänellä on oma rakennusliike Nikora Oy, joka rakentaa moderneja asuintalokokonaisuuksia.

Ylöjärvellä syntynyt ja lapsuutensa Tampereen Epilässä viettänyt Riskilä kertoo olleensa jo pienestä asti kova tekemään töitä. Kun muut lapset höntsäilivät koulun jälkeen jääkiekkokentällä, hän teki mieluummin lumi- tai puutöitä.
– Eräs isäni kaveri oli niin haltioitunut nähdessään meikäläisen aina puuhommissa, että hän osti minulle oman kirveen. Olin silloin ala-asteikäinen, Riskilä muistelee.

Rakentamisesta Riskilä innostui ensimmäisen kerran toden teolla, kun hänen vanhempansa alkoivat rakennuttamaan mökkiä. Isäpuoli ehdotti, että poika menisi kesätöihin mökkityömaalle kirvesmiesten avuksi. 

Riskilä oli tuolloin viisitoistavuotias. Vielä tänäkin päivänä hän muistaa sen kunnioituksen, jota tunsi katsellessaan rakennusyrittäjiä – isää ja poikaa, jotka olivat itse oman itsensä pomoja. He olivat nuoren Riskilän silmissä kovia jätkiä ja oman onnensa seppiä.
– Sinä kesänä minulle kirkastui, että tätä minäkin haluan alkaa tekemään. Päätin, että vielä jonakin päivänä minullakin on oma rakennusliike.

Oivallus tuli sopivaan hetkeen, sillä yläasteen viimeinen vuosi oli alkamassa. Riskilä oli aiemmin ollut kahden vaiheilla, lähteäkö lukioon vai ammattikouluun. Rakennusalasta innostuneena hän päätyi valitsemaan ammattikoulun ja alkoi opiskella rakennustekniikkaa.

Ammattikoulun jälkeen Riskilä hakeutui vielä Tampereen ammattikorkeakouluun ja valmistui rakennesuunnittelupuolelta rakennustekniikan insinööriksi vuonna 2016.

Pienistä projekteista suurempiin hankkeisiin

Ensikosketus yrittäjyyteen syntyi keväällä 2013, kun Riskilälle tarjoutui mahdollisuus lähteä kesäksi mukaan rakennusprojektiin. Ammattikorkeakouluopintoja oli tuolloin takana vuoden päivät.
– Minua kysyttiin mukaan rakentamaan yhdelle tuttavaperheelle omakotitaloa. Silloin ajattelin, että tässä voisi olla minun tilaisuuteni koittaa omia siipiäni, Riskilä muistelee uransa alkuvaiheita.

Hän perusti oman toiminimen ja kolmen kuukauden kesäloma kului omakotitaloa rakennellessa. Pesti rakennusprojektissa poiki lisää töitä.
– Iltaisin ja viikonloppuisin tein erilaisia remonttihommia ja laskutin toiminimellä asiakkaita.

Pienet projektit kasvoivat suuremmiksi ja seuraavana kesänä Riskilä olikin mukana jo isossa rakennusprojektissa.
– Rakensimme silloin erään toisen yrittäjän kanssa 750 neliön kokoisen hallin Ylöjärvelle.

Opiskellessaan viimeistä vuottaan ammattikorkeakoulussa, Riskilä päätti yhdessä hyvän ystävänsä kanssa alkaa rakentamaan paritaloa heillä jo tiedossa olevalle tontille.
– Tein tästä rakennushankkeesta insinöörityöni ja aloitin heti valmistuttuani rakennustyöt.

Riskilä on pitänyt hanketta ensimmäisenä kunnon referenssinä yritykselleen.

Hän otti mukaan paritalohankkeeseen kaksi työharjoittelijaa, joista myöhemmin tuli Nikora Oy:n ensimmäiset työntekijät. Tänä päivänä Nikora Oy työllistää kymmenen henkilöä.

Tunnustusta tehdystä työstä

Riskilä onnistui jo Nikora Oy:n alkuaikoina luomaan yritykselle tunnetun ja laadukkaan asuntorakentamisen brändin.

Ensimmäinen iso rakennushanke, kuuden asunnon rivitalo sai aikanaan paljon huomiota. Kyseessä oli yrityksen ensimmäinen myyntikohde ja ideoita suunnitteluun haettiin Tampereen ammattikorkeakoulun arkkitehtiopiskelijoilta.
– Minulla oli olemassa jonkinlainen pieni visio hienosta ja modernista rivitalosta. Soitin vanhalle arkkitehtuurinopettajalleni ja ehdotin suunnittelukilpailun järjestämistä opiskelijoille. Hän innostui ideasta heti ja kilpailu järjestettiin.

Suunnittelutöistä valittiin kymmenen parasta, joista kolme parasta palkittiin.
– Poimimme näistä kymmenestä työstä parhaat ideat ja elementit, joita hyödyntäen arkkitehtimme suunnitteli meidän ensimmäisen rivitaloyhtiömme.

Tampereen ammattikorkeakoulu on pitänyt Riskilän panostusta arvokkaana ja valitsi hänet Vuoden 2020 alumniksi.

Samana vuonna Riskilä palkittiin myös Pirkanmaan Vuoden nuorena yrittäjänä.
– Olin vähän yllättynyt, mutta samalla tosi otettu. Ajattelin, että kai tässä on tullut tehtyä asioita oikein.

Riskilälle esimerkin näyttäjinä ovat olleet hänen vanhempansa sekä appivanhempansa. Kaikkein tärkeimmän esimerkin hän kertoo saaneensa omalta äidiltään, joka on tehnyt pitkän uran pankkialalla ja työskentelee nykyisin kiinteistönvälittäjänä.
– Äiti on se, joka on opettanut minulle työmoraalin. Ymmärsin jo hyvin nuorena, että elämässä pärjätäkseen on tehtävä töitä.

Yritystoiminta kasvanut koko ajan

Nikora Oy toteuttaa rakennushankkeensa alusta loppuun itse.
– Ensin ostamme tontin. Sitten mietimme mitä sille voisi tehdä ja millainen rakennushanke siihen parhaiten sopisi. Suunnittelemme, markkinoimme, myymme – ja sen jälkeen rakennamme. Ennen ostopäätöstä arvioimme myös tontin kaupalliset mahdollisuudet, kuten sijainnin ja kulkuyhteydet.

Nikora Oy ostaa arkkitehtisuunnittelun ulkoisena palveluna. Suunnitelmat syntyvät kuitenkin pitkälti Riskilän omien visioiden pohjalta.
– Minulla on oma visio siitä, että mitä haluan tontilla nähdä ja minkä uskon olevan sillä hetkellä kaupallista.

Nikora Oy on toistaiseksi rakentanut Ylöjärvelle. Hankkeiden koko on viime vuosina kasvanut.
– Viime keväänä valmistui yhdeksän asunnon taloyhtiö, jossa on neljä paritaloa ja yksi omakotitalo. Tällä hetkellä rakennamme kuuden asunnon rivitaloa Ylöjärven Vuorentaustaan. Ostimme sieltä taannoin myös uuden tontin, jolle suunnittelemme viidentoista asunnon taloyhtiötä, Riskilä kertoo.

Vuonna 2020 Nikora Oy:n liikevaihto oli peräti neljä miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa yrityksen toimintaa entisestään.
– Tarkoituksenamme on, että jatkossa pyörisi koko ajan kaksi työmaata yhden sijaan, Riskilä tarkentaa.

Kasvu edellyttää myös sitä, että yritykselle on palkattava lisää henkilökuntaa.
– Haussa on muun muassa rakennushankkeista jo kokemusta omaava projektipäällikkö, Riskilä sanoo.

Menestyäkseen on tehtävä töitä

Nikora Oy:n menestys ei ole tullut itsestään, vaan se on vaatinut kovaa työtä. Matkan varrelle on mahtunut myös epäonnistumisia ja unettomia öitä.
– Huonompia päiviä kohden tulee kuitenkin monta parempaa ja onnistumisen hetket auttavat jaksamaan eteenpäin.

Yrittäjiksi pyrkiville nuorille Riskilä haluaa sanoa, että tärkeintä on uskoa omaan tekemiseen. Hän kehottaa myös ottamaan mallia jo menestyneiltä ihmisiltä ja uraa uurtaneilta yrityksiltä.
– On tärkeää miettiä, että miten sinä ja yrityksesi kehitytte paremmaksi, kuin pahin kilpailijasi ja tärkein esikuvasi. Lisäksi on oltava valmis tekemään paljon sellaisia asioita, jotka vievät epämukavuusalueille. Usein ne asiat ovat juuri niitä, jotka kehittävät ihmistä ja yritystä sekä luovat kasvua.

Yritystoiminnassa on otettava joskus suuria riskejä, saadakseen suuria voittoja. Eli ”high risk, high reward”, kuten Riskilä sanoo.

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi

Insu, Tekni­ikka & Teol­lisuus

Merus Power listautui pörssiin – megatrendin kyytiin

Nokialainen Merus Power tarjoaa asiakkailleen sähkönlaatua parantavia ratkaisuja sekä sähkövarastoja. Alkukesän listautumisannista saadulla pääomalla on tarkoitus kehittää ja valmistaa tuotteita varsinkin kansainvälisille markkinoille.

Merus Powerin bisnes on kiinnittymässä yhä vahvemmin uusiutuvan energian globaaliin megatrendiin. 

Tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä sähkön varastoinnin ja sähköverkon hallinnan tarve on rajusti kasvamassa.
– Sähköverkossa tavoitteena on aina tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Jos ne eivät ole tasapainossa, verkon taajuus alkaa vaihdella ja erilaiset laitteiden toimintaa haittaavat häiriöt lisääntyvät.
– Mitä enemmän tuuli- ja aurinkoenergiaa tulee verkkoon, sitä enemmän kasvaa tarve taajuuden säätelylle. Tälle sähköverkon hallinnan markkinalle me kehitämme tuotteitamme, Merus Powerin toimitusjohtaja Kari Tuomala kertoo.

Tuomalan mukaan yrityksellä on positiivinen haaste pysyä globaalin megatrendin vauhdissa mukana.
– Uusiutuvan energian käyttöönotto lisääntyy koko ajan poliittisten päätösten ansiosta. Kasvua vauhdittaa myös se, että tuulivoimassa ja aurinkopaneeleissa käytetyn teknologian hintojen odotetaan edelleen laskevan.

Sähkövarastoissa oma innovaatio

Kun Merus Power perustettiin vuonna 2008, uusiutuvan energian suhteellinen osuus sähköverkossa oli pieni, eikä tarvetta aktiiviselle tuotannon ja kulutuksen tasaamiselle ollut vielä muodostunut kovin paljon.
– Uusiutuvan energian puolella markkinat eivät vielä silloin vetäneet, joten alkuvuosina haimme liiketoiminnan kasvua teollisuuden sähkönlaaturatkaisuista.
– Toimintamme keskiössä olivat tehoelektroniikka, älykkäät ohjelmistoteknologiat ja sähkötekniikan osaaminen sekä näiden soveltaminen teollisuuden ja kiinteistöjen energiansäästöön ja tuottavuuden parantamiseen.

Uusiutuvan energian markkinoiden kasvunäkymät alkoivat parantua viitisen vuotta sitten, ja samoihin aikoihin Merus Powerin tuotekehityksessä tehtiin merkittävä innovaatio liittyen sähkövarastoihin.
– Yksi tärkeimmistä teknisistä oivalluksistamme perustui firman kehittämiin harmonisten yliaaltojen suodattimiin, jotka puhdistavat sähköverkosta häiriöitä.
– Suunnittelijamme ymmärsivät, että harmonisten yliaaltojen suodattimilla voidaan myös ladata ja purkaa akkuja ohjelmiston toimintaa muuttamalla.
– Tämä keksintö mahdollisti sen, että päädyimme oman tuotekehityksemme kautta sähkövarastojen valmistajaksi, Tuomala kertoo.

Tuotteet yhä älykkäämpiä

Tuomala korostaa, että Merus Powerissa kokonaisvaltainen sähkötekniikan ymmärtäminen ja insinööriosaaminen ovat toiminnan ytimessä.
– Emme valmista tuotteita pelkästään muilta valmistajilta hankittuja komponentteja yhdistelemällä, vaan toiminta perustuu omaan tuotekehitykseen. Elektroniikkaa emme itse valmista, mutta suunnittelemme kaiken. Paikalliset alihankkijat valmistavat esimerkiksi piirikortit.

Merus Power aikoo jatkossa tähdätä yhä voimakkaammin uusiutuvan energian markkinoille. Sähkövarastojen odotetaan muodostavan liikevaihdosta jopa 70 prosenttia viiden vuoden kuluttua.

Tuomalan mukaan sähkövarastot ovat kehittymässä yhä älykkäämmiksi, eivätkä ne ole tarkoitettuja pelkästään pitkäaikaiseen sähkönvarastointiin.
– Perinteisesti on ajateltu, että sähkövarastot varautuvat esimerkiksi päivällä auringon paistaessa ja tätä sähköä voidaan käyttää yöllä.
– Pitkäaikaisen sähkönvarastoinnin lisäksi älykäs sähkövarasto voi kuitenkin tukea sähköverkon toimintaa erittäin lyhyellä vasteajalla varmistaen samalla sähkön laatua.

Sähkövarastoista monella tulee ensimmäisenä mieleen niihin sisältyvä akku. Tuomala haluaa korostaa, että Merus Power ei ole akkuvalmistaja.
– Me käytämme akkua ikään kuin tyhmänä komponenttina, johon me liitämme oman teknologiamme ja tehoelektroniikan ohjausjärjestelmät. Vasta tämän jälkeen akku voi toimia sähkövarastona ja integroitua sähköverkkoon.

Tiukkaa kilpailua

Merus Power kohtaa kansainvälisillä markkinoilla monen kokoisia kilpailijoita aina ABB:stä ja Teslasta lähtien. Yhtiö mainitsee vahvuudekseen erikoisosaamista vaativat keskisuuret toimitukset, joissa arvostetaan laatua.
– Esimerkiksi Australiaan olemme toimittaneet 175 megawatin tuulipuistoon laitteiston, joka huolehtii siitä, että tuotettu sähkö täyttää kaikki sähköverkon edellyttämät vaatimukset.

Pohjois-Irlantiin Merus Power on toimittanut laitteita viiteen sairaalaan, ja Kiinassa asiakkaana on suuri mikropiirien valmistaja. 

Kaupattavan sähkönlaatujärjestelmän Merus Power toimittaa yleensä yhteistyökumppanille, joka jakelijana toimittaa sen asiakkaalle, asentaa ja antaa koulutuksen.

Sähkönlaaturatkaisuja etsiviä asiakkaita löytyy myös raskaasta teollisuudesta, terästehtaista ja kaivoksista.

Muita asiakkaita ovat muun muassa veden- ja jätteenkäsittelylaitokset, sähköautojen latausverkostojen ja sähköasemien rakentajat. Pienasiakkaista mainittakoon panimo ja leipomo, joiden sähköverkkoa puhdistetaan häiriöistä.
– Esimerkiksi panimossa sähköverkon häiriöt voivat vaikuttaa siten, että pullotusvaiheessa pullo ei linjastolla osukaan täysin oikealle kohdalle, Tuomala havainnollistaa.

Osakeannista käyttöpääomaa

Pörssiin listautumisen tärkein tavoite oli vahvistaa Merus Powerin kansainvälistä kasvua varsinkin sähkövarastojen markkinoilla.
– Sähkövarastojen rakentaminen vaatii käyttöpääomaa paljon enemmän kuin sähkönlaaturatkaisujen tarjoaminen. Pitää tehdä suunnittelutyötä, hankkia materiaaleja, ja rahat asiakkaalta saadaan paljon myöhemmin.

Tällä hetkellä Merus Powerilla on työntekijöitä 56, ja liikevaihto ylsi ennen koronaa kymmeneen miljoonaan. 

Tarkoitus on palkata lisää henkilöstöä markkinointiin, myyntiin ja tuotekehitykseen. Kasvun myötä myös suurempiin tiloihin muutto Pirkanmaalla tulee ajankohtaiseksi.
– Tuotteeseen tai teknologiaan liittyviä kasvun rajoitteita ei käytännössä ole. Tavoitteena on 80 miljoonan liikevaihto vuonna 2026, jolloin henkilöstöä olisi noin 120, Tuomala arvioi.

Teksti: Arto Kotilainen, kuva Merus Power