Matti Aho on Tampereen Insinöörit ry:n uusi hallituksen jäsen. Pitkän linjan järjestöaktiivi haluaa tehdä TI:n opiskelija- ja nuorjäsentoiminnasta houkuttelevaa ja saada sen kautta yhdistykseen uutta jäsenpohjaa. 

Kysymykseen, kuka ja minkälainen mies hän on, 30-vuotias rakennusinsinööri vastaa pienen miettimisajan jälkeen hymy äänessään:
– Olen kolmen lapsen isä, joka asuu Lempäälässä ja on tällä hetkellä töissä aluemyyntipäällikkönä. Muuten tällainen yhdistystoimintamielinen kaveri, joka haluaa vaikuttaa eri asioihin ja eri paikoissa ja olla tekemässä sen kautta yhteistä hyvää. 

Äänivyöryllä hallitukseen 

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokouksessa oli jaossa yhdistyksen hallitukseen tulevaan kaksivuotiskauteen avoinna kolme paikkaa ja yksi yksivuotinen hallituspaikka. Näitä paikkoja tavoitteli yhteensä viisi ihmistä. Valinta suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä ja Matti Aho sai vaalissa selvästi eniten ääniä. Näin ollen hänet valittiin 2022–2023 kaudeksi hallituksen uunituoreeksi jäseneksi. 

Äänivyöry yllätti myös itse ehdokkaan.
– Täytyy kyllä myöntää, että yllätyin siitä, miten paljon ääniä sain. Ennen kokousta kyllä ajattelin, että minulla saattaa olla ihan hyvät mahdollisuudet päästä hallitukseen, kun minulla on vastaavasta työstä paljon kokemusta taustalla. En kuitenkaan odottanut, että näin hienosti pystyin itseni puhumaan sisään. Hämmennystä oli, mutta olen iloinen tuloksesta ja ylpeä itsestäni. 

Halu edistää yhteisiä asioita 

Kun puhutaan Matti Ahon kokemuksesta liittotyöstä, on erilaisten luottamustyömeriittien lista hänen kohdallaan vakuuttava.

Kipinä aiheeseen Aholla heräsi jo varhaisessa vaiheessa, kun hän lähti mukaan Suomen Lukiolaisten liiton toimintaan. Oman alueensa piirin hallituksessa toimiessa hän huomasi, että liittotyö on hauskaa ja lisäksi sen ohella saa edistettyä asioita, jotka edesauttavat kaikkien hyvinvointia ja etuja. Yhteisten asioiden parantamisen Aho sanookin olevan yhdistystoiminnassa mielenkiintoisinta antia. 

Päästyään opiskelemaan TAMK:iin Aho päätti hakea heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan opiskelijakunnan hallitukseen ja hän pääsi sisään. Tämän jälkeen Aho on toiminut myös muun muassa oman opiskelijayhdistyksensä hallituksessa sekä TIRO:n hallituksessa. Tuolloin Aho on saanut myös ensimmäisen kosketuksen Tampereen Insinöörit ry:n hallituksen toimintaan, kun hän toimi siellä TIRO:n opiskelijaedustajana. Aho on ollut myös kautena 2018–2019 IOL:n puheenjohtaja 

Nuoret aktiivisiksi

Tammikuussa 2022 käynnistyvässä pestissään TI:n hallituksessa Matti Aho on jo orientoitunut ottamaan vastuulleen yhdistyksen opiskelija- ja nuorjäsentiimin vetämisen. Hänellä on jo ajatus siitä, mitä tiimi-pj:n tehtävässään haluaa ottaa agendalleen.
– Olisi hienoa, jos TIRO:n 12 hengen hallituksesta saataisiin edes kaksi henkilöä kiinnostumaan Tampereen Insinöörien aktiivitoiminnasta. Tavoite on, että TIRO:sta nähtäisiin siirtyminen TI:n toimintaan luontaisena jatkumona.

Aho viittaa useaan otteeseen haastattelun aikana siihen, että mitä enemmän Tampereen Insinööreissä on mukana nuoria aktiiveja ja tekijöitä, sitä luonnollisemmin yhdistyksen toiminnasta saadaan tehtyä vastavalmistuneille ja työelämäänsä aloitteleville insinööreille vetovoimaisempaa. Nuoret vastavalmistuneet insinöörit ovat juuri se ryhmä, joka koetaan haasteelliseksi saada liittymään liittoon ja sen jälkeen myös pysymään jäseninä. 

Kysymykseen, mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka Tampereen Insinööreistä tekee nuorille vetovoimaisen ja kiinnostavan Aho vastaa:
– Ne motivaattorit, joilla nuoria on tähän mennessä rekrytoitu mukaan, ovat olleet esimerkiksi työturva ja liiton tuomat työtaisteluedellytykset, niin ne eivät ehkä enää vetoa nuoriin. Tällä hetkellä en osaa suoraan sanoa, mitä nämä nuoria kiinnostavat asiat voisivat olla, mutta näen parhaimpana lääkkeenä tähän sen, että me saamme toimintaan mukaan tarpeeksi monia kiinnostuneita tekijöitä lyömään päät yhteen ja keksimään niitä asioita ja palveluita, joilla me saisimme jengiä liittymään Tampereen Insinööreihin ja ymmärtämään sen toiminnan tärkeyden. 

Verkostoitumisesta lääke? 

Jonkinlaista vainua Aholla kuitenkin on siihen, miten hän ottaa niskalenkkiä työhönsä TI:n hallituksen jäsenenä alkuvuodesta 2022.
– TAMK:ssa on insinööriopiskelijoiden keskuudessa paljon erilaisia TIRO:n alaisia alakerhoja, jotka ovat ainekohtaisia. Tällaisen toiminnan tuominen myös Tampereen Insinööreihin antaisi jonkinlaista pohjaa ja jatkumoa, jossa nuoret voisivat tavata saman alan ihmisiä ja luoda verkostoja ja kontaktipohjaa. 

Myös nuorille insinööreille suunnattuja tapahtumia tullaan jatkamaan. Ahon mukaan tapahtumia opiskelija- ja nuorjäsentiimissä miettimään sillä ajatuksella, että ne olisivat kohderyhmälleen kiinnostavia ja hyödyllisiä. 

Rohkeutta sanoa suoraan 

Koska Aholla on jo aikaisempaa kokemusta TI:n hallituksessa työskentelystä, on hänellä myös jo jonkinlainen odotus siitä, mitä tuleva kaksivuotiskausi tulee pitämään sisällään. Aho tietää myös sen, millaisen hallituslaisen yhdistys hänestä tulee saamaan.
– Uskallan olla mukana toiminnassa, ottaa kantaa asioihin ja tuoda omaa mielipidettäni vahvasti esiin. En tarkoita sitä, että alkaisin kapinoimaan ja haluaisin muuttaa kaikki vanhat ja vakiintuneet toimintatavat. Mutta mikäli tilanne on päällä, niin hallituksen täysipainoisena jäsenenä mielipiteille on oikeasti painoarvoa ja silloin on mahdollisuus myös saada asioita muuttumaan. 

Luontainen taipumus isoihin rooleihin

Aho vaikuttaa olevan liittotyössä kunnianhimoinen ja tosissaan.
– Tässä vuosien myötä olen huomannut, että minulle on tosi luontaista pyrkiä isoihin rooleihin. Jos mietitään sitä, että olisiko Tampereen Insinöörien puheenjohtajuus sellainen, niin ei ehkä heti Erkin (Erkki Salonen, nykyinen puheenjohtaja) jälkeen. Sen mitä TI:n tasolla haluaisin saavuttaa, niin olisin tosi tyytyväinen siihen, että opiskelija- ja nuorjäsentiimi saataisiin sellaiseksi, että sen toiminta tuntuisi aktiiveille mielekkäältä ja johon oikeasti haluttaisiin mukaan. Haluaisin myös opiskelija- ja nuorjäsentiimistä TI:n näkyvimmän tiimin.  

Sen sijaan rooli IL:n hallituksessa kiinnostaa.
– Ollessani IOL:n puheenjohtaja, olin mukana myös IL:n hallituksessa. Koin tuolloin, että se on foorumi, jossa olisi hauskaa jatkaa vielä jossain vaiheessa. Siellä toimiessa minulla oli tunne, että sain vietyä eteenpäin kaikille yhteisesti tärkeitä asioita, selvittää Aho. 

Teksti: Terhi Viianen, Kuva: Santeri Korvenpää

Talonrakennustekniikan insinööri Niko Riskilä meni viisitoistavuotiaana kesätöihin mökkityömaalle. Siellä hän innostui rakentamisesta ja päätti, että vielä jonakin hän perustaa rakennusalan yrityksen. Nyt hänellä on oma rakennusliike Nikora Oy, joka rakentaa moderneja asuintalokokonaisuuksia.

Ylöjärvellä syntynyt ja lapsuutensa Tampereen Epilässä viettänyt Riskilä kertoo olleensa jo pienestä asti kova tekemään töitä. Kun muut lapset höntsäilivät koulun jälkeen jääkiekkokentällä, hän teki mieluummin lumi- tai puutöitä.
– Eräs isäni kaveri oli niin haltioitunut nähdessään meikäläisen aina puuhommissa, että hän osti minulle oman kirveen. Olin silloin ala-asteikäinen, Riskilä muistelee.

Rakentamisesta Riskilä innostui ensimmäisen kerran toden teolla, kun hänen vanhempansa alkoivat rakennuttamaan mökkiä. Isäpuoli ehdotti, että poika menisi kesätöihin mökkityömaalle kirvesmiesten avuksi. 

Riskilä oli tuolloin viisitoistavuotias. Vielä tänäkin päivänä hän muistaa sen kunnioituksen, jota tunsi katsellessaan rakennusyrittäjiä – isää ja poikaa, jotka olivat itse oman itsensä pomoja. He olivat nuoren Riskilän silmissä kovia jätkiä ja oman onnensa seppiä.
– Sinä kesänä minulle kirkastui, että tätä minäkin haluan alkaa tekemään. Päätin, että vielä jonakin päivänä minullakin on oma rakennusliike.

Oivallus tuli sopivaan hetkeen, sillä yläasteen viimeinen vuosi oli alkamassa. Riskilä oli aiemmin ollut kahden vaiheilla, lähteäkö lukioon vai ammattikouluun. Rakennusalasta innostuneena hän päätyi valitsemaan ammattikoulun ja alkoi opiskella rakennustekniikkaa.

Ammattikoulun jälkeen Riskilä hakeutui vielä Tampereen ammattikorkeakouluun ja valmistui rakennesuunnittelupuolelta rakennustekniikan insinööriksi vuonna 2016.

Pienistä projekteista suurempiin hankkeisiin

Ensikosketus yrittäjyyteen syntyi keväällä 2013, kun Riskilälle tarjoutui mahdollisuus lähteä kesäksi mukaan rakennusprojektiin. Ammattikorkeakouluopintoja oli tuolloin takana vuoden päivät.
– Minua kysyttiin mukaan rakentamaan yhdelle tuttavaperheelle omakotitaloa. Silloin ajattelin, että tässä voisi olla minun tilaisuuteni koittaa omia siipiäni, Riskilä muistelee uransa alkuvaiheita.

Hän perusti oman toiminimen ja kolmen kuukauden kesäloma kului omakotitaloa rakennellessa. Pesti rakennusprojektissa poiki lisää töitä.
– Iltaisin ja viikonloppuisin tein erilaisia remonttihommia ja laskutin toiminimellä asiakkaita.

Pienet projektit kasvoivat suuremmiksi ja seuraavana kesänä Riskilä olikin mukana jo isossa rakennusprojektissa.
– Rakensimme silloin erään toisen yrittäjän kanssa 750 neliön kokoisen hallin Ylöjärvelle.

Opiskellessaan viimeistä vuottaan ammattikorkeakoulussa, Riskilä päätti yhdessä hyvän ystävänsä kanssa alkaa rakentamaan paritaloa heillä jo tiedossa olevalle tontille.
– Tein tästä rakennushankkeesta insinöörityöni ja aloitin heti valmistuttuani rakennustyöt.

Riskilä on pitänyt hanketta ensimmäisenä kunnon referenssinä yritykselleen.

Hän otti mukaan paritalohankkeeseen kaksi työharjoittelijaa, joista myöhemmin tuli Nikora Oy:n ensimmäiset työntekijät. Tänä päivänä Nikora Oy työllistää kymmenen henkilöä.

Tunnustusta tehdystä työstä

Riskilä onnistui jo Nikora Oy:n alkuaikoina luomaan yritykselle tunnetun ja laadukkaan asuntorakentamisen brändin.

Ensimmäinen iso rakennushanke, kuuden asunnon rivitalo sai aikanaan paljon huomiota. Kyseessä oli yrityksen ensimmäinen myyntikohde ja ideoita suunnitteluun haettiin Tampereen ammattikorkeakoulun arkkitehtiopiskelijoilta.
– Minulla oli olemassa jonkinlainen pieni visio hienosta ja modernista rivitalosta. Soitin vanhalle arkkitehtuurinopettajalleni ja ehdotin suunnittelukilpailun järjestämistä opiskelijoille. Hän innostui ideasta heti ja kilpailu järjestettiin.

Suunnittelutöistä valittiin kymmenen parasta, joista kolme parasta palkittiin.
– Poimimme näistä kymmenestä työstä parhaat ideat ja elementit, joita hyödyntäen arkkitehtimme suunnitteli meidän ensimmäisen rivitaloyhtiömme.

Tampereen ammattikorkeakoulu on pitänyt Riskilän panostusta arvokkaana ja valitsi hänet Vuoden 2020 alumniksi.

Samana vuonna Riskilä palkittiin myös Pirkanmaan Vuoden nuorena yrittäjänä.
– Olin vähän yllättynyt, mutta samalla tosi otettu. Ajattelin, että kai tässä on tullut tehtyä asioita oikein.

Riskilälle esimerkin näyttäjinä ovat olleet hänen vanhempansa sekä appivanhempansa. Kaikkein tärkeimmän esimerkin hän kertoo saaneensa omalta äidiltään, joka on tehnyt pitkän uran pankkialalla ja työskentelee nykyisin kiinteistönvälittäjänä.
– Äiti on se, joka on opettanut minulle työmoraalin. Ymmärsin jo hyvin nuorena, että elämässä pärjätäkseen on tehtävä töitä.

Yritystoiminta kasvanut koko ajan

Nikora Oy toteuttaa rakennushankkeensa alusta loppuun itse.
– Ensin ostamme tontin. Sitten mietimme mitä sille voisi tehdä ja millainen rakennushanke siihen parhaiten sopisi. Suunnittelemme, markkinoimme, myymme – ja sen jälkeen rakennamme. Ennen ostopäätöstä arvioimme myös tontin kaupalliset mahdollisuudet, kuten sijainnin ja kulkuyhteydet.

Nikora Oy ostaa arkkitehtisuunnittelun ulkoisena palveluna. Suunnitelmat syntyvät kuitenkin pitkälti Riskilän omien visioiden pohjalta.
– Minulla on oma visio siitä, että mitä haluan tontilla nähdä ja minkä uskon olevan sillä hetkellä kaupallista.

Nikora Oy on toistaiseksi rakentanut Ylöjärvelle. Hankkeiden koko on viime vuosina kasvanut.
– Viime keväänä valmistui yhdeksän asunnon taloyhtiö, jossa on neljä paritaloa ja yksi omakotitalo. Tällä hetkellä rakennamme kuuden asunnon rivitaloa Ylöjärven Vuorentaustaan. Ostimme sieltä taannoin myös uuden tontin, jolle suunnittelemme viidentoista asunnon taloyhtiötä, Riskilä kertoo.

Vuonna 2020 Nikora Oy:n liikevaihto oli peräti neljä miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa yrityksen toimintaa entisestään.
– Tarkoituksenamme on, että jatkossa pyörisi koko ajan kaksi työmaata yhden sijaan, Riskilä tarkentaa.

Kasvu edellyttää myös sitä, että yritykselle on palkattava lisää henkilökuntaa.
– Haussa on muun muassa rakennushankkeista jo kokemusta omaava projektipäällikkö, Riskilä sanoo.

Menestyäkseen on tehtävä töitä

Nikora Oy:n menestys ei ole tullut itsestään, vaan se on vaatinut kovaa työtä. Matkan varrelle on mahtunut myös epäonnistumisia ja unettomia öitä.
– Huonompia päiviä kohden tulee kuitenkin monta parempaa ja onnistumisen hetket auttavat jaksamaan eteenpäin.

Yrittäjiksi pyrkiville nuorille Riskilä haluaa sanoa, että tärkeintä on uskoa omaan tekemiseen. Hän kehottaa myös ottamaan mallia jo menestyneiltä ihmisiltä ja uraa uurtaneilta yrityksiltä.
– On tärkeää miettiä, että miten sinä ja yrityksesi kehitytte paremmaksi, kuin pahin kilpailijasi ja tärkein esikuvasi. Lisäksi on oltava valmis tekemään paljon sellaisia asioita, jotka vievät epämukavuusalueille. Usein ne asiat ovat juuri niitä, jotka kehittävät ihmistä ja yritystä sekä luovat kasvua.

Yritystoiminnassa on otettava joskus suuria riskejä, saadakseen suuria voittoja. Eli ”high risk, high reward”, kuten Riskilä sanoo.

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi