Kirjoittaja: Tampereen Insinöörit

Pikien TES-neuvotteluiden tulos – Työnseisaus ja ylityökielto

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluita on käyty elokuun loppupuolelta saakka. Uuden työehtosopimuksen neuvottelut teknologiateollisuuteen ja suunnittelu- ja konsulttialalle olivat hankalat, koska osapuolilla on hyvin erilainen näkemys mm. palkasta.

– Osapuolilla oli iso näkemysero palkkaratkaisusta – sen rakenteesta ja suuruudesta, neuvotteluissa mukana ollut Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala kertoo.

Työpaikoilla oltiin kovasti kiinnostuneita palkasta ja erityisesti yleiskorotuksesta, mutta tarkkoja lukuja Takala ei voinut antaa neuvotteluiden aikana, sillä suomalaiseen neuvottelukulttuuriin yleisesti kuuluu se, että tarjouksia ja esityksiä ei huudella ulkopuolisille.
– Sen voin kuitenkin nyt sanoa, että lähtökohtaisesti näkemysero on suuri. Vaikka ratkaisua olisi haettu kirkko keskelle kylää -tavalla niin se ei olisi meille YTN:ssä riittänyt.

YTN haki palkkaratkaisusta riittävää yleiskorotusta.
– Teimme kyselyjä jäsenistöön palkkaratkaisusta. Kyselyiden perusteella yli 90 % pitää yleiskorotusta joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Siinä oli se, millä veimme palkkaratkaisua eteenpäin.

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa artikkelin, jossa kerrottiin, että lehden tietojen mukaan YTN halusi viiden prosentin yleiskorotuksen, kun taas työantajien tarjous tuolloin oli 0,7 prosentin yleiskorotus ja 1,3 prosentin paikallisesti jaettava erä.

Joululahjaksi päättyneet neuvottelut

Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan uusista työehtosopimuksista katkesivat maanantaina 5.12. Ratkaisun hakeminen siirtyi sopimusalojen työehtosopimusten mukaisesti sovintolautakuntaan.
– Kun sopimusta ei saatu aikaan määräajassa, sovintolautakunta oli velvoitettu käsittelemään niin sanottua työriitaa kahden viikon ajan ja yritti sovitella ja saada aikaiseksi neuvottelutulos, kertoo Takala.

Sovittelu kesti kaksi viikkoa ja päättyi 19.12. Tulosta ei tullut, joten sovintolautakunta ehdotti, että osapuolet jatkavat vielä neuvotteluja.

Takalan mukaan pitkäksi venyneet neuvottelut selittyvät osaltaan sillä, että sopimustekstien laatimisessa meni pitkä aika. Näin ollen palkoista päästiin keskustelemaan vasta myöhäisessä vaiheessa ja siinä osapuolten kannat erosivat merkittävästi toisistaan.

Uusien työntekijöiden oltava sopimuksettomassa tilassa tarkkana

Teknologiateollisuuden työehtosopimukset umpeutuivat marraskuun lopussa. Joulukuun alusta saakka toimialalla on vallinnut sopimukseton tila. Tänä aikana työntekijöillä ei siis ole voimassa olevaa työehtosopimusta. Miten se on vaikuttanut työntekijöihin?

Takalan mukaan tilanne ei vaikuttanut työntekijöihin, joiden työsuhde on alkanut edellisen sopimuksen voimassaoloaikana. Sen sijaan niiden, jotka ovat aloittaneet uudessa työssä aikana, jolloin vallitsee sopimukseton tila, on pitänyt olla tarkkana.
– Tällaisessa TES-tilanteessa pitää työsopimus tehdä huolellisesti, että siihen tulee kaikki tarvittavat työehdot kirjattua, koska sitä ei voi sitoa työehtosopimukseen.

Työnseisaus helmikuun alussa

17. tammikuuta neuvotteluissa päädyttiin tilanteeseen, jossa YTN ilmoitti teknologiateollisuuden alalle kolmipäiväisen työnseisauksen osalle alan yrityksistä. Työnseisaus, eli toisin sanoen lakko, käynnistyy helmikuun 1. päivänä ja se koskee kaikkia teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia tehtäviä.

Samana päivänä julistettiin sopimusalalle myös ylityökielto ja vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto ylemmille toimihenkilöille. Kiellot astuivat voimaan 18.1 ja ovat voimassa toistaiseksi.
– Kyseiset kiellot ovat laillisia ja lisäksi helposti noudatettavia, koska ylitöiden tekeminen ja vapaa-aikana matkustaminen edellyttää työaikalain mukaan aina työntekijän suostumusta, Takala selvittää.
– Tilanne on valitettava ja toivotaan, että työriita ratkeaa sovittelumenettelyssä valtakunnansovittelijan kanssa, eikä tarvitsisi ryhtyä jatkotoimenpiteisiin.

Takala toteaa haastattelun lopuksi vielä, että insinööri on myös ansainnut palkankorotuksensa.

 

Teksti: Salla Rajala ja Terhi Viianen, kuva: Insinööriliitto

Vaikuttamisen halu ajoi mukaan järjestötoimintaan

Tampereen Insinöörit valitsivat uudeksi puheenjohtajakseen pitkään mukana toiminnassa vaikuttaneen insinööri Aija Karelon, jolla on miltei kolmenkymmenen vuoden kokemus järjestötyöstä.

Karelo sai ensikosketuksensa järjestötoimintaan jo yläasteikäisenä, kun hän liittyi koulunsa johtokunnan oppilasjäseneksi. Myöhemmin hän on vaikuttanut muun muassa Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry:n toiminnassa ja ollut mukana opiskelijajäsenenä Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:n hallituksessa.

Tampereen Insinöörien toimintaan Karelo tuli mukaan noin seitsemäntoista vuotta sitten. Sen jälkeen hän on toiminut muun muassa hallituksen varapuheenjohtajana ja ollut mukana myös valtuustossa. Hän on ollut TI:n jäsentoimintatiimissä vetäjänä, ja on aikanaan vetänyt myös nuorjäsentiimiä ja työelämätiimiä.

Luottamustehtävien pariin Kareloa ajaa halu vaikuttaa.

–Jos haluaa asioiden olevan toisin, niin lähtemällä mukaan toimintaan asioita on mahdollista muuttaa.

Karelo on aiemmin ikään kuin tietoisesti jättänyt hakeutumatta Tampereen Insinöörien puheenjohtajaksi.

–Nyt päätin kuitenkin vähän haastaa itseäni. Viime vuosien ajan olen toiminut hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana eli siltä kannalta nyt järkevää lähteä puheenjohtajaksi. Minusta myös henkilökohtaisesti tuntui siltä, että nyt on vaan oikea hetki.

 

Tiiviimpää yhteistyötä paikallisyhdistysten kesken

Karelolla oli pitkään vastuullaan Tampereen Insinöörien jäsentoiminta sekä Järjestöjohdon neuvottelupäivien (JJNP) ja edustajakokousten koordinointi. Puheenjohtajuuden myötä toiminta näyttäytyy hänelle hieman eri perspektiivistä.

–Minulla ei ole enää näitä kolmea vastuualuetta, vaan minulla on isompi määrä asioita, joita katson eri tavalla kokonaisuutena.

Karelo aikoo paneutua uuteen rooliinsa puheenjohtajana ja luopuu sen myötä myös jäsentoimintatiimin vetäjyydestä.

–Mahdollisesti olen joissakin tiimeissä osittain mukana ja esimerkiksi tiimikokouksissa läsnä puheenjohtajan roolissa, Karelo tarkentaa.

Yksi hänen tavoitteistaan on saada lisää ihmisiä mukaan toimintaan. Karelo painottaa myös yhteistyön merkitystä ja näkee esimerkiksi yhteydenpidon muihin paikallisyhdistyksiin erittäin tärkeänä.

–Jatkossa pyrimme tekemään enemmän yhteistyötä muiden paikallisyhdistysten kanssa ja siten tutustumme toisiimme paremmin, jolloin yhteistä hyvää koskevien päätösten tekeminen helpottuu, Karelo täsmentää.

Tulevalle vuodelle on jo suunnitteilla yhteisiä tapahtumia ja yhteistyötä aiotaan tehdä myös jäsenlehden suhteen.

 

Kohti uusia haasteita

Karelo suhtautuu tulevaan puheenjohtajakauteensa odottavaisin mielin. Uusi rooli tuo mukanaan kuitenkin uudenlaista vastuuta.

–Kyseessä on minulle uusi ”työ”, jota en ole aikaisemmin tehnyt. Uskon, että jonkinlaisia haasteita tulee varmasti vastaan, Karelo pohtii.

Puheenjohtajana hän pyrkii olemaan helposti lähestyttävä.

–Minä en ole kuitenkaan tekemässä asioita kenenkään yläpuolella, vaan hommat tehdään yhdessä. Toivon, että ihmiset uskaltavat lähestyä minua ja antaa esimerkiksi rohkeasti palautetta – koski se sitten mitä hyvänsä.

Uusi hallitus aloitti toimintansa vuoden alussa ja kokoonpano vaikuttaa lupaavalta. Mukana on kolme uutta jäsentä, joista kaksi on vaikuttanut tiimien toiminnassa jo aiemminkin.

–Onnistuneen hallitustoiminnan kannalta tärkeintä on se, että ihmiset ovat riittävän sitoutuneita ja valmiita tekemään kompromisseja, Karelo sanoo.

 

Insinöörin tutkinto kutsumusammatti

Insinööriksi Karelo ei päätynyt suinkaan sattumalta. Hän kertoo olleensa jo lapsesta asti kiinnostunut muun muassa tekniikasta ja luonnontieteistä.

Karelo valmistui tekstiili- ja vaatetustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Tekstiilialan töitä hän ei kuitenkaan tee, vaan työskentelee tällä hetkellä Fimlab Laboratoriot Oy:ssä patologian diagnostiikasta vastaavana hoitajana. Hänen toimenkuvaansa kuuluu muun muassa tuotannosta, tarvikkeista ja ohjeistuksien ajantasaisuudesta huolehtimista.

–Huolehdin myös siitä, että ohjeistukset ovat riittävän selkeitä, jotta niiden avulla pystytään työskentelemään mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi koordinoin jonkin verran myös tuotantoon liittyviä asioita ja pidän yhteyttä esimerkiksi patologeihin, genetiikkaan ja muihin sisäisiin kohderyhmiimme.

 

Etäkokouksista apua ajanhallintaan

Sen lisäksi, että Karelo on Tampereen Insinöörien puheenjohtaja, hän on myös työssä käyvä perheenäiti ja puoliso. Ollessaan vapaalla hän tekee mielellään käsitöitä ja harrastaa pakohuonepelejä. Työ- ja vapaa-ajan sekä perhe-elämän sovittaminen yhteen järjestötoiminnan kanssa on luonnollisesti haastavaa.

–Se on onnistunut puolison tuella. Lisäksi lapseni ovat jo teini-ikäisiä. Vaikka heitä täytyy kuskata treeneihin ja tehdä heille lämmintä ruokaa, ei heitä tarvitse enää intensiivisesti vahtia, Karelo naurahtaa.

Nykyisin käytössä olevat toimintatavat helpottavat muun muassa ajanhallintaa. Tänä päivänä erilaiset asiakirjat on mahdollista allekirjoittaa yhdellä napin painalluksella suoraan kotisohvalta. Myös kokouksia voidaan toteuttaa etänä

–Jos miettii esimerkiksi sitä, että lähteäkö tunteja kestävään aluekokoukseen Hämeenlinnaan vai osallistuako kokoukseen Teamsin kautta – niin kyllähän etäkokoukseen osallistuminen vie paljon vähemmän aikaa.

 

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi

Tampereen Insinöörit vierailivat Olkiluodon ydinvoimalassa

Bussilastillinen Tampereen Insinöörejä matkasi lonkeron värisenä marraskuun aamuna kohti länsirannikkoa ja energiantuotannon ydinasiaa – Olkiluodon ydinvoimalaa. 14.11. järjestetylle matkalle oli saatu mukavasti nuoria ja kokeneempia jäseniämme. Kuljettajamme Pekka ohjasti vankkuriamme turvallisesti kohti suurta suomalaista sähköntuotantoyksikköä. Opastetun vierailun ohjelma koostui Teollisuuden voiman Olkiluodon voimalan ja Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustoimintojen esittelyistä, sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn tutustumisesta sekä kiertoajelusta voimalaitosalueella.

Alkuperäiseen tutustumiskierrokseemme tuli ennakkotietoa ilmoitettu muutos, OL3 lokakuisen jäähdytysvesijärjestelmän kohtaaman pumppuvaurioiden johdosta. VLJ-luolassa tehtiin seisokista johtuen korjaus- ja huoltotöitä. Nämä työt tulivat hieman yllättäen tietoomme ja ne vaikuttavat niin, että VLJ-luola oli valitettavasti suljettu vierailijoilta. Tämä muutos, ja mahdollinen harmitus, haihtui ryhmältämme vierailun alussa nautitun maukkaan lounaan mukana.

Mutta ei hätää, vierailumme toteutui silti ja jopa tavallista syvällisemmin, vaikka luolaan emme päässeetkään.  Asiantuntijana ja isäntänämme toiminut vierailupäällikkö Ari Anttila piti ryhmällämme pidennetyn ja seikkaperäisen auditorioluennon. Arilla onkin erinomainen tietämys laitoksesta, jossa hän on työskennellyt jo 1980 -luvulta alkaen. Saimme kuulla voimalaitosyksiköiden prosesseista, OL1&OL2 yksiköiden käyttölupien pidennyshakemuksista ja TVO:n merkityksestä suomalaiselle sähköntuotannolle. Lisäksi kuulimme kattavasti maailman ensimmäisen käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikasta ja siihen liittyvistä Posivan toiminnoista.

Kuriositeettina keskustelimme myös Tampereella hiljattain tiedotusvälineisiin nousseesta esityksestä pienydinvoimaloiden sijoittamiseen alueellemme.

Auditoriesittelyn jälkeen ajoimme ydinvoimala-alueella bussikierroksen. Sen aikana saimme kuulla lisätietoja OL1 ja OL2 alueesta sekä hieman etäämmältä näimme nyt testausvaiheessa olevan suuren OL3 -yksikön.

Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoella ja sen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Laitoksella sähköä tuottaa kaksi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden molempien nimellinen nettosähköteho on noin 900 megawattia, joka vastaa noin 18 prosenttia Suomessa kulutetusta ja noin 23 prosenttia maassa tuotetusta sähköstä.

Uusi kolmas, ja koekäyttövaiheessa oleva yksikkö, oli siis vierailumme aikana korjaustöiden alaisena syöttövesipumppujen juoksupyöristä löytyneiden säröjen johdosta. Ennen 12.11. alkanutta korjausseisokkia yksikkö pystyi tuottamaan sähkötehoa valtakunnan verkkoon lähes täydellä 1600 megawatin teholla, joka vastasi maan tuon hetken sähköntarpeesta noin 19 prosentin osuutta. Voimalaitosprojekti on pahasti myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan, sillä alun perin yksikön piti valmistua jo vuonna 2009. Yksikön suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta, joten yhtiön käyttämä aika vauriotarkastelulle on hyvin ymmärrettävää.

Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) ovat identtisiä kiehutusvesireaktoreita. Laitosyksiköiden nykyinen nettosähköteho on 900 megawattia. OL3 on EPR-tyyppinen painevesilaitos, jonka nettosähköteho on noin 1 600 MW. TVO:n mukaan Olkiluoto 3 on täydessä tuotannossaan Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin sähköntuotantoyksikkö.

Olkiluodossa itse Albert miettii ydinvoimala-asioita

Historiaa

1978

OL1-yksikkö alkoi tuottaa ensimmäisen kerran sähköä yhteiskunnalle syyskuussa 1978

 

1980

ja OL2-yksikkö helmikuussa 1980.

 

2002

Paavo Lipposen (sd.) hallitus antaa luvan Suomen viidennen ydinvoimalan eli Olkiluoto 3:n rakentamiselle

 

2005

Areva ja Siemens aloittavat rakennustyöt Olkiluodossa.

Sähköntuotannon kerrotaan alkavan vuonna 2009.

 

2006

 

Säteilyturvakeskus nimeää tutkintaryhmän, koska rakentamisessa ei ole noudatettu hyvää turvallisuuskulttuuria.

 

2007

Areva ilmoittaa ensimmäisen kerran ydinvoimalan käyttöönoton myöhästyvän.

 

2008

Ylen Ajankohtainen kakkonen kertoo hitsaustöihin liittyvistä laatu- ja valvontaongelmista.

 

2011

Siemens vetäytyy yhteisyrityksestä Arevan kanssa.

 

2018

Reaktorin polttoaine saapuu Olkiluotoon.

 

2019

Suomen hallitus myöntää reaktorille käyttöluvan.

 

2021

Säteilyturvakeskus antaa polttoaineen latausluvan. Kaikki 241 polttoainenippua saadaan ladattua reaktoriin.

Olkiluoto 3:n reaktori käynnistetään 21. joulukuuta 2021.

 

2022

Olkiluoto 3 liitetään valtakunnan sähköverkkoon maaliskuussa.

Koekäyttö keskeytyy generaattorin jäähdytysjärjestelmän ja turbiinin ongelmien vuoksi.

 

Teksti: Jari Neejävri, kuvat: TVO ja Erkki Salonen

 

Insinööriliitto pettyi TKI-verokannustimen kaatumiseen

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on pettynyt, että yritysten verokannustin tutkimuksen ja tuotekehityksen vauhdittamiseksi kuuluu esityksiin, joita Marinin hallitus ei aio tuoda eduskuntaan.

– Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vauhdittamisen kannalta tärkeän esityksen joutuminen hallituksen silppuriin on raju pettymys. Se on yksi takaisku lisää tavoitteelle nostaa t&k-menojen osuus BKT:sta vähintään neljään prosenttiin, Salo sanoo.

Hallituksen viimekeväisen linjauksen mukaan yrityksille tarkoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimen oli määrä olla käytössä ensi vuodesta alkaen. Hallituksen sisäisessä välienselvittelyssä kaikki verotusta koskevat esitykset kaatuivat, eli ne eivät mene eduskunnan käsittelyyn.

Salon mukaan Insinööriliitto tukee vahvasti toimia lisätä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaikka vuoden 2021 aikana t&k-menojen kehitys oli oikeansuuntaista, investoinnit kasvavat Salon mielestä tuskastuttavan hitaasti.

– Olen usein todennut, että investointien neljän prosentin BKT-tavoite on minimi ja sille takarajaksi asetettu vuosi 2030 liian myöhään. Tarvitsemme merkittävästi lisää investointeja yrityksiltä ja julkiselta taloudelta lisää panostusta TKI-toimintaan.

– Julkisen vallan on myös omalla esimerkillään osoitettava, että se ymmärtää TKI-toiminnan tärkeyden maan hyvinvoinnille. Valitettavan usein tämä jää puheiden tasolle, hän sanoo.

Salo muistuttaa, että maan talous nojaa teollisuuteen ja tekniikan alan osaamiseen.

– Ne eivät synny eivätkä säily tyhjästä. Vahva vientiteollisuus ja monipuolinen osaaminen edellyttävät jatkuvaa ja ennustettavaa panostusta TKI-toimintaan. Jokainen tutkimukseen ja tuotekehitykseen laitettu miljoona on tulevaisuusinvestointi, joka tulee korkojen kanssa takaisin ja vahvistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Salo painottaa.

Uutinen: STT