Marraskuun lopulla valittiin Tampereen Insinöörien uusi valtuusto, jonka riveihin nousi ennätyksellisesti peräti viisitoista uutta jäsentä. Yksi heistä on 29-vuotias ympäristöinsinööri Joel Lindholm.

Järjestötoiminta on Joel Lindholmille entuudestaan tuttua puuhaa. Opiskeluaikoinaan Lindholm oli mukana Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry:n hallituksessa, jossa hän toimi puheenjohtajan roolissa kahden vuoden ajan.

Lindholm kokee järjestötoiminnan mielekkäänä ja puheenjohtajan pesti opiskelijajärjestössä innosti lähtemään mukaan Tampereen Insinöörien valtuustoon.

Lindholmia yhdistyksen toiminta kiinnostaa paljon.

– Haluan tutustua Tampereen Insinööreihin paremmin. Paras tapa vaikuttaa ja olla perillä asioista on olla mukana toiminnassa, Lindholm täsmentää.

Lisäksi hän toivoo luovansa uusia suhteita ja verkostoituvansa.

Insinöörin tutkinto oli looginen valinta

Lindholm valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta ympäristöinsinööriksi vuonna 2018. Sitä ennen hän on opiskellut muun muassa liiketaloutta sekä tietojenkäsittelytieteitä.

– Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelin ensin talotekniikkaa, jonka jälkeen vaihdoin englanninkieliseen ympäristöinsinöörin koulutukseen.

Lindholm on aina pitänyt fysiikasta ja matematiikasta, joten sinänsä insinöörin tutkinto oli hänelle looginen valinta.

Tällä hetkellä Lindholm työskentelee melukonsulttina WSP Finland Oy:ssä.

– Teen muun muassa asemakaavatason meluselvityksiä ja isompia kaupunkitason laskennallisia meluselvityksiä. Viimeisimpänä työn alla on ollut Tampereen seuturatikan laskennallinen meluselvitys. Lisäksi teen meluselvityksiä teollisuudelle, Lindholm tarkentaa.

Työssään hän kertoo viihtyvänsä hyvin.

– Käyn paljon erilaisissa paikoissa mittauskeikoilla. Pidän työn vaihtelevuudesta, hän kertoo.

– Työni on paikoin myös haastavaa. Tapaan työssäni melusta kärsiviä ihmisiä, ja melu saattaa aiheuttaa hyvin voimakkaitakin tunteita, Lindholm sanoo ja lisää, että työn tulee olla sekä mukavaa että haasteellista sopivassa suhteessa.

Vapaa-aikanaan Tampereen Petsamossa asuva Lindholm pelaa sulkapalloa ja pyöräilee aktiivisesti. Hän on osallistunut esimerkiksi paikallisiin pyöräilytapahtumiin.

– Pirkan pyöräilyssä ja erilaisissa pyöräsuunnistustapahtumissa on tullut käytyä.

Hallituspaikka kiinnostaa

Lindholm kokee, että kokemus TIRO ry:n puheenjohtajana edesauttaa työskentelyä TI:n valtuustossa. Opituista kokous-, neuvottelu- ja esiintymistaidoista on varmasti hyötyä. Vahvuudekseen Lindholm mainitsee myös hyvän ja asioihin tarttuvan asenteensa.

– Olen valmis ottamaan asioista selvää ja tekemään töitä yhdistyksen eteen. Minulla on yleinen kiinnostus asioita kohtaan ja olen perillä maailman menosta, hän kertoo.

Myös hallitustoiminta kiehtoo ja tulevaisuudessa Lindholmia kiinnostaa paikka Tampereen Insinöörien hallituksessa.

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi

Tampereen Insinöörien uunituore puheenjohtaja on pitkään mukana toiminnassa vaikuttanut Erkki Salonen. Hänen tavoitteenaan tulevalle hallituskaudelle on toiminnan selkiyttäminen.

Insinööri Erkki Salonen on ollut mukana TI:n toiminnassa jo miltei parinkymmenen vuoden ajan. Hän on ollut muun muassa viestintätiimissä sekä toiminut yhden kauden hallituksen varapuheenjohtajana.

– Tulin mukaan toimintaan 2000-luvun alussa, taisi olla Haaviston Jussin pyytämänä, Salonen muistelee.

– Olin mukana vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen siirryin sivuun. Muutamaa vuotta myöhemmin palasin takaisin ja siitä lähtien olen ollut mukana.

Viime syksynä nykyisen puheenjohtajan ilmoittaessa olla hakematta puheenjohtajuutta seuraavalle kaudelle, päätti Salonen hetken tuumailtuaan asettua ehdolle.

– Keskustelimme muutaman henkilön kanssa siitä, miten tulisi edetä. Siitä se ajatus sitten lähti, hän kertoo.

Puheenjohtajuus ei ole koskaan ollut Salosen ensisijainen tavoite, vaan hän on ajatellut voivansa aivan hyvin palvella yhdistystä hallituksen reunaltakin.

Uuteen roolinsa hän hyppää kuitenkin luottavaisin mielin.

– Meillä hallituksessa on asiansa osaavia henkilöitä ja hyviä tyyppejä, jonka vuoksi uskon onnistuneeseen hallitustyöskentelyyn.

Syntynyt insinööriksi

Orivedeltä kotoisin oleva Salonen muutti opintojen perässä Tampereelle vuonna 1995. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi. Insinöörin koulutukseen hän ei päätynyt suinkaan sattumalta, vaan insinööriys on enemmänkin hänen ominaisuutensa.

– Jotkut opiskelevat insinööriksi – minä varmaan synnyin, Salonen hymähtää.

Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa projektipäällikön tehtävissä. Ohjelmistokehitys kuitenkin kiinnosti enemmän, joten hän palasi niihin töihin ja on jatkanut sillä tiellä.

Johdonmukaista hallitustyöskentelyä

Hallituksen puheenjohtajuuteen Salonen suhtautuu sen vaatimalla vakavuudella. Hän pyrkii johdonmukaiseen ja systemaattiseen hallitustyöskentelyyn.

– Projektipäällikön töitä tehdessäni opin sen, että perusasioiden on oltava kunnossa, hän tarkentaa.

Puheenjohtajana Salonen aikoo olla ennen kaikkea tasapuolinen ja reilu.

– Puheenjohtaja on kuin armeijassa se alikersantti, joka varmistaa, että kaikille on tarjolla lihakeittoa ja ottaa itse viimeisenä, hän summaa.

Tulevan hallituskauden tavoitteena on toiminnan selkiyttäminen sekä tiimien roolien korostaminen. Tarkoituksena on, että jatkossa tiimit tekisivät operatiiviset päätöksensä itse, eikä niitä enää sen jälkeen puitaisi hallituksen kokouksissa.

Salonen on toiminut aiemmin viestintätiimin vetäjänä, mutta on puheenjohtajan pestin myötä päättänyt luopua tittelistään.

– Näen, että nämä kaksi roolia on oltava erillään. Näin varmistetaan, että kertominen yhdistyksen toiminnasta on laaja-alaista ja kattavaa.

Hatunnosto ay-toiminnalle

Tulevana keväänä edessä ovat kuntavaalit ja vuoden 2023 eduskuntavaalit lähestyvät. Salonen toivoo päättäjiltä insinööriystävällistä politiikkaa.

– Insinöörien kukkaroilla ei tulisi käydä liikaa, hän tarkentaa.

Salonen korostaa myös ammattiyhdistystoiminnan tärkeyttä.

– Liitossa osaavat henkilöt neuvottelevat esimerkiksi työehtosopimuksista ja inflaatiokorotuksista. Se on merkittävää, varsinkin kun huomioidaan korotukset pitkältä ajalta, Salonen kiteyttää.

– Usein tätä osataan arvostaa vasta sitten, kun asioita ei ole hoidettu. YLE:n nettisivuilla oli hiljan artikkeli erään vaateliikkeen meiningistä, jossa nuorten työntekijöiden kohtelu oli aikamoista. Reilujen työehtojen säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä – ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Teksti: Kirsi Honkakorpi
Kuva: Ari Sihvola