Insinööri A. Aalto on käynyt työhaastattelussa ja saanut tiedon, että hänet on valittu uuteen työtehtävään. Irtisanoutuessaan vanhasta työstään Aallon on otettava kuitenkin huomioon muutamiakin erilaisia seikkoja.

Insinööriliiton työehtoasiantuntija Minna Anttonen kehottaa työpaikkaa vaihtavaa insinööriä ensimmäisenä katsomaan, mitä irtisanoutumisesta sanotaan nykyisen työn työsopimuksessa.
– Ennen irtisanoutumista kannattaa lukea tarkkaan työsopimus ja erityisesti se, mitä siellä mahdollisesti lukee kilpailukiellosta. Insinööreillä ja muilla tekniikan alan ammattilaisilla on usein työsopimukseen kirjattu ylös juuri kilpailukieltoon liittyviä kohtia. Jos asiassa on epäselvyyksiä, kannattaa ottaa yhteyttä Insinööriliiton työsuhdeneuvontaan. 

Irtisanomisaika voi yllättää

Työsopimuksesta on äärettömän tärkeää tarkistaa myös se, mitä siihen on kirjoitettu irtisanoutumisajasta.
– Insinöörit tekevät asiantuntijatyötä, joissa usein irtisanoutumisajat voivat olla totutusta hieman poikkeuksellisia. Ne voivat vaihdella kuukaudesta jopa kolmeen, Anttonen kertoo. 

Jos irtisanoutumisaikaan liittyviä yksityiskohtia ei löydy työsopimuksessa, kannattaa seuraavaksi tarkistaa, mitä työpaikalla noudatettavassa työehtosopimuksessa asiasta mainitaan. Jos TES:ssä ei ole mainintaa irtisanoutumisajasta, tai työpaikalla ei noudateta työehtosopimusta, aika tulee työsopimuslaista. Lain mukaan alle viiden vuoden työsuhteessa työntekijän irtisanoutumisaika on 14 vuorokautta ja yli viiden vuoden työsuhteessa aika on kuukausi. Irtisanoutumisaika alkaa irtisanoutumista seuraavana päivänä. 

Nyrkkisääntö irtisanoutumiseen on se, että se kannattaa tehdä vasta sitten, kun uusi työpaikka on täysin varma. Jos työntekijällä käy huono onni, uusi työpaikka alkaa parin viikon päästä, mutta vanhan työn irtisanoutumisaika onkin oletettua pidempi, voi usein asiasta kuitenkin keskustella ja sopia nykyisen työnantajan kanssa. Harva työnantajalla on intressiä pitää leivissään työntekijää, joka on jo hakenut ja siirtymässä toiseen työpaikkaan. 

Mustaa valkoisella

Anttonen neuvoo, että irtisanominen olisi aina tehtävä kirjallisesti. Tähän riittää työnantajalle lähetettävä sähköposti aiheesta.
– Suosittelisin, että ennen sähköpostin lähettämistä olisi hyvä soittaa esimiehelle ja sanoa, että olen irtisanoutumassa ja olen kirjoittanut asiasta valmiiksi sähköpostin. Näin asia ei tule työnantajalle ihan täysin puskista ja eroilmoitus ei jää pelkän sähköpostin varaan. 

Aikaisemmin eroilmoitus on neuvottu tehtävän kirjallisena, kahtena kappaleena ja kumpaankin on neuvottu otettavan ylös allekirjoitukset. Sähköpostilla tehtävään eroilmoitukseen voi Anttosen mukaan pyytää esimerkiksi esimieheltä vastauksen. Eroilmoituksen voi lähettää esimiehen lisäksi tiedoksi myös muille yrityksen henkilöille, esimerkiksi esimiehen esimiehelle, projektipäällikölle tai vaikkapa yrityksen luottamushenkilölle. 

Palkanmaksu ajallaan 

Työsopimuslain mukaan irtisanoutuneen henkilön loppupalkka ja muut korvaukset (esimerkiksi mahdolliset lisät, työaikakorvaukset, lyhennysvapaat, päivärahat, matkustuskorvaukset), maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä. Usein kuitenkin loppupalkan maksupäivä on määräytynyt jo työsopimuksessa. Tällöin palkka maksetaan sinä päivänä, minä se työsopimuksen mukaan on sovittu. 

Jos jostain syystä käy niin, että loppupalkkaa ei tule työsopimuksessa tai laissa sovittuna ajankohtana, on työntekijällä oikeus niin sanottuun odotusajan palkkaan. Tämä on täysi palkka niiltä kalenteripäiviltä, joina työntekijä on joutunut odottamaan loppupalkkansa maksua. Odotusajan palkkaa ei kuitenkaan voi saada yli kuudelta odotuspäivältä. 

Lomat sopimuksen mukaan tai rahana

Työntekijä on oikeutettu saamaan hänelle kertyneet lomapäivät rahallisena korvauksena. Lomapäiviä voidaan myös työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella ”pitää pois”, jos irtisanoutuminen ja irtisanoutumisaika sen mahdollistaa.

Anttonen muistuttaa, että työnantajalla ei ole oikeutta pakottaa työntekijää pitämään lomapäiviään. Työsopimuslain mukaan esimiehen esimerkiksi ilmoitettava työntekijöidensä lomista kuukautta tai vähintään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Samoin olisi hyvä keskustella ja sopia työaikaan liittyvien liukumasaldojen pitämisestä vapaana jo irtisanoutumisen yhteydessä, jotta ne saataisiin sovitettua irtisanoutumisajan sisään. Jos plusliukumaa ei ehditä tai muuten pystytä käyttämään ennen viimeistä työpäivää pois, on liukumat maksettava työsuhteen päätyttyä. Hyvä on muistaa myös se, että työnantajalla on oikeus vähentää työntekijän loppupalkasta mahdollinen työajan miinussaldo. 

Työvälineet takaisin 

Työsuhteen päätyttyä työntekijän velvollisuus on tietenkin palauttaa työnantajalle takaisin oleelliset työvälineet, esimerkiksi tietokone ja puhelin. Etätyön yliestyttyä monella työntekijällä on kuitenkin myös kotonaan työhön liittyviä tavaroita ja tarvikkeita, esimerkiksi työpöytä, työtuoli tai tietokonenäyttö, jotka on ostettu työnantajan piikkiin. Nämä tulee luonnollisesti myös palauttaa takaisin, jos niitten lunastamisesta ei sovita erikseen työnantajan kanssa. 

Työsuhteen päätyttyä on kiinnitettävä huomio myös työsähköpostiin. Työnantajan kanssa on sovittava hyvissä ajoin siitä, suljetaanko sähköposti heti työsuhteen päätyttyä vai vasta myöhemmin. Lain mukaan työnantajalla ei ole työsuhteen päätyttyäkään oikeutta lukea työntekijän sähköposteja. Työntekijällä puolestaan on oikeus poistaa sähköpostiviestit, mutta samassa yhteydessä häntä koskee velvollisuus siirtää työnantajalle yritykselle tarpeelliset tiedot. 

Miten lasket lomakorvauksen?

Lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla tulos pitämättömien lomapäivien lukumäärällä. Kun työntekijä irtisanoutuu itse, ei lomakorvauksesta yleensä makseta lomarahaa.
Lähde: Insinööriliitto

Teksti: Terhi Viianen, kuva: vecteezy.com/agentcrown7165717