1900-luvun alussa Suomi ei ollut tekniikan maa. Suomi oli maatalousyhteiskunta, jonka asukkaista 88 % asui maaseudulla ja jonka talous rakentui maa- ja metsätalouden varaan. Maan teollistuminen oli ottanut ensi askeliaan 1860-luvulta lähtien, mutta edelleen esimerkiksi kotimaisen tekniikan asema kansantaloudessa oli pitkälti merkityksetön. Vuoden 1907 vientitilastossa ”koneiden ja koneen osien, moottoreiden, apparaattien ja työkalujen” osuudeksi kokonaisviennistä merkittiin 0,53 %. Samaan aikaan ulkomaille kaupattujen vuotien, nahkojen ja turkisten osuus oli 2,76 %!
Hiljalleen teollistuvassa ja teknistyvässä Suomessa tarve tekniikkaan koulutetulle työvoimalle kasvoi kuitenkin koko ajan. Vuonna 1902 Tampereen Teknillisen Seuran tilaisuudessa pitämässään esitelmässä Tampereen reaalilyseon rehtori Relander esitti ajatuksen teknillisen keskikoulun perustamisesta Suomeen. Esikuva uudelle koululle tuli Keski-Euroopasta, jossa tällaiset Technikumit olivat jo yleistyneet. Lähes vuosikymmenen kestäneen valmisteluvaiheen jälkeen Suomen ensimmäinen tekniikan keskikoulu, Tampereen teknillinen opisto (TTO) aloitti toimintansa syksyllä 1912.
Ensimmäiset oppilaat valmistuivat Tampereen teknillisestä opistosta keväällä 1915, jolloin 13 henkilöä sai päättötodistuksen. Nykyperspektiivistä katsottuna tilanne oli poikkeuksellinen, koska TTO:sta valmistuneille ei ollut määritelty virallista oppiarvoa eikä paikkaa julkisen puolen työmarkkinoilla. Nämä epäkohdat sekä toive yhteisen vapaa-ajantoiminnan järjestämisestä olivat keskeisiä, kun TTO:ssa opiskelleet lähtivät puuhaamaan omaa yhdistystä vuoden 1917 alussa. Yhdistyksen perustamiskokous kuitenkin lykkääntyi, kun suomalainen yhteiskunta ajautui vuoden kuluessa sekasortoiseen tilaan.
Noin puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen Tampereen teknillisestä opistosta valmistuneille tarkoitetun yhdistyksen perustaminen oli tullut jälleen ajankohtaiseksi. Helmikuun alussa 1919 joukko TTO:n entisiä oppilaita kokoontui jatkamaan asian valmistelua sekä suunnittelemaan uuden yhdistyksen perustamiskokousta. Se päätettiin järjestää 5. huhtikuuta talouskoululla, jonne saapui neljäkymmentä TTO:n alumnia. Tuo joukko perusti yhdistyksen Tampereen Teknilliset.
Tampereen Teknillisten (TT) perustaminen keväällä 1919 oli alku suomalaisten insinöörien ammattijärjestölle, joka tänä päivänä tunnetaan Insinööriliittona. Alkuperäisten, yhdistyksen perustamiskokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan Tampereen Teknillisten tehtävä oli ”toimia Tampereen teknillisen opiston käyneiden yhdyssiteenä sekä avustaa heitä teollisuutemme ja tekniikkamme kehityksen seuraamisessa ja sen ohella valvoa jäsentensä etua.”
Tampereen Teknilliset syntyi ensisijaisesti TTO:ssa kouluttautuneiden parissa yhteistoimintaa järjestäväksi ja verkostoja ylläpitäväksi ammattillis-aatteelliseksi yhdistykseksi. Yhdistys muodosti jäsenille kokoontumispaikan, jossa keskusteltiin tekniikasta, kuultiin esitelmiä ja tehtiin vierailuja muun muassa teollisuuslaitoksiin. Samoin harrastettiin urheilua sekä muuta sosiaalista toimintaa yhdessä oman ammattikunnan edustajien kanssa. Jo 1920-luvulla aloitettiin myös paikanvälitystoiminta, jolla pyrittiin edistämään TTO:sta valmistuneiden työllistymistä.
Yhdistyksen perustamissäännöissä jäsenistön etujen valvonta oli nostettu yhdeksi Tampereen Teknillisten päätavoitteista. Edunvalvonta oli kuitenkin pitkään hyvin erilaista, kuin millaiseksi se muodostui Insinööriliitossa 1900-luvun loppupuolella. Alkuvuosikymmeninä kyse oli vaikuttamistoiminnasta, jota TT toteutti kirjallisia aloitteita laatimalla, tekniikkaan liittyviä suunnitelmia kommentoimalla sekä osallistumalla valtiollisten suunnittelukomiteoiden työhön. Jäsenistön palkkausta koskeviin kysymyksiin ei toistaiseksi haluttu ottaa kantaa.
Nuoren, jäsenmäärältään vaatimattoman ja vähäisillä resursseilla toimineen Tampereen Teknillisten työ jäsenkuntansa asioiden ajajana oli jo 1900-luvun alkupuolella aktiivista. Yksittäisistä onnistumisista huolimatta, saavutetut tulokset olivat kuitenkin vielä vähäisiä. Ensimmäinen suuri tavoite saavutettiin joulun alla 1943, kun presidentti Risto Ryti vahvisti 17. joulukuuta insinöörin oppiarvon kuuluvan teknillisen opiston suorittaneille.
Insinööriliiton perustamisesta Tampereen talouskoululla tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Myös IL:n vanhimmat alueyhdistykset – Tampereen Insinöörit ja Helsingin Insinöörit – juhlivat satavuotista taivaltaan. Vuoden 2019 kuluessa näitä insinöörien järjestöjä sekä suomalaista insinööriä tullaan juhlistamaan yli neljässäkymmenessä tilaisuudessa eri puolilla Suomea.
Teksti: FT Sampsa Kaataja
Sampsa Kaataja työskentelee tutkijana Insinööriliiton satavuotistutkimushankkeessa.
Tampereen Insinöörit ry juhlii näyttävästi lauantaina 6.4.2019. Lisätiedot ja illalliskortit: https://tampereeninsinoorit.fi/ti100-juhla/