Kirjoittaja: Tampereen Insinöörit

Insu, Järjestö

Valtuuston syyskokouksessa valittiin uusi hallitusjäsen

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokous järjestettiin TI:n toimistolla torstaina 14.11. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin muun muassa yhdistyksen vuoden 2025 talousarvio sekä toimintasuunnitelma.

Kokouksessa täydennettiin vuodeksi 2025 Tampereen Insinöörien hallituksen kokoonpano. Puheenjohtajana tulevana vuonna jatkaa Laura Saarinen. Muut hallitukseen kuuluvat henkilöt ovat: Janek Seitovaara, Jenni Tammenmaa, Juha Reijasto, Julius Setälä, Perttu Mukkala, Sami Puuska, Sanna Pasanen sekä Veli-Pekka Vartimo. Sanna aloittaa uutena hallituksen jäsenenä tammikuussa.

Insu, Työelämä, Yleinen

Työstä ja sen tuottavuudesta

Tampereen Insinöörit ry järjesti maanantaina 21.10. keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli Suomen tuottavuuskasvun tekijät ja näkymät.

Tilaisuuteen oli kutsuttu pirkanmaalaisia kansanedustajia. Mukaan saapuivat kokoomuksen Pauli Kiuru ja Arto Satonen, perussuomalaisten Veijo Niemi ja SDP:n Lauri Lyly.

Keskustelun alustajana toimi Mika Maliranta, joka on Työn ja talouden tutkimuksen eli Laboren johtaja sekä osa-aikainen taloustieteen professori Jyväskylän yliopistossa.

Toinen jalka laahaa

Vertailtaessa Suomalaisen yrityssektorin tuottavuutta suhteessa muun muassa Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan, on Suomi pystynyt kirimään kärkimaiden perässä hyvää vauhtia aina vuoteen 2008 saakka. Kansainvälisen finanssikriisin aikana tapahtui pudotusta yrityssektorin tuottavuudessa. Ja hidasta nousua välillä alaspäin kompuroiden jatkui aina vuoteen 2015 saakka. Muualla maailmassa finanssikriisin jälkeen yrityssektorin tuottavuus on ottanut taas mukavan noususuhdanteen. Suomessakin nousua on tapahtunut, mutta se on ollut hitaampaa.
– Iso kysymys on, miksi me emme pääse ylöspäin, kysyy Mika Maliranta ja jatkaa; selvyyttä saa, kun tutkitaan työn tuottavuuden kehitystä erikseen teollisuuden ja yksityisten palveluiden välillä. Suomen teollisuudessa työn tuottavuus ei ole erityinen ongelma. Meidän ongelmamme on toisessa jalassa, yksityisissä palveluissa. Siellä suomalainen työn tuottavuus on selvästi matalampaa kuin muiden maiden yksityisissä palveluissa.

Vaikka Suomi ei ole vielä tuottavuudeltaan yltänyt pohjoismaiseen kärkeen, ei Malinen näe tätä ongelmana.
– On ollut paljon jupinaa siitä, että vuodesta 2007 lähtien on julkisuudessa annettu väärä kuva siitä, ettei ole tapahtunut yhtään talouskasvua. Totuus on se, että tilanne koostuu kahdesta vaiheesta. Ensin tuli vajoama, jonka jälkeen käynnistyi taas nousu. Saadaan kuva, missä 2000-vuoden loppupuolella tapahtui joku vahinko, joka lähti pikku hiljaa korjaantumaan. Ja kun tarkemmin katsomme, on meidän hyvä syy olettaa, että talouskasvu on jatkunut siitä, kun se vuonna 2015 alkoi.

 

Työikäiset vähentyneet

Maliranta mukaan, että elintasomme kasvu pohjautuu kolmeen asiaan: kuinka paljon työtuntia kohden syntyy bruttokansantuotetta, mikä on meidän työikäisen väestömme osuus ja miten paljon töitä tehdään.

– Meidän ongelmamme on se, että 2010 tapahtui asioissa merkittävä käänne. Silloin 20–69 vuotiaitten osuus suhteessa väestöön lähti putoamaan. Tämä on yksi talouskasvuamme hidastava tekijä. Tätä on kuitenkin kompensoinut se, että 20–69 vuotias väestö tekee entistä enemmän töitä.

Tuottavuus kasvaa

– Kansantalouden tuottavuuden on mahdollista kasvaa, vaikka yhdessäkään yrityksessä tuottavuus ei olisi kasvanut. Tämä on mahdollista siksi, että yrityskentällä tapahtuu luonnollista muutosta, eli tuottamattomampia yrityksiä poistuu ja jäljelle jäävät saavat heiltä osaajia. Lisäksi jatkuvasti perustetaan uusia tuottoisia yrityksiä. Jos menestystä ei syystä tai toisesta tule, joskus on vain parempi heittää hanskat tiskiin.

Pärjätäkseen yrityksen täytyy kehittää joku tuote, joka on muita parempi tai tuotantotapa, joka on muita tehokkaampi. Innovaatioihin investoidaan ja se, joka onnistuu, pääsee muitten ohi ja kerää voitot. Malinen muistuttaa, että jos on kaksikin yritystä, jotka yrittävät tosissaan ja jos vain toinen niistä onnistuu tekemään voittoa, kansantalous menee eteenpäin.

Panostusta osaavaan työvoimaan

Uusissa (alle 5-vuotta vanhat) ja nuorissa (yli 6-10-vuotta vanhat) yrityksissä suuri osa toiminnasta tapahtuu tutkimuksen ja kehittämisen alueella. Tutkimuksen ja kehittämisen kautta syntyy uusia tuotteita ja palveluita ja tuotantomenetelmiä. Maliranta muistuttaa, että tämä asettaa työvoimalle tietynlaisia vaatimuksia.

– Tutkimus osoittaa, että korkeasti koulutettujen osaajien kysyntä on erityisen korkeaa yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa. Eli siinä vaiheessa, missä yritystä rakennetaan ja missä yritykseen valmistellaan työkaluja. Kun työkalut ovat valmiina ja on siirrytty skaalaamisvaiheeseen (kasvuvaiheeseen), tarvitaan yrityksissä yleensä ammatillista osaamista. Korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus ovat toisiaan täydentäviä, mutta usein niiden tarve on ajallisesti erilainen.

Työvoiman osaaminen tutkimusten mukaan tällä hetkellä Suomessa on vielä ihan hyvää. Malirannan mukaan tulevaisuudessa on kuitenkin odotettavissa ongelmia. Tällä hetkellä 25–64-vuotiaista korkeasti koulutettujen määrässä olemme kansanvälisesti ihan hyvällä tasolla. Mutta katsottaessa samaa ryhmää ikähaarukalla 25–34-vuotiaat, jää Suomi kansainvälisellä tilastolla maiden häntäpäähän Chilen ja Turkin väliin.

 

Teksti ja kuva: Terhi Viianen, graafi: Mika Maliranta (Labore)

Henkilöt, Insu, Järjestö

Laura Saarisesta IL:n edustajakokouksen puheenjohtaja

Insinööriliiton edustaajakokous kerääntyi viime viikon perjantaina (25.5.2024) Savonlinnaan päättämään taas liiton uusista suuntaviivoista.

Kokouksessa valittiin muun muassa edustajakokoukselle kaksi uutta puheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajiksi valittiin Laura Saarinen Tampereen Insinööreistä sekä Savonlinnan Insinöörien puheenjohtaja Panu Pankakari.

Laura Saarinen on ollut pitkään mukana Tampereen Insinöörit ry:n aktiivitoiminnassa. Tällä hetkellä Saarinen on Tampereen Insinöörit ry:n hallituksen puheenjohtaja. Aikaisemmin hän on toiminut samaisessa tehtävässä kaudella 2011-2013. TI:n valtuuston puheenjohtajana Saarinen oli kauden 2021-2023.

Edustajakokouksessa päätetään oleellisista toimintaa ohjaavista asioista

Edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kokouksissa päätetään liiton toimintaa ohjaavista asioista, kuten liittomaksun suuruudesta, liiton talousarviosta, tilinpäätöksestä sekä toimintasuunnitelmasta. Tämän lisäksi kuullaan selvityksiä ajankohtaisista aiheista, kuten esimerkiksi työmarkkinaedunvalvonnasta tai jäsenjärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja tehdään niitä koskevia päätöksiä.

Lisäksi edustajakokous valitsee Insinööriliitolle puheenjohtajan ja hallituksen neljän vuoden välein.

Kokoukseen osallistuvat ja niissä päätäntävaltaa käyttävät henkilöt valitaan jokaisesta valtakunnallisesta ja alueellisesta jäsenjärjestöstä.

Kaikki jäsenet voivat vaikuttaa

Jokaisella liittoon kuuluvalla henkilöjäsenellä on mahdollisuus tehdä kahdesti vuodessa pidettävään edustajakokoukseen omia aloitteitaan. Jäsenistön aloitteet käsitellään ensin oman alueellisen ammattijärjestön, tässä tapauksessa Tampereen Insinöörit ry:n kautta.

 

Teksti: Terhi Viianen, kuva: Teemu Toikka

Henkilöt, Insu, Järjestö, Toiminta

Yhdistyksen sääntömääräinen kokous vahvisti uuden valtuuston

Tampereen Insinöörit ry:n sääntömääräinen kokous pidettiin 26.10.2023 Työväenmuseo Werstaan auditoriossa. Kokoukseen osallistui noin 40 yhdistyksen jäsentä.

Työmarkkinatoiminta kiinnostaa

Tilaisuus käynnistettiin Insinööriliiton kenttä- ja kehityspäällikkö Kalle Kiilin puheenvuorolla, jossa kerrottiin IL:n tämänhetkisistä ajankotaisista asioista.

Kiilin mukaan tällä hetkellä liiton agendalla on muun muassa tulevan hallitusohjelman toteutumiseen vaikuttaminen sekä valmistautuminen tulevaan TES-kierrokseen. Kiili ennustaa kierroksesta tulevan viimevuotiseen tapaan haasteellisen.

Lisäksi Kiili nosti iloisena asiana esiin IL:n positiivisen jäsenkehityksen. Liiton jäsenmäärä on ollut hyvässä nousussa jo pitkään, sillä 2023 heinäkuussa ylitettiin 56 000 jäsenen rajapyykki. Toiseksi positiiviseksi asiaksi puheenvuorossa mainittiin jäsenistön alati kasvava kiinnostus työmarkkina-aiheisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Tampereella vuoden aikana järjestetyt työelämätapahtumat ovat kaikki olleet osallistujamäärältään täynnä.

TI:n toiminnassa ollaan aktiivisesti mukana

Edellisessä Tampereen Insinöörit ry:n sääntömääräisessä kokouksessa esitellyssä kolmivuotissuunnitelmassa yhdistyksen keskeisimmiksi tavoitteiksi asetettiin jäsenistön osallistumisaktiviteetin kasvattaminen tapahtumissa, edunvalvonnan kehittäminen (esim. paikallinen sopiminen, etätyö) sekä toimiva ja aktiivinen kaksisuuntainen viestintä jäsenistön kanssa.

Kaudella 2021–2023 Tampereen insinöörit ry:n jäsenet ovat olleet erittäin kiinnostuneita järjestetyistä tapahtumista. Niitä on tällä kolmivuotiskaudella järjestetty tyypillisesti 20–27 vuodessa vuosi ja niihin osallistuu noin 3300–5200 ihmistä. 2010-luvulla tapahtumiin on osallistunut noin 2000 ihmistä per vuosi.

Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on ollut järjestää henkilöstöedustajille tilaisuuksia, joissa on ajankohtaista ja asiapitoista ohjelmaa sekä sen rinnalla tilaisuus vapaamuotoisemmin tavata muita edustajia, verkostoitua ja keskustella. Koronapandemian vuoksi vuonna 2021 näitä tilaisuuksia ei järjestetty. Vuonna 2023 näitä edunvalvontaa tukevia tapahtumia järjestetään 4 kpl ja vuonna 2022 järjestettiin yksi tilaisuus.

Toivotut tulokset saavutettu

Nyt päättymäisillään olevan kolmivuotiskauden toivotuksi tulokseksi asetettiin 2020 positiivinen jäsenkehitys. Suunnitelmassa täsmennettiin tarkemmin, että tavoitteena on se, että vuonna 2023 Tampereen Insinööreissä on yli 5400 jäsentä.

Tähän tavoitteeseen päästiin, sillä Insinööriliiton jäsenrekisterin mukaan Tampereen Insinööreissä tavoitettiin toivottu jäsenmäärä 31. elokuuta 2023.

Seuraavaksi jatketaan hyvää kehityssuuntaa

Tampereen Insinöörit ry on aktiivinen ja hyvin toimiva yhdistys. Seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa esiteltiin seuraavat tavoitteet: tarjota jäsenille koko jäsenistön ikäjakauman mukaan heitä parhaiten palvelevia tapahtumia ja jäsenpalveluita sekä pitää Tampereen Insinöörien jäsenmäärä nousussa.

Uusi valtuusto vahvistettiin Valtuuston varsinaiset jäsenet 

2024–2026 valtuustoon oli määräaikaan mennessä ilmoittautunut yhteensä 39:n yhdistyksen jäsentä. Tampereen Insinöörien valtuusto koostuu 25:stä varsinaisesta jäsenestä sekä 25:stä varajäsenestä. Valtuustoehdokkaaksi asettautumisen yhteydessä kymmenen jäsentä ilmoitti olevansa käytettävissä ainoastaan valtuuston varsinaisena jäsenenä. Näin ollen loput varsinaiset jäsenet arvottiin niistä henkilöistä, jotka olivat ehdokkaaksi asettautumisen yhteydessä ilmoittaneet olevansa käytettävissä sekä valtuuston varsinaisina että varajäseninä.

Yhdistyksen kokouksessa Tampereen Insinöörien valtuuston varsinaisiksi jäseniksi valittiin seuraavat Tampereen Insinöörit ry:n jäsenet: Aho Matti, Hammar Antero, Hirvimäki Juha-Pekka, Inkinen Jari, Kiili Kalle, Kinnunen Tuomo, Koskinen Jyrki, Laine Kati, Luukkanen Jere, Mattila Sari, Mikkola Ronja, Mäkelä Satu Marianna, Mäkelä Satu Marika, Neejärvi Jari, Niemi Mikko T., Paananen Mika, Puuska Sami, Reijasto Juha, Saanilahti Sanna, Saarinen Laura, Seitovaara Janek, Sihvola Ari, Tammenmaa Jenni, Valli Nelli sekä Vartimo Veli-Pekka.

Varavaltuutetut vuodelle 2024–2026

Varavaltuutetuiksi ilmoittautuneiden jäsenten kesken arvottiin varavaltuutettujen kutsumisjärjestys. Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston kokouksiin kutsutaan kaikki valtuuston jäsenet, niin varsinaiset kuin varavaltuutetutkin. Kuitenkin vain 25 valtuutetulla on äänioikeus. Mikäli siis varsinaisista valtuutetuista jotkut ovat estyneet tulemaan kokoukseen, täydennetään valtuutettujen listaa varavaltuutettujen osalta niin, että 25 valtuutetun määrä tulee täyteen.

Tampereen Insinöörien kauden 2024–2026 varavaltuutettujen arvonnassa kutsumisjärjestykseksi muodostui seuraava: Rantanen Asmo, Setälä Julius, Ojala Janne, Johansson Minna, Peltonen Lasse, Karelo Aija, Helimäki Johanna, Hiltunen Joonas, Palsa Jukka, Männynsalo Marko, Haavisto Jussi, Pirttikangas Nina, Norolahti Olli ja Sahimäki Sami.

Tampereen Insinöörien uusi valtuusto aloittaa toimintansa tammikuussa 2024 järjestettävässä valtuuston järjestäytymiskokouksessa.

Teksti: Terhi Viianen