Kirjoittaja: Tampereen Insinöörit

Ajankohtaista, Henkilöt, Insu

Insinööriehdokkaat kevään 2025 vaaleissa

Tampereen Insinöörit ry pyysi tammi- ja helmikuussa 2025 sähköisessä jäsenkirjeessään kunta- ja aluevaaleissa ehdokkaina olevia jäseniään jättämään yhteystietonsa TI:n toimistolle.

Määräaikaan mennessä saapuneiden yhteydenottojen ja sen kautta saatujen lisätietojen perusteella olemme listanneet pirkanmaalaiset insinööriehdokkaat aakkosjärjestykseen kunnittain ja ehdokkaiden sukunimien perusteella.

Ennakkoäänestys kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa on 2.–8.4.2025. Varsinainen vaalipäivä puolestaan on sunnuntaina 13.4.2025.

 

KANGASALA

Jussi Haavisto
Meidän Kangasala
Kuntavaalien ehdokasnumero: 181

 

Keskeiset vaaliteemat:

  1. Yhteisöllisyys – Järjestetään säännöllisiä, edullisia tai maksuttomia tapahtumia, jotka tuovat yhteen eri ikäryhmiä ja kulttuuritaustoja. Näitä voivat olla esimerkiksi yhteiset liikuntapäivät, taide- ja musiikkifestivaalit.
  2. Elinvoimaisuus – Edistetään monipuolista elinkeinorakennetta ja houkutellaan uusia yrityksiä sijoittumaan Kangasalle.
  3. Kansainvälisyys – Kehitetään ohjelmia, jotka tukevat ulkomaalaisten osaajien ja heidän perheidensä siirtymistä Kangasalle.

 

Miksi minua kannattaa äänestää:

Kuluneella valtuustokaudella olen perehtynyt erityisesti julkisten hankintojen tehostamiseen ja verovarojen järkevään käyttöön. Nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita unohtamatta. Laadin myös aloitteen Tampereen mallin mukaisesta maksuttomista uimahallivuoroista ikäihmisille. Äänestämällä Jussia numerolla 181, varmistat ahkeran ja aloitteellisen yrittäjän jatkokauden Kangasalan kaupunginvaltuutettuna.

Lisää ehdokkaasta tästä linkistä.

 

Tapio Tulenheimo
Kokoomus
Kuntavaalien ehdokasnumero: 62

 

Keskeiset vaaliteemat:

  1. Insinöörin rakentavaa ajatusmallia tarvitaan myös kuntapolitiikassa, sitä minulla on.
  2. Kokemus on hyväksi samoin uudet ajatukset. Niiden kombinaatio vielä parempi.
  3. Veropohjan kasvu on tärkeämpää kuin verojen nosto. Kangasalla on lakipiste saavutettu kuntaverossa, alaspäin /on oikea suunta.

Miksi minua kannattaa äänestää:

Osaan kuunnella ja tehdä johtopäätöksiä. Kompromissi on hyvä työkalu, jos neuvottelut muutoin kariutuvat. Olen toiminut useissa lautakunnissa ja nyt viimeksi Business Kangasalan hallituksen puheenjohtajana. Yritysmaailmasta yli 30 vuoden kokemus ja nyt eläkkeelläkin olen yrittäjä. Olen mies, johon voi luottaa ja jonka ympärille tuolit tuodaan.

 

NOKIA

Satu Mäkelä
Kokoomus
Ehdokasnumero kuntavaaleissa: 127

 

Olen Satu Mäkelä (o.s. Äijälä) kahden aikuisen tyttären (18v ja 21v) äiti Viholasta, Nokialta.

Työskentelen myyntipäällikkönä kotimaisessa perheyrityksessä, koulutukseltani olen insinööri (AMK), kahden tutkinnon verran.

Vapaa-aikaani kuuluu lavatanssit, koiran kanssa ulkoilu sekä keikoilla käynti.

  1. Haluan olla rakentamassa Nokiasta kehittyvää, aktiivista ja kiinnostusta herättävää kaupunkia- niin yrityksille kuin asukkaillekin.
  2. Jokaiselle pitäisi löytyä oma paikka yhteisössä, kenenkään ei kuulu olla yksin.
  3. Tehdään asioita fiksusti, eikä ”niin kuin aina ennenkin on tehty”.

Olen ollut aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa koko ikäni ja nyt on takana vajaa kausi Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenenä sekä valtuuston varajäsenenä.

Viime kaudella saamani kokemus lautakuntatyöskentelystä on opettanut paljon, ja haluaisin saada jatkossakin antaa panokseni päätöksenteossa.

Toivon ainakin itse, että päätöksentekijöinä on ihmisiä, joilla on halua ja kykyä avata suunsa, kyseenalaistaa ja kehittää toimintaa yhdessä muiden kanssa. Jos ei tiedetä, niin kysytään ja otetaan selvää.

En pelkää ottaa roolia ja laittaa itseäni peliin. Päätöksentekijöihin tarvitaan myös analyyttisiä insinöörejä, kuten itseäni kuvailisin.

Äänestäthän sinäkin!

 

ORIVESI

Pauli Pesonen
Kristillisdemokraatit
Ehdokasnumero kunnallisvaaleissa: 45

 

Keskeiset vaaliteemat:

1. YHDENVERTAISUUS

Mielestäni jokainen ihminen on samanarvoinen ja siksi toistemme kunnioittaminen on tärkeää yhteiskunnan toiminnan kannalta. ”Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

2. PERHEET

Toimiva ja tasa-arvoinen perhe on toimivan yhteiskunnan perusyksikkö, josta lähtee ihmisen koko maailmankuvan rakentuminen. Rakkaus ilman rajoja on välinpitämättömyyttä.

3. JOKAPÄIVÄINEN TYÖ

Reilut työehdot molemmin puolin ja riittävä palkka osoittaa molemmin puolista kunnioitusta.

 

Miksi minua kannattaa äänestää?

Tartun mielelläni erilaisten haasteiden selvittämiseen ja pyrin ottamaan asioista selvää hyvinkin tarkasti ennen päätöksen tekemistä. Osaan kuunnella ja kunnioittaa toisten erilaisiakin mielipiteitä ja pyrin rakentaviin ratkaisuihin, joihin kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä.

 

Lisää ehdokkaasta tästä linkistä.

TAMPERE

Kalle Kiili
Kokoomus
Ehdokasnumero kuntavaaleissa: 229
Ehdokasnumero aluevaaleissa: 2039

 

Olen nelikymppinen insinööri (YAMK) ja perheenisä Tampereelta, joka laitan lapset aina etusijalle.

Uskon pystyväni luomaan julkisen sektorin organisaatioihin tuottavuuden parantamiseen tähtäävää jatkuvan parantamisen kulttuuria, mikä on osaltaan vaihtoehto veronkorotuksille tai palveluleikkauksille. Kokemukseni Tampereen kaupunginvaltuutettuna & kaupunginhallituksen jäsenenä on luonut minulle syvällisen ymmärryksen päätöksentekoprosesseista, kun taas laaja-alainen kokemus tuotekehitysinsinöörinä, kenttä- ja kehityspäällikkönä sekä lean-kouluttajana antaa edellytykset luoda uusia toimintatapoja suuriinkin organisaatioihin.

Työllisyyden edistäminen on sekä yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin että julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta meidän tärkeimpiä tehtäviä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Pelkästään Tampereella on yli 18 000 ihmistä työtä vailla. Toimin tällä hetkellä Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry:n puheenjohtaja, minkä lisäksi minulla on liikaakin kokemusta Nokia- / Microsoft-aikaisista työllisyysprojekteista. Pystyn edesauttamaan vaikuttavien työllisyystoimien kehittämistä kokemusteni pohjalta.

Kannattaa äänestää ehdokasta, jonka kokee ajavan oikeita asioita ja joka pystyy myös saamaan aikaan tuloksia. Mikäli valintasi kohdistuu minuun, kiitän luottamuksesta ja teen parhaani.

Lisää ehdokkaasta tästä linkistä. 

 

Jyrki Koskinen
SDP
Ehdokasnumero kuntavaaleissa: 35
Ehdokasnumero aluevaaleissa: 2235

Keskeiset vaaliteemat:

Työtä, terveyttä ja toimeentuloa tamperelaisille

Kohtuuhintaista asumista, lisää vuokra-asuntoja, kiinteistövero alas, tonttivuokrat alas

Kaikilla kulkupeleillä keskustaan tasapuolisesti

Hoitotakuu 14 päivään

Omalääkärimalli käyttöön

Asiakasmaksut alas

 

Miksi minua kannattaa äänestää:

Olen 57-vuotias toiminnanjohtaja Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeessä, joka toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Minulla on edunvalvontakokemusta opiskelijajärjestöissä ja akavalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä 30 vuoden ajan. Olen toiminut Tampereen Insinöörit ry:ssä toiminnanjohtajana/järjestösihteerinä 25 vuoden ajan. Nykyään toimin mm. SDP Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana, jossa roolissa osallistun viikoittain SDP:n kaupunginhallitusryhmän kokouksiin ennen kaupunginhallituksen kokouksia. Toimin jäsenenä kaupunginhallituksen konsernijaostossa, jonka tehtävänä on omistajaohjata kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden toimintaa. Näiden yhtiöiden liikevaihto on yhteensä runsaat 1000 miljoonaa euroa. Hallituksen jäsenyyksistä mainittakoon YH Kodit Oy:n hallituksen jäsenyys.

Kaikella tällä kokemuksella vaikutan kaupungin toimintaan tällä hetkellä ja minulla on hyvät edellytykset jatkaa menestyksekästä vaikuttamista myös tulevalla vaalikaudella. Hyvä elämä tamperelaisille.

Lisää ehdokkaasta tästä linkistä.

 

Sonja Kujansuu
Vihreät
Ehdokasnumero kuntavaaleissa: 329
Ehdokasnumero aluevaaleissa: 2545

 

Keskeiset vaaliteemat kuntavaaleissa:

1. Pyörällä olisit jo perillä
Haluan, että jokaisella tamperelaisella on mahdollisuus elää sujuvaa arkea myös ilman omaa autoa. Siksi pitää varmistaa, että kaikkia palveleva joukkoliikenne on helposti saavutettavissa, ja että pyöräily- ja jalankulkuyhteydet ovat houkuttelevia ja turvallisia ympärivuotisesti. Kaupunki on ihmisiä varten.

2. Voimaa lähiluonnosta
Kaikilla tulee olla mahdollisuus omassa lähiympäristössään päästä luontoon, oli se sitten puisto tai metsä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo lyhyt oleskelu luonnossa edistää hyvinvointia. Kaupunki tulisi suunnitella niin, että pitkiäkin matkoja voisi kulkea kaupunginosasta toiseen puistoja ja luontokäytäviä pitkin.

3. Samalta viivalta
Eriarvoisuus on yksi yhteiskunnan suurimmista haasteista. Sijoittaminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin vähentää eriarvoisuutta ja lisää tamperelaisten hyvinvointia. Meidän tulee panostaa yhdenvertaisiin julkisiin palveluihin ja taata mahdollisuus hyvään elämään lähtökohdista riippumatta.

Keskeiset vaaliteemat aluevaaleissa :

1. Mielenterveyttä matalalla kynnyksellä
Tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen tukea ja kohtaamisia. Keskitytään koulussa ja varhaiskasvatuksessa entistä tiukemmin kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn, kaveritaitojen oppimiseen ja tunnekasvatukseen. Ongelmien ennaltaehkäisy on välttämätöntä, jotta ne eivät pääse kasaantumaan ja aiheuttamaan peruuttamatonta ja kallista vahinkoa.

2. Lapset ja nuoret etusijalla
Turvataan lasten hyvinvointi tarjoamalla oikea-aikaista tukea lapsiperheille. Varmistetaan turvallinen raskaus ja synnytys takaamalla neuvolapalvelut ja erikoissairaanhoidon resurssit, jotta voimme suojella kaikkein haavoittuvaisempia ihmisiä: vastasyntyneitä.

3. Yhdenvertainen tulevaisuus
Taataan saavutettavat palvelut kaikille lähtökohdista ja tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi kielelliset haasteet, eriasteiset vammat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarpeet on huomioitava, jotta jokainen voi saada tarvitsemansa tuen ja kokea itsensä osaksi yhteiskuntaa.

 

Miksi minua kannattaa äänestää?

Anna äänesi minulle, jos sinunkin mielestäsi politiikka tarvitsee enemmän empatiaa, ihmisistä ja ympäristöstä välittämistä sekä tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Inhimillisellä ja käytännönläheisellä toiminnalla voimme edistää heikommassa asemassa olevien asioita ja rakentaa kaikille toimivaa ja turvallista kaupunkia. Haluan olla osaltani vaikuttamassa siihen, että ainakaan Tampereella ei taannuta vaan jatketaan hyvää kehitystä Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina.

Lisää ehdokkaasta tästä linkistä.

 

Minna Valaja
Kokoomus
Ehdokasnumero kuntavaaleissa: 285

 

Keskeiset vaaliteemat:

1. Vahva talous

Tampereen kaupungin taloudellinen menestyminen riippuu kilpailukyvystä ja hallitusta, kestävästä kasvusta. Työllisyysasiat ovat kaupungin vastuulla, joten työpaikkojen lisäämiseksi tarvitaan tehokkaita keinoja ja yhteistyötä yritysten kanssa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä, koska ne työllistävät työikäisistä merkittävän osan ja luovat uusia teknologisia innovaatioita.

2. Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä

Kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän vaatimukset ovat tärkeitä Tampereelle. Uusiutuvan energian käyttöä tulee lisätä, ja kaupunki voi vaikuttaa energialähteiden valintaan uudisrakennusten lämmityksessä ja energian kulutuksessa. Kaupunkiluonto tulee huomioida rakentamisen aikana, jotta luontoa säilyy mahdollisimman paljon.

3. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen

Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen varmistavat osaavan ja kilpailukykyisen henkilöstön työpaikoille. Tampereen tulee panostaa perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen, jotta oppilaat selviytyisivät työelämän vaatimuksista ja jatko-opinnoista sujuvammin. Kaupunki voi vaikuttaa elinikäisen oppimisen vaatimuksiin tekemällä yhteistyötä työpaikkojen kanssa ja varmistamalla, että oppilaitokset ja yliopistot tarjoavat tarvittavaa koulutusta.

 

Miksi minua kannattaa äänestää?

Olen riittävästi elämänkokemusta saanut insinööri (YAMK), paneudun vastaan tuleviin haasteisiin innolla. En ole vielä ”pesun kestävä” poliitikko, vaan arkijärjellä varustettu ihminen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen ja joka pyrkii tekemään yhteistyötä laajalla rintamalla. En pelkää ottaa asioihin kantaa, ja pyrin aina pitämään heikompien puolta.

Lisää ehdokkaasta tästä linkistä.

Insu, Järjestö

Valtuuston syyskokouksessa valittiin uusi hallitusjäsen

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokous järjestettiin TI:n toimistolla torstaina 14.11. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin muun muassa yhdistyksen vuoden 2025 talousarvio sekä toimintasuunnitelma.

Kokouksessa täydennettiin vuodeksi 2025 Tampereen Insinöörien hallituksen kokoonpano. Puheenjohtajana tulevana vuonna jatkaa Laura Saarinen. Muut hallitukseen kuuluvat henkilöt ovat: Janek Seitovaara, Jenni Tammenmaa, Juha Reijasto, Julius Setälä, Perttu Mukkala, Sami Puuska, Sanna Pasanen sekä Veli-Pekka Vartimo. Sanna aloittaa uutena hallituksen jäsenenä tammikuussa.

Insu, Työelämä, Yleinen

Työstä ja sen tuottavuudesta

Tampereen Insinöörit ry järjesti maanantaina 21.10. keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli Suomen tuottavuuskasvun tekijät ja näkymät.

Tilaisuuteen oli kutsuttu pirkanmaalaisia kansanedustajia. Mukaan saapuivat kokoomuksen Pauli Kiuru ja Arto Satonen, perussuomalaisten Veijo Niemi ja SDP:n Lauri Lyly.

Keskustelun alustajana toimi Mika Maliranta, joka on Työn ja talouden tutkimuksen eli Laboren johtaja sekä osa-aikainen taloustieteen professori Jyväskylän yliopistossa.

Toinen jalka laahaa

Vertailtaessa Suomalaisen yrityssektorin tuottavuutta suhteessa muun muassa Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan, on Suomi pystynyt kirimään kärkimaiden perässä hyvää vauhtia aina vuoteen 2008 saakka. Kansainvälisen finanssikriisin aikana tapahtui pudotusta yrityssektorin tuottavuudessa. Ja hidasta nousua välillä alaspäin kompuroiden jatkui aina vuoteen 2015 saakka. Muualla maailmassa finanssikriisin jälkeen yrityssektorin tuottavuus on ottanut taas mukavan noususuhdanteen. Suomessakin nousua on tapahtunut, mutta se on ollut hitaampaa.
– Iso kysymys on, miksi me emme pääse ylöspäin, kysyy Mika Maliranta ja jatkaa; selvyyttä saa, kun tutkitaan työn tuottavuuden kehitystä erikseen teollisuuden ja yksityisten palveluiden välillä. Suomen teollisuudessa työn tuottavuus ei ole erityinen ongelma. Meidän ongelmamme on toisessa jalassa, yksityisissä palveluissa. Siellä suomalainen työn tuottavuus on selvästi matalampaa kuin muiden maiden yksityisissä palveluissa.

Vaikka Suomi ei ole vielä tuottavuudeltaan yltänyt pohjoismaiseen kärkeen, ei Malinen näe tätä ongelmana.
– On ollut paljon jupinaa siitä, että vuodesta 2007 lähtien on julkisuudessa annettu väärä kuva siitä, ettei ole tapahtunut yhtään talouskasvua. Totuus on se, että tilanne koostuu kahdesta vaiheesta. Ensin tuli vajoama, jonka jälkeen käynnistyi taas nousu. Saadaan kuva, missä 2000-vuoden loppupuolella tapahtui joku vahinko, joka lähti pikku hiljaa korjaantumaan. Ja kun tarkemmin katsomme, on meidän hyvä syy olettaa, että talouskasvu on jatkunut siitä, kun se vuonna 2015 alkoi.

 

Työikäiset vähentyneet

Maliranta mukaan, että elintasomme kasvu pohjautuu kolmeen asiaan: kuinka paljon työtuntia kohden syntyy bruttokansantuotetta, mikä on meidän työikäisen väestömme osuus ja miten paljon töitä tehdään.

– Meidän ongelmamme on se, että 2010 tapahtui asioissa merkittävä käänne. Silloin 20–69 vuotiaitten osuus suhteessa väestöön lähti putoamaan. Tämä on yksi talouskasvuamme hidastava tekijä. Tätä on kuitenkin kompensoinut se, että 20–69 vuotias väestö tekee entistä enemmän töitä.

Tuottavuus kasvaa

– Kansantalouden tuottavuuden on mahdollista kasvaa, vaikka yhdessäkään yrityksessä tuottavuus ei olisi kasvanut. Tämä on mahdollista siksi, että yrityskentällä tapahtuu luonnollista muutosta, eli tuottamattomampia yrityksiä poistuu ja jäljelle jäävät saavat heiltä osaajia. Lisäksi jatkuvasti perustetaan uusia tuottoisia yrityksiä. Jos menestystä ei syystä tai toisesta tule, joskus on vain parempi heittää hanskat tiskiin.

Pärjätäkseen yrityksen täytyy kehittää joku tuote, joka on muita parempi tai tuotantotapa, joka on muita tehokkaampi. Innovaatioihin investoidaan ja se, joka onnistuu, pääsee muitten ohi ja kerää voitot. Malinen muistuttaa, että jos on kaksikin yritystä, jotka yrittävät tosissaan ja jos vain toinen niistä onnistuu tekemään voittoa, kansantalous menee eteenpäin.

Panostusta osaavaan työvoimaan

Uusissa (alle 5-vuotta vanhat) ja nuorissa (yli 6-10-vuotta vanhat) yrityksissä suuri osa toiminnasta tapahtuu tutkimuksen ja kehittämisen alueella. Tutkimuksen ja kehittämisen kautta syntyy uusia tuotteita ja palveluita ja tuotantomenetelmiä. Maliranta muistuttaa, että tämä asettaa työvoimalle tietynlaisia vaatimuksia.

– Tutkimus osoittaa, että korkeasti koulutettujen osaajien kysyntä on erityisen korkeaa yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa. Eli siinä vaiheessa, missä yritystä rakennetaan ja missä yritykseen valmistellaan työkaluja. Kun työkalut ovat valmiina ja on siirrytty skaalaamisvaiheeseen (kasvuvaiheeseen), tarvitaan yrityksissä yleensä ammatillista osaamista. Korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus ovat toisiaan täydentäviä, mutta usein niiden tarve on ajallisesti erilainen.

Työvoiman osaaminen tutkimusten mukaan tällä hetkellä Suomessa on vielä ihan hyvää. Malirannan mukaan tulevaisuudessa on kuitenkin odotettavissa ongelmia. Tällä hetkellä 25–64-vuotiaista korkeasti koulutettujen määrässä olemme kansanvälisesti ihan hyvällä tasolla. Mutta katsottaessa samaa ryhmää ikähaarukalla 25–34-vuotiaat, jää Suomi kansainvälisellä tilastolla maiden häntäpäähän Chilen ja Turkin väliin.

 

Teksti ja kuva: Terhi Viianen, graafi: Mika Maliranta (Labore)

Henkilöt, Insu, Järjestö

Laura Saarisesta IL:n edustajakokouksen puheenjohtaja

Insinööriliiton edustaajakokous kerääntyi viime viikon perjantaina (25.5.2024) Savonlinnaan päättämään taas liiton uusista suuntaviivoista.

Kokouksessa valittiin muun muassa edustajakokoukselle kaksi uutta puheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajiksi valittiin Laura Saarinen Tampereen Insinööreistä sekä Savonlinnan Insinöörien puheenjohtaja Panu Pankakari.

Laura Saarinen on ollut pitkään mukana Tampereen Insinöörit ry:n aktiivitoiminnassa. Tällä hetkellä Saarinen on Tampereen Insinöörit ry:n hallituksen puheenjohtaja. Aikaisemmin hän on toiminut samaisessa tehtävässä kaudella 2011-2013. TI:n valtuuston puheenjohtajana Saarinen oli kauden 2021-2023.

Edustajakokouksessa päätetään oleellisista toimintaa ohjaavista asioista

Edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kokouksissa päätetään liiton toimintaa ohjaavista asioista, kuten liittomaksun suuruudesta, liiton talousarviosta, tilinpäätöksestä sekä toimintasuunnitelmasta. Tämän lisäksi kuullaan selvityksiä ajankohtaisista aiheista, kuten esimerkiksi työmarkkinaedunvalvonnasta tai jäsenjärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja tehdään niitä koskevia päätöksiä.

Lisäksi edustajakokous valitsee Insinööriliitolle puheenjohtajan ja hallituksen neljän vuoden välein.

Kokoukseen osallistuvat ja niissä päätäntävaltaa käyttävät henkilöt valitaan jokaisesta valtakunnallisesta ja alueellisesta jäsenjärjestöstä.

Kaikki jäsenet voivat vaikuttaa

Jokaisella liittoon kuuluvalla henkilöjäsenellä on mahdollisuus tehdä kahdesti vuodessa pidettävään edustajakokoukseen omia aloitteitaan. Jäsenistön aloitteet käsitellään ensin oman alueellisen ammattijärjestön, tässä tapauksessa Tampereen Insinöörit ry:n kautta.

 

Teksti: Terhi Viianen, kuva: Teemu Toikka