Kuukausittaiset arkistot: marraskuu 2022

Tampereen Insinöörit vierailivat Olkiluodon ydinvoimalassa

Bussilastillinen Tampereen Insinöörejä matkasi lonkeron värisenä marraskuun aamuna kohti länsirannikkoa ja energiantuotannon ydinasiaa – Olkiluodon ydinvoimalaa. 14.11. järjestetylle matkalle oli saatu mukavasti nuoria ja kokeneempia jäseniämme. Kuljettajamme Pekka ohjasti vankkuriamme turvallisesti kohti suurta suomalaista sähköntuotantoyksikköä. Opastetun vierailun ohjelma koostui Teollisuuden voiman Olkiluodon voimalan ja Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustoimintojen esittelyistä, sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn tutustumisesta sekä kiertoajelusta voimalaitosalueella.

Alkuperäiseen tutustumiskierrokseemme tuli ennakkotietoa ilmoitettu muutos, OL3 lokakuisen jäähdytysvesijärjestelmän kohtaaman pumppuvaurioiden johdosta. VLJ-luolassa tehtiin seisokista johtuen korjaus- ja huoltotöitä. Nämä työt tulivat hieman yllättäen tietoomme ja ne vaikuttavat niin, että VLJ-luola oli valitettavasti suljettu vierailijoilta. Tämä muutos, ja mahdollinen harmitus, haihtui ryhmältämme vierailun alussa nautitun maukkaan lounaan mukana.

Mutta ei hätää, vierailumme toteutui silti ja jopa tavallista syvällisemmin, vaikka luolaan emme päässeetkään.  Asiantuntijana ja isäntänämme toiminut vierailupäällikkö Ari Anttila piti ryhmällämme pidennetyn ja seikkaperäisen auditorioluennon. Arilla onkin erinomainen tietämys laitoksesta, jossa hän on työskennellyt jo 1980 -luvulta alkaen. Saimme kuulla voimalaitosyksiköiden prosesseista, OL1&OL2 yksiköiden käyttölupien pidennyshakemuksista ja TVO:n merkityksestä suomalaiselle sähköntuotannolle. Lisäksi kuulimme kattavasti maailman ensimmäisen käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikasta ja siihen liittyvistä Posivan toiminnoista.

Kuriositeettina keskustelimme myös Tampereella hiljattain tiedotusvälineisiin nousseesta esityksestä pienydinvoimaloiden sijoittamiseen alueellemme.

Auditoriesittelyn jälkeen ajoimme ydinvoimala-alueella bussikierroksen. Sen aikana saimme kuulla lisätietoja OL1 ja OL2 alueesta sekä hieman etäämmältä näimme nyt testausvaiheessa olevan suuren OL3 -yksikön.

Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoella ja sen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Laitoksella sähköä tuottaa kaksi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden molempien nimellinen nettosähköteho on noin 900 megawattia, joka vastaa noin 18 prosenttia Suomessa kulutetusta ja noin 23 prosenttia maassa tuotetusta sähköstä.

Uusi kolmas, ja koekäyttövaiheessa oleva yksikkö, oli siis vierailumme aikana korjaustöiden alaisena syöttövesipumppujen juoksupyöristä löytyneiden säröjen johdosta. Ennen 12.11. alkanutta korjausseisokkia yksikkö pystyi tuottamaan sähkötehoa valtakunnan verkkoon lähes täydellä 1600 megawatin teholla, joka vastasi maan tuon hetken sähköntarpeesta noin 19 prosentin osuutta. Voimalaitosprojekti on pahasti myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan, sillä alun perin yksikön piti valmistua jo vuonna 2009. Yksikön suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta, joten yhtiön käyttämä aika vauriotarkastelulle on hyvin ymmärrettävää.

Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) ovat identtisiä kiehutusvesireaktoreita. Laitosyksiköiden nykyinen nettosähköteho on 900 megawattia. OL3 on EPR-tyyppinen painevesilaitos, jonka nettosähköteho on noin 1 600 MW. TVO:n mukaan Olkiluoto 3 on täydessä tuotannossaan Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin sähköntuotantoyksikkö.

Olkiluodossa itse Albert miettii ydinvoimala-asioita

Historiaa

1978

OL1-yksikkö alkoi tuottaa ensimmäisen kerran sähköä yhteiskunnalle syyskuussa 1978

 

1980

ja OL2-yksikkö helmikuussa 1980.

 

2002

Paavo Lipposen (sd.) hallitus antaa luvan Suomen viidennen ydinvoimalan eli Olkiluoto 3:n rakentamiselle

 

2005

Areva ja Siemens aloittavat rakennustyöt Olkiluodossa.

Sähköntuotannon kerrotaan alkavan vuonna 2009.

 

2006

 

Säteilyturvakeskus nimeää tutkintaryhmän, koska rakentamisessa ei ole noudatettu hyvää turvallisuuskulttuuria.

 

2007

Areva ilmoittaa ensimmäisen kerran ydinvoimalan käyttöönoton myöhästyvän.

 

2008

Ylen Ajankohtainen kakkonen kertoo hitsaustöihin liittyvistä laatu- ja valvontaongelmista.

 

2011

Siemens vetäytyy yhteisyrityksestä Arevan kanssa.

 

2018

Reaktorin polttoaine saapuu Olkiluotoon.

 

2019

Suomen hallitus myöntää reaktorille käyttöluvan.

 

2021

Säteilyturvakeskus antaa polttoaineen latausluvan. Kaikki 241 polttoainenippua saadaan ladattua reaktoriin.

Olkiluoto 3:n reaktori käynnistetään 21. joulukuuta 2021.

 

2022

Olkiluoto 3 liitetään valtakunnan sähköverkkoon maaliskuussa.

Koekäyttö keskeytyy generaattorin jäähdytysjärjestelmän ja turbiinin ongelmien vuoksi.

 

Teksti: Jari Neejävri, kuvat: TVO ja Erkki Salonen

 

Insinööriliitto pettyi TKI-verokannustimen kaatumiseen

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on pettynyt, että yritysten verokannustin tutkimuksen ja tuotekehityksen vauhdittamiseksi kuuluu esityksiin, joita Marinin hallitus ei aio tuoda eduskuntaan.

– Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vauhdittamisen kannalta tärkeän esityksen joutuminen hallituksen silppuriin on raju pettymys. Se on yksi takaisku lisää tavoitteelle nostaa t&k-menojen osuus BKT:sta vähintään neljään prosenttiin, Salo sanoo.

Hallituksen viimekeväisen linjauksen mukaan yrityksille tarkoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimen oli määrä olla käytössä ensi vuodesta alkaen. Hallituksen sisäisessä välienselvittelyssä kaikki verotusta koskevat esitykset kaatuivat, eli ne eivät mene eduskunnan käsittelyyn.

Salon mukaan Insinööriliitto tukee vahvasti toimia lisätä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaikka vuoden 2021 aikana t&k-menojen kehitys oli oikeansuuntaista, investoinnit kasvavat Salon mielestä tuskastuttavan hitaasti.

– Olen usein todennut, että investointien neljän prosentin BKT-tavoite on minimi ja sille takarajaksi asetettu vuosi 2030 liian myöhään. Tarvitsemme merkittävästi lisää investointeja yrityksiltä ja julkiselta taloudelta lisää panostusta TKI-toimintaan.

– Julkisen vallan on myös omalla esimerkillään osoitettava, että se ymmärtää TKI-toiminnan tärkeyden maan hyvinvoinnille. Valitettavan usein tämä jää puheiden tasolle, hän sanoo.

Salo muistuttaa, että maan talous nojaa teollisuuteen ja tekniikan alan osaamiseen.

– Ne eivät synny eivätkä säily tyhjästä. Vahva vientiteollisuus ja monipuolinen osaaminen edellyttävät jatkuvaa ja ennustettavaa panostusta TKI-toimintaan. Jokainen tutkimukseen ja tuotekehitykseen laitettu miljoona on tulevaisuusinvestointi, joka tulee korkojen kanssa takaisin ja vahvistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Salo painottaa.

Uutinen: STT

Uusia jäseniä Tampereen Insinöörit ry:n hallitukseen

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokous järjestettiin keskiviikkona 16. marraskuuta Nokia Arenalla.

Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023. Lisäksi valtuusto päätti vuoden 2023 jäsenmaksun suuruudeksi 42 euroa. Maksun suuruus on sama kuin vuonna 2022.

Hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2021 toiminut Erkki Salonen siirtyy kauden loputtua syrjään niin puheenjohtajan tehtävästä kuin yhdistyksen hallituksen jäsenyydestäkin. Salonen ilmoitti tultuaan ensimmäistä kertaa valittuaan puheenjohtajaksi syyskokouksessa 2020, että tulee toimimaan Tampereen Insinöörien puheenjohtajana enintään kaksi vuotta.

Eilisessä valtuuston syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin pitkään yhdistyksen toiminnassa mukana ollut Aija Karelo.

Vuonna 2022 hallituksessa erovuoroisia jäseniä oli neljä kappaletta. Erovuoroisista jäsenistä yhdistyksen nykyinen taloudenhoitaja Jari Neejärvi sekä Teemu Haronoja ilmoittivat, etteivät asettaudu ehdokkaiksi uudelle kaksivuotiskaudelle.

Kaudelle 2023–2024 avoimena olevaan neljään hallituspaikkaan ilmoittautui kiinnostuneeksi yhteensä viisi yhdistyksen jäsentä. Äänestyksen jälkeen Tampereen Insinöörien tulevaan hallitukseen valittiin Minna Johansson, Julius Setälä, Juha Reijasto sekä Veli-Pekka Mäkinen. Valituista Setälä, Reijasto sekä Mäkinen eivät ole aikaisemmin olleet mukana TI:n hallitustoiminnassa.