Pöö! Halloween tulee ja koristelut kekkereihin on aloittamista vaille valmiina. Jotain tarttis tehdä mutta juuri tämän alan asiantuntemusta uupuu! Ei hätää sillä Ninan askarteluissa tehdään kustannustehokkaasti 14 minuutissa Halloween-koristelut joilla halloween saadaan limbosta lentoon. 14 minuutissa tehdään 3 erilaista koristetta kodin pikku tarvikkeilla!
Kaavat askarteluihin löytyvät tästä linkistä.
Teknologiateollisuus ei ole kärsinyt koronasta yhtä paljon kuin esimerkiksi tapahtuma- ja ravintola-ala. Insinöörivaltaisillekin toimialoille on kuitenkin tullut tappioita. Koneenrakennuksen ja automaation suunnittelutoimistona tunnetulle Comatecille yksi koronan vaikutuksista oli suurehkon yrityskaupan peruuntuminen.
Keväällä 35 vuotta täyttänyt insinööritoimisto Comatec oli valmistellut yrityskauppaa tiiviisti usean kuukauden ajan juuri ennen koronan puhkeamista. Aiesopimus oli allekirjoitettu marraskuussa vuonna 2019 ja kauppa aiottiin toteuttaa seuraavan kevään aikana.
– Koronan levitessä alkoi kuitenkin vaikuttaa siltä, etteivät kaupan tuotto-odotukset enää olleet riittävät, Comatecin toimitusjohtaja Aulis Asikainen kertoo.
– Kesän aikana tilanne kehittyi lopulta niin vaikeasti ennustettavaksi, että meille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin perua koko kauppa.
Risteilijäpuoli kärsi
Kaupan kohteena oleva yritys toimii laivanrakennusalalla matkustajaliikenteessä, mikä selittää koronan suuren vaikutuksen kaupan tuotto-odotuksiin. Matkustusrajoitusten takia koko ala joutui nopeasti todelliseen ahdinkoon.
– Matkustusrajoitukset vaikuttivat meidän toimintaan muutenkin kuin vain yrityskaupan peruuntumisen kautta. Risteilijäaluksien suunnittelutöihin liittyvien toimeksiantojen määrä väheni selvästi, Asikainen kertoo.
Onnekseen Comatecilla on meriteollisuudessa risteilijäpuolen lisäksi muitakin asiakkaita. Suunnittelutöitä on ollut tarjolla tasaiseen tahtiin ja näkymät toimialalla ovat edelleen vähintään kohtuulliset.
– Esimerkiksi Helsingin telakalle olemme tehneet satamajäänmurtajaan koko laivan sähkösuunnittelut. Barentsinmerelle olimme suunnittelemassa venäläisille kuutta jäänmurtajaa. Risteilijöihin olemme tehneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana paljon sähkö- ja potkurijärjestelmien laskenta- ja suunnittelutöitä.
Koronan vaikutus Comatecin konsernin liikevaihtoon jäi lopulta noin viiteen prosenttiin. Epidemian alussa näkymät olivat todella sumuiset. Asikaisen mukaan firmassa varauduttiin liikevaihdon jopa 20 prosentin pudotukseen.
– Laajasta asiakaskunnasta sekä monipuolisesta, vuosikymmeniä kestäneestä työhistoriasta koneenrakennuksen ja automaation tehtävissä on epäilemättä ollut suuri hyöty pandemian aikana, Asikainen sanoo.
Yleisnäkymät positiiviset
Comatec suunnittelee useilla eri teknologiatoimialoilla toimiville asiakkailleen muun muassa voimalaitoksia, hyötyajoneuvoja, nostureita ja erilaisia tuotantojärjestelmiä. Karkeasti jaoteltuna noin kaksi kolmannesta Comatecin suunnittelijoista on koneensuunnittelijoita ja kolmannes automaation puolella. Osa suunnittelutöistä on Asikaisen mukaan erittäin vaativia.
– Esimerkkinä voi mainita ylikriittisten kattiloiden painerunkojen teknisen lujuuslaskennan ja siihen liittyvän raportoinnin.
Tällä hetkellä yleisnäkymät monilla toimialoilla ovat kääntymässä positiivisiksi. Erityisen positiivisia uutisia on tänä vuonna tullut kaivannaisteollisuudesta.
– Akkumetallien tuotantoon valmistetaan porajumboja ja muita koneita ja laitteita, ja niiden suunnittelutöitä riittää enemmän kuin ehdimme tehdä.
Valtaosa Comatecin suunnittelutyöstä menee suoraan tai epäsuorasti vientiin. Kotimaahan jäävästä työstä mainittakoon osa metsäkonepuolen töistä sekä kotimaan junakalustoon ja Tampereen raitiovaunuun liittyvät suunnittelutyöt.
Elvytysrahat vaikuttavat
Asikainen istuu Varman yrittäjien neuvottelukunnassa, jossa on käyty läpi yritysten selviytymistä korona-ajasta.
Ryhmän toukokuisessa kokouksessa käsiteltiin yritysten lähitulevaisuuden tuotto-odotuksia ja pohdittiin varsinkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa liikkeelle laitettujen elvytysrahojen vaikutusta.
– Yhdysvaltain valtavat elvytysrahat ovat nostaneet sikäläistä bruttokansantuotetta jo keväästä alkaen ja vaikutus tulee Eurooppaan ja Suomeen puolen vuoden viiveellä eli loppuvuodesta 2021, Asikainen arvelee.
Ennusteiden mukaan investoinnit myös teknologiateollisuudessa tulisivat nousemaan vielä vuosina 22 ja 23.
– Yhdysvaltoihin on ennustettu liiketoiminnan kasvuksi jopa 15 prosenttia, mutta Suomessa toteutuma tulee ilmeisesti olemaan kahdesta kolmeen prosenttia, ja se kyllä riittäisi ainakin minulle, Asikainen kertoo.
Etätyöt jatkuvat
Korona muutti Comatecin toimistorutiineja aivan kuten useimmissa suunnittelutoimistoissa. Etätöihin siirryttiin nopeaan tahtiin heti viime vuoden maaliskuussa.
Asikainen näkee etätöissä hyviä puolia, mutta ei kuitenkaan tunnustaudu suureksi etätöiden ystäväksi.
– Sanoisin, että pahimmillaan etätyön tekijät jäävät ikään kuin kakkosketjuun niihin verrattuna, jotka tekevät työtä toimistolla. Tämä ei tietenkään koske kaikkia.
Varsinaiset työmaakäynnit eivät ole aiemminkaan juuri kuuluneet Comatecin toimenkuvaan, mutta jos asiakaskäynnit jäävät kokonaan väliin, se voi Asikaisen mukaan pitemmän päälle rapauttaa ammattitaitoa.
– Käytännössä asiakkaiden toimipisteissä ei ole kuukausiin edes otettu ketään vastaan, joten asiat on ollut pakko hoitaa puhelimella tai etäyhteyksillä.
Jotain hyvääkin Asikaisella on sanottavanaan koronasta.
– Koronan aikana olemme parantaneet organisaation johtamisprosesseja, raportointeja ja laatujärjestelmiä.
Teksti: Arto Kotilainen, kuva: Jacek Sopotnicki | Dreamstime.com
Insinööri Satu Mäkelä aloitti tähtiharrastuksensa teini-ikäisenä. Vuoden alusta lähtien Mäkelä on toiminut Tampereen Ursa ry:n puheenjohtajana toista kauttaan ja löytää harrastuksensa parista aina vain asioita, joiden äärellä hän kokee vaikuttumisen hetkiä.
– Aloitin lukemalla kaiken aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, mitä kirjastosta löysin. Sitten noin viisitoistavuotiaina erään ystäväni kanssa uskaltauduimme Kaupin tähtitornille, kun tiesimme että silloin siellä pidetään aina kaikille avoimia havaintoiltoja, Mäkelä muistelee tähtiharrastuksensa alkuaikoja.
Tuosta ensimmäisestä käyntikerrasta tähtitornilla harrastus alkoi syventyä. Tornilla Mäkelä pääsi muitten alaa harrastavien opastuksella opettelemaan kaukoputken käyttöä ja jopa sellaisen rakentamista.
– Meillä oli täällä tornilla sellainen harrastushuone, jossa hioimme kaukoputkiin peilejä. Se oli osa harrastusta; opettelimme kaukoputken käyttöä, ja opettelimme myös, miten sellainen rakennetaan. Peilin hiominen on kinkkistä, siinä voi mennä pieleen niin moni asia, se ei todellakaan ole helppoa hommaa.
Kiikareilla pääsee pitkälle
Miten tähtiharrastus kannattaisi käynnistää? Satu Mäkelä ohjaa aloittamaan ihan perusasioiden opettelusta.
– Vaikka kuinka insinööri haluaisi aloittaa hankkimalla hienon kaukoputken, jossa on tietokoneella ohjattava jalusta, niin silti kannattaisi lähteä siitä, että opettelee tuntemaan tähtitaivaan. Hienoista laitteista ei ole kauheasti iloa, jos ei tiedä, mitä pisteet taivaalla ovat.
Oikotietä onneen ei siis ole, on vaan suunnattava tie ulkoilmaan. Mäkelä kertoo sopivan sään olevan hieman pilvinen, jolloin päätähdet näkyvät hyvin taivaalla. Näin tähtikuvioiden opetteleminen on helppoa, kun kohteet löytyvät paljaalla silmällä. Lähempää tarkkailua taivaankannenkappaleiden kanssa kannattaa tehdä kiikareilla. Joka kodin peruskiikareilla näkee jo tuplasti paremmin kuin omilla silmillä.
Monipuolinen harrastus
Mäkelän avaa tähtiharrastuksen olevan joustava harrastus. Sitä voi tehdä joko yksin tai ryhmässä ja oman elämäntilanteen ja vapaa-ajan mukaan. Mäkelä kertoo itsekin jättäneensä tähtiasiat jäähylle, kun elämässä muut asiat pitivät kiireellisenä. Mutta tähtien tarkkailun pariin on ollut aina mukava palata.
Avaruutta ja tähtiä voi harrastaa myös hyvin monella tavalla ja hyvin monien kiinnostuksen kohteiden kautta.
– Havaintokohteita on todella paljon. On aurinkokuntamme omat kohteet kuten planeetat, kuu ja aurinko. Sen lisäksi on aurinkokunnan ulkopuoliset kohteet, tähtijoukot, galaksit ja tähtisumut. Eikä aina tarvitse lähteä edes oman planeetan ilmakehästä ulos. Ilmakehästä löytyvät revontulet ja halo-ilmiöt, jotka syntyvät vaikka jääkiteistä, keinovalosta tai siitepölystä.
Avaruus liittyy myös moniin muihin tieteenaloihin. Esimerkiksi monet arkeologiset löydöt voidaan yhdistää tähtitieteeseen, kuten pyramidit ja mayojen temppelit. Myös maahan tippuvat taivaankappaleet ovat yksi harrastuksen haara. Ursalla on esimerkiksi oma Tulipalloryhmänsä, jonka tehtävä on etsiä taivaalta maanpinnalle tippuneita objekteja.
Uusi tähtitaivas
– Itselläni harrastus on linkittynyt myös matkailuun. Meidän pohjoisella pallonpuoliskolla taivaasta näkee vain puolet ja on olemassa se toinen puolikas, jonka näkee päiväntasaajan eteläpuolella, Mäkelä kertoo.
Erityisesti Mäkelää on kiinnostaneet auringonpimennykset. Haave täydellisen auringonpimennyksen näkemisestä täyttyi vuonna 2012 Australiassa.
– Toiselle puolelle maapalloa ei ihan pelkän 2 minuutin auringonpimennyksen takia tietenään matkustettu, Mäkelä nauraa ja jatkaa;
– Ajoimme lisäksi erämaahan katselemaan tähtitaivasta. Siellä on ainakin Magellanin suuri ja pieni pilvi, joita ei Suomessa näe. Lisäksi Australiassa kuunsirppi ja tutut tähtikuviot ovat ”väärinpäin” ja siellä on myös tähtikuvioita, joita meillä ei ole. Lisäksi eteläisellä pallonpuoliskolla linnunrata on todella vaikuttava elämys. Meillä se on pystyviiva, kun taas etelässä se on laaja kaari.
Totutusta Linnunradasta poikkeavasta näystä kiinnostuneiden ei välttämättä tarvitse lähteä edes kovin kauas. Esimerkiksi Kanarian saaret ovat jo niin lähellä päiväntasaajaa, että siellä Linnunrata näkyy jo aivan eri tavalla kuin meillä Tampereella.
Mitä nyt katsella taivaalta?
Juurikin Linnunrata on eräs taivaankappale, joka on erityisen otollinen tarkkailunkohde Suomessa syystalvella. Näinä aikoina se on parhaimmillaan, kertoo Satu Mäkelä.
Muutenkin ajanjakso ennen lumisateita on loistavaa aikaa tähtien katselulle. Silloin on vielä suhteellisen kuivaa ja lämmintä. Kun ei ole pakkasta ja kosteutta, on taivas yleensä kirkkaampi. Lumen tuleminen ei varsinaisesti haittaa, mutta silloin on kosteutta enemmän ilmassa ja ehkä ihan pikkuisen valoisampaa.
– Planeetoista Mars, Saturnus ja Jupiter ovat näkyvillä loppuvuodesta. Saturnus ja Jupiter ovat vähän haastavia, sillä ne ovat aika matalalla taivaanrannassa ja niiden näkyminen vaatii paikan, jossa on esteetön näköala.
Avuksi tähtien katselemiseen voi ottaa vaikkapa Stellarum-nimisen planetaario-ohjelman tietokoneelle, padille tai puhelimeen. Ohjelman avulla näkee reaaliaikaisesti sen, mitä tähtiä, tähtikuvioita ja muita taivaankappaleita silloisessa sijainnissa voi havainnoida. Jos perinteiset tähtikuviot tuntuvat jo läpikäydyiltä, voi Stellariumissa vaihtaa kulttuurin, jonka täysin erilaiset tähtikuviot ohjelma näyttää myös. Siinä missä meillä taivaalla näkyvät Iso karhu tai Kassiopeija, asustaa saamelaisilla taivaankannella esim. Poro ja Koiralauma tai viikingeillä Asarin taistelukenttä ja Miehen kärryt.
Nyt mutta historiaa
Tähtitaivas ei kuitenkaan ole muuttumaton.
– Joskus tähdet tulevat tiensä päähän ja ne räjähtävät. Silloin tulee ainakin hetkellinen supernova ja joskus niiden paikalle jää kaasusumu tai planetaarinen sumu. Valolla kestää aikaa tulla tänne saakka, joten kaikki mitä me tähtitaivaalla nähdään on historiaa joka on tapahtunut kauan aikaa sitten.
Mäkelä ohjaa Tampereen Ursalle tähtipiirejä.
– Jos tämä vuosi olisi ollut niin sanotusti normaali, olisi meillä käynyt valtavasti koululais- ja partioryhmiä tutustumiskäynnillä. Aikuisten ryhmiäkin käy jonkin verran, mutta ei niin paljon.
Toteamukseen, että lapset ovat varmaan ryhmä, joka helposti haltioituu avaruuden näkymistä Mäkelä vastaa:
– Voi, kyllä kun aikuinen näkee ensimmäisen kerran esimerkiksi kuun tai Saturnuksen renkaat kaukoputkella, useat heistä kokevat valtavan wau-elämyksen.
Myös Mäkelä itse kaikkien harrastusvuosien jälkeen vaikuttuu edelleen taivaankannen kappaleita. Erityisinä suosikkeinaan hän mainitsee juuri Linnunradan ja erilaiset tähdenlentoparvet. Esimerkkeinä näistä Mäkelä mainitsee heinä-elokuussa nähtävät Perseidit sekä joulukuiset Kvadrantidit. Näitten äärellä Mäkelä kerta toisensa jälkeen hiljenee avaruuden upeuden äärellä.
Paljain silmin voit katsoa mm:
– Kuu. Katso valon ja varjon yhtymäkohtaa. Siinä näkyvät parhaiten pinnan varjot, jotka ovat mielenkiintoisia.
– Ilmakehän ilmiöt (halot, revontulet)
– Avoin tähtijoukko Seulaset eli Plejadit
– Linnunrata
Kiikareilla voit katsoa mm:
– Kaikki mitä paljain silminkin, ne vain näkyvät hieman paremmin ja yksityiskohtaisemmin.
Varo katsomasta kiikareilla Aurinkoa suoraan, se on vaarallista.
– Andromedan Galaksi, Messier M31
– Perseuksen avoin kaksoistähtijoukko, Messier M34
Hyvää kirjallisuutta aloittelijalle:
– Tähtitaivas Paljain silmin, Mäkelä ja Manner (Ursa ry)
– Messierin kohteet, Henriksson ja Mäkelä (Ursa ry)
Teksti ja kuva: Terhi Viianen
Tampereen ammattikorkeakoulun Teollisuus 4.0-testiympäristö FieldLab on ainoa laatuaan, eikä vastaavanlaista kokonaisuutta löydy muualta Suomesta. Teollisuus 4.0 tarkoittaa neljästä teollista vallankumousta, jossa laitteet ovat yhteydessä toisiinsa tietoverkkojen välityksellä. FieldLabissa tehdään teollisen tuotannon testauksia esimerkiksi robotiikkaa yhdistämällä.
FieldLab-projekti sai alkunsa vuonna 2019, kun Tampereen ammattikorkeakoulu määritti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa kärjeksi Teollisuus 4.0-ympäristön. Kyselyitä ja toivomuksia hankkeesta oli tullut myös yritysten suunnalta.
– Teollisuus 4.0 on sellainen ajattelumalli, että esimerkiksi konepajassa tai tuotantotilassa mahdollisimman moni koneista olisi kytkettynä nettiin ja siten saataisiin dataa IoT-serverille (IoT = Internet of Things). Tarkoituksena on saada kerättyä tietoa pilveen esimerkiksi koneiden liikkeistä ja energiankulutuksesta. Kun tiedetään mitä tapahtuu, pystytään vähentämään esimerkiksi tahtiaikaa, eli sitä, kuinka nopeasti jokin menee läpi jostakin koneesta ja energiakustannuksista, kertoo TAMK:n teollisuusteknologian yliopettaja Mika Ijas, joka on yksi FieldLab-projektin kehittäjistä.
Projektia suunnittelemassa oli iso työryhmä, jonon Ijaksen lisäksi kuuluivat muun muassa TAMK:n teollisuusteknologian lehtorit Jere Siivonen ja Petri Pohjola.
Tavoitteena teollisuus 4.0
FieldLab-hankkeen tarkoituksena on lisätä TAMK:n osaamista ja auttaa pirkanmaalaisia Pk-yrityksiä Teollisuus 4.0-aikaan, joka joissakin suuremmissa yrityksissä on jo osa jokapäiväistä toimintaa.
Pk-yrityksissä uuden teknologian käyttöönotto on kuitenkin haastavaa. Vaikka tietoa saataisiin kerättyä, on vielä oma asiansa osata oikeasti hyödyntää sitä. Kalliiden koneiden lisäksi tarvitaan myös osaamista. Onghelmana on monesti myös ajanpuute, eikä laitekantojakaan uudisteta kovin usein.
– Uusissa laitteissa on rajapinnat, jotka mahdollistavat datan saannin helposti. Uskon, että kun koneita ja laitteita uudistetaan, ja esimerkiksi IoT-mahdollisuudet tulevat vastaan, niin sitä mukaa Teollusuus 4.0:aa otetaan enemmän käyttöön, Ijas pohtii.
Fieldlab testiympäristöstä löytyy erilaisia laitteita roboteista työstökoneisiin. Käytössä on mm. kaksi ABB:n teollisuusrobottia ja Omronin mobilerobotteja, joilla voidaan esimerkiksi siirrellä erilaisia tavaroita.
– Ne ovat sellaisia liikkuvia vihivaunusysteemejä. Niitä löytyy jo joistain sairaaloistakin ja niillä voidaan kuljettaa esimerkiksi näytteitä paikasta toiseen, Ijas tarkentaa.
Robottien lisäksi FieldLabilla on käytössään muun muassa viisiakselinen työstökone, 3D-skanneri ja 3D-mittalaite. Erityisesti 3D-tulostukseen on panostettu.
FieldLabissa pystytään tulostamaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuria kappaleita eli kyseessä ei olekaan mikään tavallinen 3D-tulostin.
– Toisessa ABB:n roboteista on extruuderipää, jolla pystystään tekemään suuria, jopa viisi metriä pitkiä ja kaksi metriä leveitä 3D-tulostettuja kappaleita.
3D-tulostus herättänyt suurta kiinnostusta
FieldLab tekee myös alihankintaa ja eritysiesti 3D-tulostukselle on ollut kysyntää.
– On ollut melkeinpä ruuhkaa. Olemme tulostaneet yrityksille isoja kappaleita vähän niin kuin kokeilumielessä, Ijas kertoo.
Vaikka teknologia kehittyy ja robotiikka yleistyy, ei Teollisuus 4.0:n tavoitteena kuitenkaan ole tuotanto ilman ihmistä.
– Tietoa voidaan kerätä sellaisiltakin laiteilta, joita ihmiset käyttävät. Ei pelkästään roboteilta.
Vaikka korona onkin rajoittanut toimintaa, kävi FieldLabissa viime vuoden aikana useita yrityksiä testaamassa muun muassa tuotantolinjan muutoksia. Yritykset saivat tallennettua dataa, jota ne voivat tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi kehittämisessä.
– Tärkeimpänä on pidetty energiankäytön seuraamista ja tahtiaikaa.
Teollisuus 4.0:n etuna on myös tiedon reaaliaikaisuus perinteiseen kellottamiseen verrattuna.
FieldLabista hyötyvät myös opiskelijat
Yritysten lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat hyödyntävät FieldLabia ja he tekevät siellä muun muassa opinnäytetöitään.
– He ovat monesti mukana myös yrityksille tehtävissä projekteissa, Ijas kertoo.
Opiskelijoille FieldLabissa työskentely on ollut mieleistä touhua, ja he hyötyvät oppimastaan myös tulevaisuudessa.
– Yleisesti ottaen Teollisuus 4.0 -opettaminen moderneilla laitteilla on tärkeä juttu. Kun opiskelijat sitten aikanaan lähtevät työelämään, on heillä tämä tietotaito olemassa, Ijas täsmentää.
Luvassa uusia hankkeita
FieldLab on ainutkertaisuudessaan herättänyt paljon mielenkiintoa ympäri Suomen. Erityisesti laiteinvestoinnit ja hankinnat ovat edesauttaneet sitä, että testiympäristöä ono kysytty mukaan uusiin projekteihin.
FieldLabiin ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole tarkoitus hankkia mitään kovin suurta ja ihmeellistä, vaan tällä hetkellä kaikki tarvittavat laitteet ovat olemassa.
– Näillä nykyisillä päästään kyllä oikein hyvin eteenpäin, Ijas kertoo.
Käy tutustumassa FieldLabin välisenisiin sekä koneympäristöihin Matterport-kuvauksen ja videoiden välityksellä osoitteessa sites.tuni.fi/fieldlab
Teksti: Kirsi Honkakorpi, kuva: Jaakko Saarilampi
Wilhelmi Kaasalainen tutki opinnäytetyössään alumiinin pursotuksen taloudellisesti edullisinta eräkokoa. Työssä laadittu laskentaohjelma on otettu käyttöön Nokian Siurossa toimivan Purso Oy:n tuotantolinjoilla.
Konetekniikan tutkinto-ohjelmasta keväällä valmistuneelle Wilhelmi Kaasalaiselle opinnäytetyön aihepiiri oli entuudestaan hyvin tuttu, sillä työura Pursolla on kestänyt jo kymmenisen vuotta.
– Olen ollut pakkaamolla ja puristimella kaikissa työtehtävissä aina kesätöistä alkaen. Viime kesänä toimin työnjohtotehtävissä ja sain jo aika hyvän kuvan siitä, minkälaiselle opinnäytetyölle olisi tarvetta, Wilhelmi kertoo.
Yhdessä opinnäytetyön ohjaajan, Purson tuotantojohtajan kanssa, sovittiin työn tarkka aihe, ja tutkielman teon Wilhelmi pääsi aloittamaan vuodenvaihteessa.
– Jo joululomalla tutkin taloudellisen eräkoon laskentaan liittyviä teorioita ja malleja. Itse työ alkoi työpaikan aloituspalaverilla vuoden alussa ja kirjoittamiseen kului kolmisen kuukautta, Wilhelmi kertoo.
Pitkä tuotantolinja
Pursotuslinja on tyypillisesti pitkä ja monivaiheinen. Esimerkiksi Purso Oy:llä linja muodostuu hiukan yksinkertaistaen kaasu- ja induktiouunista, puristimesta, ulostuloradasta, 50 metriä pitkästä jäähdytyspöydästä, profiilit suoristavasta vetokoneesta ja profiilien sahauspisteestä.
– Pursolla on käytössä kaksi tuotantolinjaa. Pienempi 25 meganewtonin linja käsittelee alumiinibillettejä, joiden läpimitta on kahdeksan tuumaa, ja isompi 35 meganewtonin linja on yhdeksän tuuman billettejä varten.
Alumiinin lämpöpursotuksessa materiaali lämmitetään induktiouuneissa 60 prosenttiin sulamispisteestä, jolloin sen käsittely muuttuu helpommaksi. Alumiinin kohdalla tämä tarkoittaa noin 420 – 500 asteen lämpötilaa.
– Alumiiniseos, jossa on sidosaineina muun muassa magnesiumia ja piitä, puristetaan suulakkeen läpi, jolloin syntyy alumiiniprofiilien poikkileikkaus.
Purson tehtaalla tuotantolinjat toimivat kolmessa vuorossa, siten että viikonloput ovat vapaita.
Viimeisten vuosikymmenten aikana pursotuslinjalla operoivan henkilöstö määrä on vähentynyt kuudesta kolmeen.
– Pursotus tekniikkana on jo vanhaa, mutta laitteissa on tapahtunut kehitystä. Tavanomaisten hydraulisten puristimien rinnalle on esimerkiksi otettu käyttöön hybridipuristimia, joissa nopeat liikkeet aikaansaadaan sähköisesti servomoottoreilla tavoitteena aikasäästö, Wilhelmi kertoo.
Asetuskustannukset haltuun
Opinnäytetyössään Wilhelmi etsi alumiinin pursotuksen taloudellisesti edullisinta eräkokoa. Eräkoon määrittelyssä tärkeään rooliin nousevat muun muassa uuden erän aloittamiseen liittyvät koneen asetuskustannukset.
– Asetuskustannuksissa täytyy ottaa huomioon koneen tuntihinta, joka muodostuu linjan pääomakustannuksista, asetusten aikana menetetystä katteesta ja henkilöstön kustannuksista.
Erilaisia profiilimuotoja Pursolla on käytössä yli 23 000, ja tuotannon eräkoot vaihtelevat paljon. Yhtä erää saatetaan tilaus- ja varastomääristä riippuen tuottaa viidestä minuutista kymmeneen tuntiin, keskiarvon ollessa noin puolisen tuntia.
Uuden erän käynnistyksen aikana syntyy Wilhelmin mukaan aina jonkin verran romua, mikä on myös tärkeää ottaa laskelmissa huomioon. Romun syntymiseen on useita syitä, joita on vaikea ellei mahdotonta välttää.
– Kun uusi työ alkaa ja valmistetaan esimerkiksi useampaa profiilia yhtä aikaa, saattaa profiilien valmistumisessa olla nopeuseroja, jolloin syntyy pois sahattavia hukkapaloja.
– Uuden tuotannon alkaessa kitka ei ole nostanut ulostulolämpötilaa riittävästi, jolloin vaadittavaa kovuusvaatimusta ei saavuteta.
– Tilauksen alkaessa kestää lisäksi jonkin aikaa ennen kuin vesijäähdytys on mahdollista käynnistää eikä profiili tällöinkään heti täytä kovuusvaatimusta.
Asetuskustannuksissa on syytä ottaa huomioon myös niin sanottu livetys.
– Livetys on parisen päivää kestävä kemiallinen prosessi, jossa aiemmin käytetystä suulakkeesta liotetaan alumiinit pois, Wilhelmi selvittää.
Oikea määrä varastossa
Pursotuksen taloudellisen eräkoon optimointiin ei vaikuta pelkästään varsinaiseen tuotantoon liittyvät tekijät. Asetuskustannusten rinnalla opinnäytetyössä käsiteltiin myös varastointikustannuksia, joihin liittyy huomattavan paljon muuttujia.
– Varastossa säilytettäviin valmiisiin profiileihin sitoutuu pääoman korkokustannus, joka lasketaan yrityksen oman sisäisen korkokannan mukaan.
– Tehdasalueella on periaatteessa aina niukkuutta varastotilasta, joten itse varastointiin liittyy myös viitteellinen vuokrakustannus.
Periaatteessa myös reklamaatiokustannukset voidaan katsoa osaksi varastointikustannuksia.
– Voitaisiin olettaa, että jos valmiita tuotteita säilytetään kauan varastossa ja siirrellään, niihin voi tulla vaurioita. Reklamaatioihin liittyvä osuus oli omissa laskelmissani kuitenkin niin pieni, että jätin ne mallissa huomiotta, Wilhelmi toteaa.
Laskentaohjelma jo käytössä
Pursolle tekemässään laskentaohjelmassa Wilhelmi otti huomioon eräkokoon liittyvät asetus- ja varastointikustannukset. Laskentaohjelman ansiosta Pursolla pystytään nyt aiempaa tarkemmin laskemaan taloudellisesti edullisinta eräkokoa.
– Haasteena eräkoon määrittelyssä on vaihteleva kysyntä. Tästä syystä opinnäytetyössä käytetyn teorian ja mallin piti olla dynaaminen.
– Kun tietää kysynnän kuukausiennusteen sekä asetus- ja varastointikustannukset, laskentaohjelman avulla pystyy tekemään ennusteen siitä, miten paljon mitäkin erää kuukauden aikana kannattaa tuottaa.
Valmistumisen jälkeen Wilhelmi on ollut vakituisena prosessi-insinöörinä Pursolla. Hän on jo ollut ottamassa käyttöön itse kehittämäänsä laskentaohjelmaa.
– Olen nyt valmistumisen jälkeen kehittänyt ohjelmaa edelleen helpommin käyttöönotettavaksi, Wilhelmi sanoo.
Teksti: Arto Kotilainen, kuva: Wilhelmi Kaasalainen