Kuukausittaiset arkistot: helmikuu 2021

Korona teki etätöistä insinööreille arkista

Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala näkee muuttuneissa työskentelytavoissa sekä hyvää että huonoa. Korona-aikana liitolta on kaivattu neuvoja yt-neuvotteluihin, ja Takala arvelee, että yt-neuvottelut muuttuvat lomautusneuvotteluista irtisanomisiksi.

Kun koronaepidemia saapui Suomeen viime keväänä ja poikkeustila sai arjen järkkymään, moni asia muuttui myös työelämässä. Sen sai huomata Insinööriliiton työehtoasiantuntija Hannu Takala, joka vastaa teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta.

Takalan mukaan suuri muutos aiempaan on ollut etätöihin siirtyminen. Aiemmin etätöiden tekeminen insinöörien keskuudessa oli harvinaista, jopa ei-suotavaa.

— On ollut epäuskoa siihen, että työt tulee tehtyä. Nyt on nähty, että tuottavuus on jopa parantunut. Etätöistä on tullut suotavaa, Takala sanoo.

Vuoden 2020 loppupuolella etätyöt jatkuvat monissa paikoissa, ja työpaikalle ovat palanneet lähinnä sellaiset henkilöt, joilla on kiinteä kytkös tuotantoon. Asiantuntijoilla etätyö on muuttunut tavalliseksi toimintatavaksi. Etätöitä puoltavat monissa työpaikoissa suositut avokonttorit, jotka vaikeuttavat vaadittavien turvaetäisyyksien pitämistä.

Takala näkee etätyössä sekä hyviä että huonoja puolia. Monilla etätyöskentely tarkoittaa töiden tekemistä kotoa käsin, mikä voi vaikeuttaa työstä irtautumista päivän loputtua. Lisäksi psykososiaalinen kuormitus voi lisääntyä, kun työkavereita ei näe samalla tavalla kuin ennen.

— Se voi lisätä stressiä ja sitä kautta työpahoinvointia. Kyllä tämä yli puoli vuotta pois työpaikalta on monelle aika kova paikka, Takala sanoo.

Mutta on hyvääkin. Etätyöskentely voi helpottaa työn ja vapaa-ajan sovittamista esimerkiksi tilanteissa, joissa pitkä työmatka jää joillakin pois.

Kun on opittu pitämään etäkokouksia, ihmisten matkustaminen on vähentynyt. Se on Takalan mukaan monella tapaa hyvä asia.

— Tällä alalla esimerkiksi vapaa-ajalla matkustamisesta pitäisi paikallisesti sopia, ja ne sopimukset eivät välttämättä ole kovin hyviä, eikä korvaus monenkaan mielestä ole riittävä. Nyt se vapaa-ajalla matkustaminen on jäänyt pois.

Myös ympäristö kiittää: yritysten hiilijalanjälki pienenee, kun reissaamista on vähemmän.

— On opittu, että Tampereen ja Jyväskylän välinen etäyhteys ei ole sen kummempi kuin Tampereen ja Sydneyn välinen.

Takalan työpaikka on sekä Tampereen Insinöörien toimistolla Tampereen keskustassa että Helsingin Pasilassa. Hänkin on ollut paljon etänä. Sosiaalisia suhteita liiton sisällä on ylläpidetty virtuaalisilla kahvitunneilla ja välillä virtuaalisilla lounailla. Niistä on ollut apua.

Kun matkustus on jäänyt pois, myös jäsentapaamiset ovat vähentyneet.

— Kuva siitä, miten maailma makaa, ei ole enää niin selvä. Sen selvittämiseen kuluu enemmän aikaa kuin aikaisemmin, Takala sanoo.

Nyt neuvotellaan irtisanomisista

Takalan työtehtäviin kuuluu tes-asioita ja erilaisia työryhmiä liittyen työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Viikoittaisesta työajasta yksi päivä on varattu työsuhdeasioiden parissa päivystämiseen. Normaalisti apua pyydetään muun muassa työsuhteisiin ja palkkausta käsitteleviin asioihin. Siinä missä tavallisina vuosina iso neuvonnan aihe on ollut työsopimusten tarkistaminen, tänä vuonna se väheni huomattavasti.

— Työpaikkoja ei juurikaan vaihdettu koronan kiivaimpaan aikaan. Nyt niitä on taas alkanut liikkua.

Työsopimuksia koskevat kysymykset korvautuivat kysymyksillä yt-neuvotteluista ja etätyösopimuksista. Lisäksi yhteydenotot ovat koskeneet lomautuksia ja työttömyysturvaa. Luottamushenkilöt pyytävät apua neuvotteluihin ja neuvottelujen kohteena olevat työttömyysturvaan.

Pahin yt-suma osui keväälle. Maalis-huhtikuussa oli neljätkymmenet yt-neuvottelut kuukaudessa. Neuvottelujen määrä laski tasaisesti heinäkuuhun asti, jolloin oli kahdet neuvottelut. Syksyn mittaan määrä on taas lähtenyt kevyeen nousuun.

Takala arvioi nykyisen tilanteen sellaiseksi, että lomautuksiin johtavat yt:t ovat muuttuneet jopa irtisanomisiin johtaviksi yt-neuvotteluiksi. Koronan vaikutukset alkavat monissa yrityksissä näkyä vasta nyt.

— Työtä ja tilauskantaa ei ole, ja joudutaan karsimaan työvoimaa. Se on hyvin kevyesti kasvava trendi tällä hetkellä.

Tilanne on työntekijöille rankka ja monet ovat huolissaan. Jos jää työttömäksi, näkyvissä ei ole korvaavaa työtä. Se on muutos aiempaan.

Neuvotteluajanjaksoon oman lisänsä tuo etäarki: työkavereista saatava vertaistuki puuttuu, kun ihmiset eivät pääse kokoontumaan kahvipöydässä tai ruokalassa yhteen.

Yhteinen sävel työnantajapuolen kanssa löytyi

Kuluva vuosi on Takalan kahdeksas työehtoasiantuntijana. Kuvaus vuodesta on selkeä:

— Täysin erilainen kuin mikään näistä aiemmista vuosista.

Vuoden alkua väritti pitkälle venyneet ja rankat tes-neuvottelut. Heti perään päälle paukahti koronarajoitukset.

— Mentiin yhdestä kovasta tilanteesta toiseen huilaamatta välissä, Takala sanoo.

Valonpilkahduksen vuoteen on tuonut saman köyden vetäminen työnantajapuolen kanssa. Kriisin alussa voitiin sopia muutoksista työehtosopimuksiin ja sopeuttaa ne tilanteeseen. Työpaikkoja on autettu eteenpäin yhteisillä kirjeillä ja webinaareilla.

Myös liiton palveluiden pariin on löydetty hyvin koronakriisin aikana. Työttömyysturvaan ja lomauttamiseen liittyviä infoja on pidetty Teamsilla, ja ne ovat keränneet hyvin ihmisiä. Jäsenet ovat oppineet käyttämään liiton palveluja, ja toisaalta liitto on myös tuonut niitä enemmän esiin. Esimerkiksi urapalveluita on mainostettu.

Tulevista TES-neuvotteluista tiukat

Takala uskoo, että nykyisenlainen epävarmuus jatkuu vielä vuoden 2021 alkupuolelle. Kesän jälkeen alkaa myös uuden työehtosopimuksen neuvotteleminen. Neuvottelusta Takala ennakoi tiukkaa.

— Osa yrityksistä on mahdollisesti heikossa kunnossa, eikä siellä välttämättä nähdä palkanmaksuvaraa.

Koska etätyökäytännöt jäävät todennäköisesti pitkäaikaiseksi ratkaisuksi, Takala toivoo niihin jatkossa selkeyttä.

— Tarvitaan hyvät reunaehdot. Pitää olla selkeästi määritellyt työajat, työhön liittyvät työehdot ja ymmärrettävästi työntekijän vastuut ja vapaudet.

Teksti: Laura Ikävalko
Kuva: Jari Rauhamäki