Tampereen Insinöörien toiminta rakentuu kolmivuotissuunnitelman linjauksiin. Nykyisen suunnitelman vaikutusaika päättyy kuluvan vuoden lopussa ja näinpä yksi yhdistyksen hallituksen ja valtuuston tärkeimpiä tehtäviä loppuvuodelle on luoda askelkuviot vuosille 2015 – 2017.

Maailmassa, jossa elämme, itsestäänselvyydet ja tarpeet muuttuvat nopeasti. Niinpä nyt on aika kysyä jäseniltämme, mitä tänään ja huomenna haluatte ja tarvitsette omalta jäsenjärjestöltänne. Par’aikaa on meneillään nettikysely aiheesta ja toivottavasti moni uhraa minuutin tai pari kertoakseen näkemyksensä. Käytämme tuloksia tehdessämme uutta kolmivuotissuunnitelmaa.

Jos kolmen vuoden päähän on vaikea nähdä, niin eipä käy kateeksi eläkejärjestelmän uudistamisesta neuvottelevia, joiden pitäisi nähdä vuosikymmenten päähän. On äärimmäisen vaikea tehtävä uudistaa järjestelmää kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Käytännössä siis tulee varmistaa pian eläkkeelle jäävien etujen lisäksi se, että myös meille kolmikymppisille on aikanaan järjestelmä, josta saamme eläkkeen.

Ilmassa on useita kysymyksiä, joihin pitäisi ennustaa oikeat vastaukset. Mikä on eläkeikä tulevaisuudessa ja tuleeko se sitoa elinaikaodotteeseen, jotta järjestelmä pysyy kestävänä? Voidaanko nostaa eläkemaksuja, jotta eläkkeiden maksamisen taakka ei ole kohtuuton työssäkäyville ja yrityksille? Miten saataisiin muutettua kulttuuria, jossa liian usein viisikymppiset pudotetaan kylmästi työelämästä? Työmarkkinaosapuolten on kuitenkin vastuu otettava ja paras mahdollinen ratkaisu kysymyksiin löydettävä.

Vaikka miellämmekin maksavamme ”itsellemme” eläkkeitä säästöön, niin työssäkäyvä sukupolvihan maksaa kaksi kolmasosaa eläkkeestä heille, joilla työura on jo täynnä. Joten tärkeää läpi aikojen on varmistaa, että kullakin sukupolvella työmarkkinat vastaavat koulutuksia. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja helpompia keinoja itsensä työllistämiseen. Työllisyysaste on avainasemassa. Työviikkojen pituuksia ei tarvitse systemaattisesti hilata 40 tuntiin, vaikka sitäkin jotkut vakavana ehdottavat. Talkootyö vain vaikeuttaisi työllisyysasteen nousua.

Kalle Kiili,
puheenjohtaja

Alkuun kiitos 95-vuotisjuhliimme osallistuneille, saitte aikaan hienon illan! Päätimme juhlia totutusta poikkeavalla teemalla. Ei tummaa pukua isoine arvomerkkeineen, vaan päälle sitä mikä tuntuu hyvältä ja iloa rintaan. Halusimme näyttää, että insinöörien vanhin jäsenjärjestö ei aio eläkkeelle, vaan on räväkästi läsnä tässä päivässä. Sen verran hyvän palautteen läsnäolijat tilaisuudesta antoivat, että pitäkää varanne, saatamme ottaa vuosijuhlat vuotuiseksi perinteeksi ja ensi keväänä lähtee vielä kovempaa!

Järjestö ei kuitenkaan ole pelkästään juhlia varten, vaan ensisijaisesti insinöörien edunvalvontaan.Tässä meillä onkin haaste, nimittäin millaista on jäsenille paras edunvalvonta tulevaisuudessa? Maailma muuttuu sellaista tahtia, että paikoillaan pysyminenkin vaatii yhä kovempaa juoksemista. Sekään ei kuitenkaan meille riitä, vaan on syytä olla askeleen edellä. Parhaaseen lopputulokseen ei päästä reagoimalla, vaan ennakoimalla.

Yhdistyksen hallitukselle ja valtuustolle nämä tulevaisuudennäkymät ja niiden luominen ovat nyt ajankohtaisia, koska tänä vuonna teemme seuraavan pitkän aikavälin suunnitelman, johon tulevien vuosien toimintasuunnitelmat tulevat perustumaan.

Nähdäkseni yksi tulevaisuuden tehtävistämme on yleisesti nostaa ammattikuntamme mainetta. Insinöörityössä meillä ei ole hävettävää, mutta jostain syystä talousjohtajat päätyvät helpommin yritysten johtoon kuin käytännön työstä ymmärtävät insinöörit. Tällöin johdon huomio kiinnittyy enemmän eilisen myyntilukuihin kuin huomisen tuotteisiin ja kohta ei osata kuin säästää yritys hengiltä. Ministereinäkään ei insinöörejä ole liiemmin nähty.

Mikäli ammattikunnan arvostusta saadaan nostettua, on siitä helpompi johtaa arvostusta myös palkankorotusten myötä. Mutta tämä kaikki edellyttää meiltä vahvaa vastuunottoa, että todellakin haemme aidon synergian kautta hyvää, emmekä vain sano ei kaikelle, joka ei välittömästi meitä hyödytä.

Huomisen työpäivää ei kukaan ulkopuolinen kuitenkaan osaa insinööreille paremmaksi tehdä. Ja vaikka välillä yritykset laittavat lunta tupaan hyville pyrkimyksillemme irtisanomalla jo varmuuden vuoksi, niin tähänkään tuleen ei auta jäädä makaamaan ja poteroita kaivamaan.

Kalle Kiili
puheenjohtaja