Ay-liike on perinteisesti toiminut sen eteen, että työnantajat eivät saa lisähyötyä joustavista työajoista. Työajassa, jota ei kirjata kellokortilla, nähdään vahvempana pelko palkattomista ylitöistä kuin onnistumisen mahdollisuus. Voiko monessakaan asiantuntijatyössä työaikaa ylipäänsä tarkasti seurata? Aivoja kun ei saa käännettyä toiminnasta klo 16.
Tekemässämme järjestötutkimuksessa paljastui, että jäsenemme pitävät joustavaa työaikaa erittäin tärkeänä asiana työelämässä (sija 3). Huomattavasti tärkeämpänä kuin vaikkapa matalaa eläkeikää (sija 18). Myös työn ja perheen yhteensovittaminen, jonka katson joustavan työajan mahdollistavan, rankattiin top kuuteen. Voivatko edunvalvojat olla tässä viisaampia kuin rivijäsenet? -Eivät ole.
Henkilökohtaisestikin koen arvokkaaksi asiaksi, kun voin itse määritellä työaikaani. Joskus työasiat tulevat kotiin ”virka-ajan” päättymisen jälkeen, joskus taas minä lähden kotiin ennen sen päättymistä. Pystyn kuitenkin paremmin yhdistämään perheen ja työn, kun työtäni mittaroidaan läsnäolon sijaan tuloksilla. Tutkimuksemme mukaan en ole poikkeava yksilö – ainakaan tässä mielessä.
Miksi me pelkäämme pahinta, tässä tapauksessa, että insinööriä käytetään hyväksi joustavilla työajoilla? Työelämä on muuttunut. Väitän yhä useamman kokevan työelämän olevan osa elämää, eikä että erikseen on muu elämä ja työelämään ”uhrataan” 7,5h arkipäivistä. Kirjoitusmuodossa ero on pieni, ajatusmaailmassa valtava.
Kannustavien mallien löytäminen joustavan työajan käyttöön ja työaikalain muuttaminen ymmärtämään olevan olemassa muutakin työaikaa kuin työpaikalla läsnä oleminen esimiehen valvonnan alla, ei mitenkään poista mahdollisuutta, että henkilö voi halutessaan tehdä työtä pelkästään työpaikalla 8-16.
Mielestäni on aika pyyhkiä seepian värit tästä osasta ay -toimintaa ja lähteä rohkeammin etsimään joustavan työajan malleja, joista hyötyvät sekä työntekijä että -antaja. Musta-valko -laseilla ei enää pärjää. Muuttuva maailma voidaan ottaa vastaan jarruttamalla tai vaikuttamalla siihen.
Tampereen Insinöörit eivät kohtaa huomista työelämää neliraajajarrutus päällä, vaan koemme mielekkyyttä voidessamme auttaa kaikkia parantamaan elämänsä laatua myös työn tekemisen osalta. Ensi vuonna järjestämme paikallisesti esimerkiksi koulutuksia tukemaan työajan käyttöä sekä työhyvinvointia, perustamaan ”e-luottamusmies” -palvelun ja paljon muuta. Näistä lisää myöhemmin, pysytään yhteyksissä!
Kalle Kiili
puheenjohtaja