Tampereen Insinöörit ry:n säännöt

TAMPEREEN INSINÖÖRIT ry
SÄÄNNÖT

1 §
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tampereen Insinöörit ry ja sen kotipaikka on Tampere sekä toiminta-alueena on Pirkanmaan talousalue.

2 §
Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä ammatillisten, koulutuksellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja muiden yleisten etujen sekä työelämän ehtojen valvojana ja edistäjänä sekä edistää jäsentensä yhteenkuuluvuutta.

3 §
Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

– voi kuulua tarkoitustaan edistäviin aatteellisiin yhteisöihin;
– voi olla osakkaana tarkoitustaan edistävässä yrityksessä;
– hankkii jäsenikseen mahdollisimman suuren osan toiminta-alueensa jäsenkelpoisista henkilöistä;
– järjestää jäsenilleen kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia sekä opintomatkoja;
– voi julkaista jäsenlehteä, muita tiedotteita ja tehdä muutakin valistustyötä;
– vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja tai toimimalla muilla vastaavilla tavoilla jäsentensä etujen ajamiseksi;
– voi käyttää työmarkkinallisia painostustoimenpiteitä; sekä
– voi ryhtyä muihin vastaaviin tarvittaviin toimiin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi

4 §
Varainhankinta

Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys perii jäseniltään jäsenmaksuja. Yhdistys voi myös antaa jäsenmaksujen perinnän ulkopuolisen tehtäväksi.
Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittamaan kustannus- ja julkaisutoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita.

Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

5 §
Jäsenet

Henkilöjäsenet

Yhdistyksen henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä:

– suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa insinööri- tai rakennusarkkitehtitutkinnon suorittaneet;
– insinööritutkintoa vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneet;
– korkeamman teknillisen koulutuksen saaneet sekä
– insinööritasoisissa vastuullisissa tehtävissä toimivat.

Yhdistyksen hallitus päättää henkilöjäseneksi hyväksymisestä kirjallisen hakemuksen perusteella.

Kunniapuheenjohtaja

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen puheenjohtajana erityisesti ansioituneen henkilöjäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kutsumista on kannatettava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Kunniajäsen

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneen tai muulla tavoin yhdistyksen tarkoitusperiä edistäneen henkilön.

Kannattajajäsen

Yhdistyksen kannattajajäseniksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt sekä henkilöt, jotka tahtovat tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen hallitus päättää kannattajajäseneksi hyväksymisestä kirjallisen hakemuksen perusteella.

Yhdistysjäsenet

Valtuuston kokous voi hakemuksesta hyväksyä jäseneksi rekisteröidyn yhdistyksen, jonka henkilö-jäsenet täyttävät Tampereen Insinöörit ry:n henkilöjäsenen jäsenyysehdot ja jonka kotipaikka on Pirkanmaan talousalueella.

6 §
Jäsenmaksut

Henkilö- ja kannattajajäsenen jäsenmaksun suuruus määrätään kalenterivuosittain yhdistyksen valtuuston syyskokouksessa. Henkilöjäsenelle voidaan myöntää alennus henkilöjäsenen opiskelun, sairauden, työttömyyden, lomautuksen, osa-aikaeläkkeen, eläkkeelle siirtymisen, ulkomailla oleskelun, varusmiespalvelun, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaan tai hoitovapaan perusteella tai muulla vastaavalla sosiaalisella perusteella. Alennusperusteiden mukaisesti voi yhdistyksen hallitus anomuksesta vapauttaa henkilöjäsenen kokonaan tai osittain yhdistyksen jäsenmaksun suorittamisesta.

Yhdistysjäsenen jäsenmaksu määräytyy sen henkilöjäsenten määrän mukaan.

Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät maksa jäsenmaksua.

7 §
Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.

Yhdistyksen kokousten välillä päätäntävaltaa käyttää valtuusto.

Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus.

8 §
Yhdistyksen kokouksen osanottajat

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla henkilöjäsenellä yksi (1) ääni.

Yhdistysjäsenen äänimäärä vastaa Tampereen Insinöörit ry:lle edellisenä vuonna tilitettyjen henkilöjäsenmaksujen lukumäärää. Liittymishetkellä pidetään em. lukumäärää yhdistyksen jäsenmääränä. Yhdistysjäsenen äänimäärää käyttää yhdistyksen valtuuttama henkilö, ei kuitenkaan enempää kuin yksi kahdeskymmenesosa (1/20) kaikista kokouksessa läsnä olevista äänistä.

Kunniapuheenjohtajalla, kunnia- ja kannattajajäsenellä on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.

Yhdistyksen kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muille sitä pyytäville.

9 §
Yhdistyksen kokouksen ajat ja koollekutsuminen

Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuussa hallituksen määräämässä paikassa yhdistyksen toimialueella.

Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai mikäli hallitus tai valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous on myös pidettävä, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytävät. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallitukselta pyydetty.

Koollekutsuminen

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle kirjallisella kutsulla jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

10 §
Yhdistyksen kokouksen tehtävät

Yhdistyksen varsinainen kokous

– valitsee keskuudestaan kokouksen puheenjohtajan;
– valitsee muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat;
– hyväksyy kolmivuotiskertomuksen ja kolmivuotissuunnitelman;
– valitsee seuraavaksi toimikaudeksi valtuuston jäsenet noudattaen äänestyksen tulosta; sekä
– päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.

11 §
Valtuusto

Valtuustoon kuuluu kaksikymmentäviisi (25) varsinaista jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä. Valtuuston toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta.

Vaalikelpoisia ovat yhdistyksen äänioikeutetut jäsenet.

Valtuutetun ollessa esteellinen tai jättäessään paikkansa astuu hänen tilalleen varajäsen vaalin tuloksen mukaisessa järjestyksessä.

Valtuuston valinta

Ehdokasasettelu valtuustoon päättyy vaalivuoden toukokuun lopussa. Mikäli valtuuston jäsen-ehdokkaita on enemmän kuin valtuuston enimmäisjäsenmäärä suoritetaan valtuustovaali postiäänestyksenä tai sähköisenä äänestyksenä.

Valinnassa noudatetaan suhteellista vaalitapaa ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin ehdokaslistalla eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi noudatetaan vaaliohjesääntöä, jonka hyväksyy yksinkertaisella enemmistöllä yhdistyksen kokous.

Varsinaiset kokoukset

Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, maalis-huhtikuussa kevätkokoukseen ja loka-marraskuussa syyskokoukseen.

Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen valtuuston kokous pidetään, kun valtuuston kokous niin päättää tai mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Ylimääräinen valtuuston kokous on myös pidettävä, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytävät. Ylimääräinen valtuuston kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallitukselta pyydetty.

Koollekutsuminen

Hallitus kutsuu valtuuston kokouksen koolle lähettämällä kirjallisen kutsun jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Valtuuston kokouksen tehtävät

Valtuuston kokous
– valitsee yhdistyksen edustajat kokouksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa;
– hyväksyy ohjesäännöt; sekä
– päättää yhdistyksen keskeisen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta, luovuttamisesta ja kiinnittämisestä.

Valtuuston järjestäytymiskokouksessa toimikauden ensimmäisen vuoden tammikuussa valitsee valtuusto keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valtuuston toimikaudeksi.

Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

– valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat;
– käsitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto;

– vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; sekä
– päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

– valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat;
– hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten;
– päätetään seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuista ja maksuajankohdasta;
– päätetään valtuuston ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien/toiminnantarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista;
– valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi;
– päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä;
– valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
– valitaan kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heidän henkilökohtaiset varahenkilönsä; sekä
– päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

Valtuuston kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden sitä pyytäville.

12 §
Aloiteoikeus yhdistyksen ja valtuuston kokouksiin

Yhdistyksen henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenillä on oikeus tehdä aloite tietyn asian käsittelemiseksi yhdistyksen tai valtuuston kokouksessa. Aloite on tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.

13 §
Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksasta kymmeneen (8-10) jäsentä.

Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta.

Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen.

Hallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoinen toimiaika voi olla korkeintaan kuusi (6) vuotta.

Hallituksen jäsen on esteellinen toimimaan valtuuston jäsenenä.

14 §
Hallituksen tehtävät

Hallitus hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on:

– edustaa yhdistystä;
– valita itselleen keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa;
– valita itselleen sihteeri ja taloudenhoitaja, jotka voivat olla hallituksen ulkopuolelta;

– kutsua koolle valtuuston ja yhdistyksen kokoukset sekä valmistella sille esitettävät asiat;
– panna toimeen yhdistyksen kokousten ja valtuuston kokousten tekemät päätökset;
– vastata yhdistyksen taloudenhoidosta ja lain mukaisesta kirjanpidosta;
– ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista;
– asettaa avukseen tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat;
– pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista. Hallitus voi päätöksellään antaa jäsenluettelon ylläpidon keskusliiton tehtäväksi ja jäsenmaksujen perinnän ulkopuolisen tehtäväksi;
– hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet näiden sääntöjen määräysten mukaisesti;
– päättää yhdistyksen jäsenyyksistä ja yhteistyösopimuksista;
– päättää mahdollisten työtaisteluiden aloittamisesta ja lopettamisesta;
– huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen, -suunnitelman, talousarvion ja tilinpäätöksen
laatimisesta; sekä
– toteuttaa muut yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen edellyttämät tehtävät.

15 §
Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen estyneenä ollessaan, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus päättää koollekutsumistavastaan järjestäytymiskokouksessaan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) hallituksen muista jäsenistä on läsnä.

Hallituksen kokoukseen voidaan hallituksen päätöksellä osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun vastaavan teknisen apuvälineen avulla.

16 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai I varapuheenjohtaja tai II varapuheenjohtaja heistä kaksi yhdessä tai kukin heistä erikseen sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka yhdistyksen hallitus on siihen määrännyt.

17 §
Toiminta- ja tilivuosi

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Hallituksen on annettava tilinpäätös tilintarkastajille/toiminnantarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien on annettava hallitukselle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus/toiminnantarkastuskertomus kahden viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta, viimeistään 2 viikkoa ennen valtuuston kevätkokousta.

18 §
Jäsenen eroaminen, erottaminen ja kurinpitotoimet

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen tai valtuuston kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksellä on oikeus vaatia eroavalta jäseneltä jäsenmaksut sen kalenterivuoden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:

– on huomautuksista huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta; tai
– on laiminlyönyt jäsenmaksunsa kuuden (6) kuukauden ajan sen eräpäivästä lukien; tai
– on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä; tai
– toimii huomautuksista ja varoituksista huolimatta vastoin yhdistyksen sääntöjä, yhdistyksen kokouksen, valtuuston tai hallituksen päätöksiä; tai
– on kavaltanut yhdistyksen varoja tai nostanut virheellisin perustein avustuksia; tai
– kieltäytyy osallistumasta ja yllyttää muita jäseniä olemaan osallistumatta yhdistyksen päättämään lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen; tai
– ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja.

Henkilöjäsen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on laiminlyönyt jäsenmaksunsa yhden (1) vuoden ajan. Hallitus toteaa laiminlyönnin ja eroamisen tapahtuneeksi.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä varataan asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi, milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Hallitus voi käyttää lievemmissä tapauksissa erottamisen sijaan kurinpitomenettelyä ja päättää seuraavista kurinpitotoimenpiteistä: varoituksen antaminen, jäsenetujen ja -palvelujen määräaikainen kaventaminen tai epääminen sekä määräaikainen erottaminen yhdistyksen jäsenyydestä.
Jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös valtuuston kokouksen tutkittavaksi tekemällä kirjallisen valituksen erottamispäätöksestä. Valitus on jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon erottamisestaan. Erottamispäätös pysyy voimassa, jos seuraava valtuuston kokous hallitusta ja erotettua jäsentä kuultuaan sen hyväksyy kahdella kolmasosalla (2/3) annetuista äänistä. Muussa tapauksessa erottamispäätös raukeaa.

19 §
Päätöksentekojärjestys kokouksissa

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty:
– se mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
– asiakysymyksissä äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa ja
– vaalissa äänten mennessä tasan arvalla ratkaistava tulos.

20 §
Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen kokous voi valtuuston esityksestä muuttaa näitä sääntöjä, jos muuttamista kannattavan mielipiteen puolesta on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksestä annetuista äänistä.

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on ensin hyväksyttävä kahdessa peräkkäisessä valtuuston kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen valtuuston kokous.

21 §
Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen yhdistyksen kokous. Yhdistykseen purkamiseen vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkauduttua sen varat luovutetaan muulle yhdistyksen tarkoitusperiä vastaavalle
rekisteröidylle yhdistykselle.

22 §
Muita määräyksiä

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

Säännöt on käsitelty ja hyväksytty
13.1.2018 valtuuston järjestäytymiskokouksessa
17.4.2018 valtuuston kevätkokouksessa
29.5.2018 yhdistyksen kokouksessa

Sääntöjen muutos on rekisteröity
30.10.2018