Kuukausittaiset arkistot: elokuu 2020

Nuori, mutta kokenut

Tampereen Insinöörien hallituksen tuorein tulokas Joonas Hiltunen, 25, on nuoresta iästään huolimatta kokenut järjestöaktiivi. Hän haluaakin kannustaa muita nuoria rohkeasti mukaan järjestötoimintaan.

Kun Joonas Hiltunen marraskuussa 2019 osallistui Tampereen Insinöörien valtuuston syyskokoukseen, ei hän vielä ollut päättänyt, aikooko asettua ehdolle.

Alun perin idea mukaan TI:n toimintaan lähtemisestä nousi esille insinööriporukan yhteisessä saunaillassa, jossa mukana oli myös Tampereen Insinöörien valtuuston puheenjohtaja Perttu Mukkala.

–Perttu ohimennen ehdotti, että mitäs jos lähtisin mukaan TI:n hallitukseen, Hiltunen kertaa.

Hiltunen lupasi miettiä asiaa. Kun syyskokouksen aika koitti, tuli hän paikan päälle kuullakseen tarkemmin TI:n sisäisestä toiminnasta.

–Toiminta vaikutti kiinnostavalta, joten päätin asettua ehdolle. Ajattelin, että vastavalmistuneena insinöörinä voisin tuoda hallitukseen vähän nuorempaa näkökulmaa, Hiltunen sanoo.

Hiltunen haluaisi myös kehittää nuorjäsentoimintaa.

–Mielestäni Tampereen Insinöörit voisivat järjestää vielä enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia. Tähän asti TI on ollut mukana lähinnä vain TIRO:n tapahtumissa ja vuosittain on järjestetty nuorten insinöörien ilta.

Järjestötoiminta on Hiltuselle entuudestaan tuttua. Opiskeluaikanaan hän kuului Tampereen Insinööriopiskelijat TIRO ry:n hallitukseen, jossa toimi yritysvastaavana. TIRO:ssa Hiltusen toimenkuvaan kuului muun muassa opiskelijahaalareiden ja sponsoreiden hankkiminen. Lisäksi hän on ollut mukana Talotekniikan Killan (TaTek) hallituksessa.

Hiltunen kokee, että järjestötoiminnasta on ollut hänelle hyötyä niin työelämässä, kuin sen ulkopuolellakin.

–Ryhmätyö- ja neuvottelutaitoni ovat kehittyneet. Lisäksi järjestötoiminta on kehittänyt myös sosiaalisia- sekä esiintymistaitojani, Hiltunen luettelee.

Myös kokoustekniikka eli kokouksen menettelytavat ja rutiinit ovat tulleet Hiltuselle tutuiksi. Hän kannustaakin nuoria lähtemään rohkeasti mukaan järjestötoimintaan.

–Järjestöjen kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja löytää hyviä kontakteja. Lisäksi sitä kautta voi löytää jopa työpaikan, Hiltunen sanoo ja lisää, että luottamustoimet näyttävät hyvältä myös CV:ssä.

Amiksen kautta ammattikorkeakouluun

Hiltunen on koulutukseltaan sähköisen talotekniikan insinööri. Insinöörin opintoihin Hiltunen päätyi ikään kuin sattuman kautta. Peruskoulun jälkeen hän lähti ammattikouluun sähköasentajalinjalle, josta valmistui keväällä 2014. Koulun ollessa loppusuoralla, opinto-ohjaaja painosti jokaista hakeutumaan jatko-opintoihin. Hiltunen haki Tampereen ammattikorkeakouluun. Ihmetys oli melkoinen, kun kutsu valintakokeeseen saapui.

–Kävin kokeessa ja tulin valituksi, Hiltunen muistelee.

Hiltunen valmistui TAMK:sta vuonna 2019. Koulun jälkeen hän on työskennellyt sähkösuunnittelijana AX-Suunnittelussa, joka on teknisen alan suunnittelu- ja konsulttitoimisto Tampereen Nekalassa. Jo opiskeluaikanaan Hiltunen oli AX-Suunnittelussa kesätöissä, ja hän teki yritykselle myös opinnäytetyönsä.

–Opinnäytetyössäni vertailin sähköteknisten CAD-ohjelmistojen piirikaaviosovelluksia. Tarkoituksenani oli selvittää yrityksen sähköyksikölle parhaiten soveltuva CAD-ohjelmisto piirikaavioiden tekemiseen, Hiltunen kertoo.

Valmistuttuaan Hiltunen sai AX-Suunnittelusta vakipaikan. Siellä hän tekee nyt sähkösuunnittelua isoihin kiinteistöihin, kuten erilaisiin liiketiloihin, sairaaloihin, teollisuuteen, kouluihin ja päiväkoteihin.

–Olemme suunnitelleet sähköjä esimerkiksi TAYS:iin, Koskikeskukseen ja Sokos Hotel Ilvekseen.

Vaikka koronaviruksesta johtuva poikkeusaika on aiheuttanut Suomessa yt-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten aallon, on Hiltunen saanut pitää työpaikkansa. Tulevaisuuden työtilanne huolettaa, mutta Hiltunen on pyrkinyt olemaan stressaamatta.

–Tietenkin se mietityttää, että onko tulevaisuudessa hommia, hän sanoo vakavana.

–Nyt minulla kuitenkin on vielä työpaikka ja jos jonakin päivänä ei ole, niin se on sitten sen ajan murhe.

Tällä hetkellä töitä kuitenkin riittää ja Hiltunen polkee joka aamu fillarilla Tampereen Tullinaukiolta työpaikalleen Nekalaan. Kahden kilometrin työmatka taittuu alle vartissa.

Poikkeuksellinen alku

Hiltunen kertoo, että ensimmäinen kausi Tampereen Insinöörien hallituksessa on lähtenyt sujumaan hyvin. Koronavirus on kuitenkin vaikuttanut myös hallitustoimintaan ja muun muassa kokoukset on pidetty etänä.

–Olemme kokoontuneet Teamsin kautta ja se on tuonut omat haasteensa. Välillä yhteydet ovat pätkineet ja kokoukset venyneet.

Hiltunen toimii myös vetäjänä TI:n opiskelija- ja nuorjäsentiimissä. Tiimin tarkoituksena on edistää vastavalmistuneiden insinöörien yhteisöllisyyttä ja olla näkyvästi mukana insinööriopiskelijoiden toiminnassa ja tapahtumissa. Poikkeusajasta johtuen myös opiskelija- ja nuorjäsentoiminta on ollut tauolla. Tiimiläiset ovat kyllä pitäneet yhteyttä WhatsAppin kautta, mutta varsinaista kokousta he eivät ole järjestäneet.

–Alku hallituksessa on ollut minun kohdallani tosiaan vähän erilainen, Hiltunen toteaa.

Koronarajoituksia on alettu vähitellen purkaa ja syksyksi suunnitteilla on ainakin nuorten insinöörien saunailta.

Liitto on insinöörien asialla

Hiltusen mielestä liittoon kuuluminen kannattaa. Erityisen tärkeänä hän pitää edunvalvontaa.

–On tärkeää, että meillä insinööreillä on takanamme kattojärjestö, joka ajaa asioitamme ja taistelee oikeuksiemme puolesta, Hiltunen sanoo.

–Vaikka se ei rivijäsenestä ehkä päivittäin tunnu siltä, niin kyllä se liitto siellä taustalla kuitenkin on – ja jos jotain tapahtuu, se ottaa myös kantaa.

Avoimin silmin kohti tulevaa

Vapaa-ajallaan Hiltunen pyöräilee, lenkkeilee ja käy salilla. Elokuussa tähtäimessä on Tampere Maraton yhdessä työkavereiden kanssa.

–Tarkoituksenani on kerätä neljän hengen viestiporukka, ja jokainen juoksee maratonista yhden neljänneksen, Hiltunen täsmentää.

Hiltunen on elektronisen musiikin suurkuluttaja ja kuuntelee erityisesti nopeatempoista konemusaa. Lisäksi hän omistaa DJ-controllerin, jolla kertoo kikkailevansa kotona ihan vaan huvikseen. Aikaa kuluu myös tietokoneella erilaisten räiskintä- ja roolipelien parissa.

Hiltusen suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. Hän kertoo katsovansa maailmaa ja tulevaisuutta avoimin silmin.

–Toivottavasti ainakin etenisin urallani, enkä jäisi ihan paikalleni junnaamaan, hän pohtii.

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi

Kuntokoulusta menestykseen

Koko ikänsä aktiivisesti liikuntaa harrastanut Marja Rauhalammi innostui lähtemään mukaan Tampereen Insinöörien kuntokouluun syksyllä 2018. Reilua vuotta myöhemmin Rauhalammi osallistui Itävallassa Winter World Masters Games-kisoihin – ja palasi kotiin peräti kuuden mitalin kanssa.

Vilppulasta kotoisin oleva Marja Rauhalammi, 38, on koulutukseltaan tuotantotalouden insinööri. Siihen aikaan kun Rauhalammi hakeutui insinöörin koulutukseen, oli vielä hieman harvinaisempaa, että tytöt lähtivät opiskelemaan teknistä alaa.

–En kokenut hoiva-alaa tai vastaavaa omakseni. Insinöörien työmarkkinatilanne oli silloin hyvä ja päätin lähteä opiskelemaan insinööriksi, hän kertoo.

Rauhalammi valmistui Hämeen Ammattikorkeakoulusta vuonna 2005. Sen jälkeen hän on työskennellyt erilaisissa teollisuuden työtehtävissä, kuten tuotannonsuunnittelussa ja ostossa.

Vajaat neljä vuotta sitten Rauhalammi otti etäisyyttä perinteiseen insinöörityöhön. Heittäydyttyään pois insinöörin hommista, hän on ollut mukana erilaisissa projekteissa aina mansikkamaatyöstä tapahtumajärjestämiseen. Hän on viettänyt myös paljon aikaa Lapissa ja tehnyt muun muassa urheilutapahtumia Visit Leville.

Tämän hetken aktiivisimmaksi projektikseen Rauhalammi mainitsee uudenlaisen työhyvinvointiaktiviteettien palvelun nimeltään Touhua.fi.

–Touhua.fi on palvelu, joka yhdistää luotettavat ja testatut aktiviteettitoimijat ja tapahtumapäivien järjestäjät. Sen kautta saa helposti tarjouksen ohjelmasta esimerkiksi tyky-päivään, läksiäisiin tai muuhun tapahtumaan, Rauhalammi tarkentaa.

Suunnitelmallisuutta harjoitteluun

TI:n kuntokouluun Rauhalammi lähti mukaan sillä ajatuksella, että saisi liikkumiseensa enemmän suunnitelmallisuutta.

–Ajattelin, että kuntokoulun kautta pääsisi myös matalalla kynnyksellä tekemään kuntotestejä ja saamaan mittauksilla vähän dataa, hän sanoo.

Hän kokee saaneensa vastinetta odotuksilleen ja oppineensa myös uutta.

–Tärkein kuntokoulussa sisäistämäni asia oli peruskestävyyden merkitys, hän sanoo.

–On tehtävä pitkää, matalan sykkeen lenkkiä, jotta on paremmin pohjaa, jolle rakentaa.

Rauhalammin mielestä kuntokoulu oli konseptina onnistunut. Hän uskoo, että sillä voisi olla paikkansa TI:n toiminnassa vielä tulevaisuudessakin.

–Kuntokoulu oli kannustava, toimiva ja hyvä. Siinä oli sopivasti tavoitteellisuutta ja sopivasti ryhmäpainetta!

Kuntokoulua veti Tampereen Insinöörien valtuuston puheenjohtaja Perttu Mukkala. Mukkalalla on kestävyysurheilutausta ja työnsä ohella hän tekee myös valmennuksia. Vaikka kuntokoulu päättyi keväällä 2019, on Mukkalan ja Rauhalammin yhteistyö jatkunut sen jälkeenkin.

Treeniä kuutena päivänä viikossa

Kestävyysurheilua Rauhalammi on harrastanut jo pikkutytöstä saakka. Aktiivisen urheilun hän kertoo aloittaneensa noin 8-vuotiaana.

–Silloin lajeina oli hiihto ja hiihtosuunnistus, Rauhalammi kertoo.

–Isän kanssa mentiin aina talvella viikonloppuisin kaikenlaisiin kisoihin, hän muistelee.

Hiihtäminen jäi taka-alalle teini-iässä, kun muut asiat alkoivat muuttua tärkeämmiksi. Kolmenkympin tienoilla kipinä kestävyysurheiluun syttyi uudelleen. Lapsuudessa tutuksi tulleen hiihdon lisäksi Rauhalammi kertoo harrastavansa nykyään myös juoksua sekä jonkin verran myös multisporttia eli seikkailu-urheilua.

Oheisharjoitteluun kuuluu pyöräily ja salilla käynti. Aikaa treeneihin kuluu 8–10 tuntia viikossa.

–Käytännössä se tarkoittaa sitä, että treenaan kuutena päivänä viikossa. Pidän viikossa yhden lepopäivän, joka on yleensä perjantai.

Koronaviruksesta johtuva poikkeusaika on tuonut jonkin verran haastetta treenaamiseen, sillä kuntosalit ovat olleet suljettuna. Rauhalammi kertoo, että salitreeni on hoitunut poikkeusaikana hieman soveltaen.

Kesäaikaan Rauhalammi on viettänyt paljon aikaa kotipuolessaan Vilppulassa, jossa on autellut veljeään mansikkatilahommissa.

–Olen nostellut puntteja täällä kotosalla, hän kertoo.

–Lisäksi olen käyttänyt hyödykseni ulkokuntosaleja.

Viime talvena Rauhalammi oli Levillä mukana järjestämässä Alppihiihdon maailmancuppia. Samalla hän valmistautui tulevaan Winter World Masters Games-kisaan.

–Levillä tuli vedettyä pitkiä lenkkejä. Siellä kertyi paljon hyviä hiihtokilometrejä kisojen pohjalle! Rauhalammi iloitsee.

Hiihto on kestävyyslaji, mutta kovan kunnon lisäksi myös tekniikalla on merkitystä.

–Kun tekniikka on kunnossa, pääsee kevyemmin eteenpäin, Rauhalammi summaa.

Hän kertookin kompensoivansa oikeanlaisella tekniikalla puuttuvaa voimaa. Välineillä hän ei ole sen kummemmin lähtenyt hifistelemään ja omien sanojensa mukaan omistaa sukset, jotka ovat ”riittävän hyvät.” Sen sijaan voitelun merkitystä hän painottaa.

–On tärkeää, että sukset on voideltu juuri sille päivälle ja kelille sopiviksi.

Itävallan kisoista voittajana kotiin

Winter World Masters Games järjestettiin tänä vuonna Itävallan Innsbruckissa.
Kyseessä on maailman suurin yli 30-vuotiaille tarkoitettu talviurheilufestivaali, joka kokoaa yhteen peräti 3000 aikuisurheilijaa ympäri maailman. Mukana on kaiken kaikkiaan 12 eri lajia, aina jääkiekosta taitoluisteluun ja hiihtoon. Sarjat kisoissa ovat viiden ikävuoden välein.

Marja Rauhalammi osallistui 35-vuotiaiden sarjassa kuuteen eri kilpailuun, joista jokaisesta palkintona tuli mitali. Hiihtosuunnistuksen sprintistä ja pitkästä matkasta tuli pronssia, keskimatkasta hopeaa. Vapaahiihdon pitkästä (30 km) ja keskimatkasta (15 km) Rauhalammi kahmi pronssia ja lyhyeltä (7,5 km) matkalta kultaa.

Ladut olivat Innsbruckin Seefeldissä, joka sijaitsee 1 180 metrin korkeudessa. Vaativan latuprofiilin lisäksi korkea ilmanala toi kisaamiseen omat haasteensa.

–Kyllähän se vähän jännitti, että miten sitä oikein jaksaa kuusi päivää kisasta toiseen, Rauhalammi muistelee.

Lähtiessään Winter World Masters Games-kisoihin, ei Rauhalammi osannut odottaa, että niittäisi siellä menestystä peräti kuuden mitalin verran.

–En etukäteen ajatellut, että kisat menisivät noin hyvin. Mutta olihan se hieno juttu! hän naurahtaa ja lisää, että ne jäivät talven ainoiksi kilpailuiksi.

Ensin Etelä-Suomessa ollut ei lunta nimeksikään – ja sen jälkeen koko maailma suljettiin koronavirusepidemian takia.

Tavoitteena Worldloppet Master-titteli

Rauhalammin henkilökohtaisena tavoitteena on saavuttaa Worldloppet Master-titteli. Tittelin saavuttaakseen on hiihdettävä 10 täyttä matkaa, joista jokainen on eri maassa ja joista yksi on Euroopan ulkopuolella. Worldloppet (WL) on kansainvälinen maastohiihtomaratonien kattojärjestö, jonka tarkoituksena on edistää maastohiihtoa urheilulajina. WL-hiihtoja järjestetään ympäri maailmaa, esimerkiksi Ruotsissa Vasaloppet ja Suomessa Finlandia-hiihto.

Rauhalammi nauttii matkustelusta ja niinpä WL-kisojen kiertäminen yhdistääkin kaksi hänen rakkainta harrastustaan.

–Kisaaminen tuo vähän niin kuin syyn lähteä johonkin tiettyyn paikkaan, hän sanoo.

–Lisäksi siellä näkee tuttuja aiemmista kilpailuista.

Worldloppet-passin saamiselle ei ole vaatimuksia, vaan passin voi ostaa kuka tahansa.

–Menestystä ei vaadita, vain matka on hiihdettävä läpi. Sitten kun on 10 matkaa kierrettynä, saa diplomin. Tämä on näitä juttuja, joilla ihmisiä koukutetaan! Rauhalammi sanoo nauraen.

Koronaviruspandemiasta johtuen loppukesän ja tulevan syksyn osalta WL-hiihdot on peruttu. Seuraavaksi Rauhalammin tähtäimessä on Finlandia-hiihto, joka järjestetään helmikuussa 2021. Seuraava Winter World Masters Games-kisatapahtuma on neljän vuoden päästä Torinossa.

Jäämmekin pitämään peukkuja ja innolla odottamaan, miten Marja Rauhalammin käy seuraavissa kisoissa.

Teksti: Kirsi Honkakorpi
Kuva: Marja Rauhalammin kotialbumi

Särkänniemi toi hymyn huulille

Särkänniemen huvipäivä on nyt takana, mutta päivä jätti selkeästi kävijöille hyvän mielen. Kyselyymme päivän sujuvuudesta vastasi 146 henkeä, mikä tarkoittaa noin 12 prosenttia päivän 1200 kävijästä. Pyysimme kävijöitä arvioimaan itse tapahtumaa sekä sen järjestelyjä kouluarvosanalla (4-10) ja kertomaan lisäksi halutessaan sanallisesti, mitä hyvää ja huonoa päivässä oli.

Lopputuloksena oli järjestäjäpuolellakin hymyn nostattanut tulos. Itse tapahtuma sai kokonaisarvosanan 9,37 ja tapahtuman järjestelyt 9,27. Selkeästi olemme yhdessä Särkänniemen kanssa onnistuneet tänä vuonna tarjoilemaan teille ikimuistoisen tapahtuman!

Suurimmat moitteet tapahtuman osalta löydettiin siitä, etteivät kaikki kävijät piitanneet turvaväleistä tai tarjolla olleesta käsidesistä. Myös jonoista ja ahtaudesta oltiin huolissaan. Yksityistuntien olisi toivottu kestävän pidempään ja lisäksi rannekkeen hinta (25 euroa) koettiin viime vuoteen verrattuna kalliiksi.

Toisaalta kehuissa mainittiin etenkin yksityistuntien aikana vallinnut ihana väljyys etenkin viime vuoteen vertaillessa: jonot olivat huomattavan lyhyet ja etenkin korona-aikana arvostettiin selkeästi pienempää kävijämäärää puistossa. Kehuja saivat myös etenkin tapahtuman yleiset järjestelyt, tiedottaminen sekä ensimmäistä kertaa kokeilussa ollut rannekkeiden postittaminen. Toimivaksi koettiin myös se, ettei viime vuoden tapaan rannekkeita tarvinnut tänä vuonna jonottaa tapahtuman aikana, vaan samalla kotiin tilatulla rannekkeella saattoi jatkaa loppupäivän huvitteluja. Tyytyväisyyttä kirvoitti myös tapahtuman yleinen tunnelma sekä järjestäjien hyväntuulisuus.

Tampereen Insinöörit kiittää kaikkia huvipäivään osallistuneita sekä palautetta antaneita!