Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työolot, johtaminen, sosiaaliset suhteet, yksilön kyky palautua sekä terveys. 

Innostavan työn lisäksi yhtenä työhyvinvointiin myönteisesti vaikuttavana tekijänä koetaan myös itsenäisyys ja työn hallittavuus eli kokemus siitä, että on hyvä työssään ja pystyy ratkaisemaan hankaliltakin tuntuvat ongelmat. Myös yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemen mukaan kolme työhön liittyvää perustarvetta ovatkin yhteenliittyminen, hallinnan tunne ja itsenäisyys. Kun ne toteutuvat, motivaatio ja työhyvinvointi kasvavat.

Työhyvinvointiin liittyy myös haasteita, jotka saattavat näyttäytyä hyvinkin erilaisina työuran eri vaiheissa. Nuorena ei niinkään olla huolestuneita määräaikaisista sopimuksista, vaan haasteita voi tuottaa esimerkiksi vähäinen työkokemus ja oma epävarmuus.

–Nuorena voidaan miettiä esimerkiksi sitä, tuleeko hyväksytyksi mukaan porukkaan ja kelpaako omana itsenään. Onko oma osaaminen riittävän hyvää, vaikka työkokemusta ei olekaan vielä kertynyt, Mäkiniemi luettelee.

–Kun taas iän myötä ja elämän ollessa jo vakiintuneempaa, saatetaan toivoa, että työkin toisi sitä niin sanottua perusturvaa. Toivotaan, että työsuhde olisi vakituinen ja pitkä.

Eläkeikää lähestyttäessä eli työuran loppuvaiheilla eteen saattavat taas tulla ihan uudenlaiset haasteet, kuten esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen kunto.

–Epävarmuutta voi aiheuttaa muun muassa se, että ei koekaan olevansa enää niin työkykyinen, kuin mitä oli vielä kymmenen vuotta aiemmin, Mäkiniemi tarkentaa.

–Lisäksi organisaatiossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat työhyvinvointiin. Silloin työn hallinta helposti katoaa, epävarmuus lisääntyy ja työhyvinvointi laskee, Mäkiniemi lisää.

–Tärkeää olisikin, että muutokset toteutettaisiin työntekijöitä kuunnellen, jolloin riski hyvinvoinnin laskemiseen on pienempi.

Myös yhteiskunnalliset tekijät voivat lisätä yleistä epävarmuutta.

–Saatetaan esimerkiksi olla huolissaan siitä, että robotiikan kehittyessä kaikki työpaikat tietyiltä aloilta häviävät tai noususuhdanne loppuu.

Työhyvinvoinnin tutkijoita kiinnostaa nykyään paljon myös työn eettinen kuormittavuus eli esimerkiksi se, että omat arvot eivät ole linjassa organisaation kanssa. Vaikka eettinen kuormittavuus ei ole uusi asia, puhutaan siitä yhä enemmän.

–Arvojen toteutumisesta ja työn merkityksellisyydestä puhutaan nyt enemmän, Mäkiniemi tarkentaa.

Puhelimen sulkeminen yöksi ei ratkaise ongelmia työpaikalla

Useimmiten työhyvinvoinnista puhuttaessa fokus on pitkälti yksilössä.

–Puhutaan nukkumisesta, syömisestä, liikunnasta ja palautumisesta. Se on toki tärkeää keskustelua, mutta siinä helposti unohdetaan henkilön kytkös omaan työhön, Mäkiniemi huomauttaa.

–Unihygieniasta puhuttaessa kehotetaan esimerkiksi sammuttamaan puhelimet yöksi.

–Tutkimustulokset osoittavat, että muun muassa esimiehen epäoikeudenmukainen johtamistyyli saattaa aiheuttaa työntekijälle uniongelmia. Tai sitten tehdään liian pitkää työpäivää, eikä palautumiselle jää riittävästi aikaa, Mäkiniemi muistuttaa ja lisää, että sellaiset ongelmat eivät ratkea sinivalon tuijottelun vähentämisellä.

–Pikkuhiljaa kuitenkin aletaan huomata, että työhyvinvointiin vaikuttaa eniten se, että työ on fiksua niin työmäärän kuin työaikojenkin kannalta, Mäkiniemi sanoo.

–Myös työpäivän aikainen pieni liikunta ja tauot tukevat palautumista, hän lisää.

Nykypäivänä suosittuja ovat myös erilaiset mittaukset (esim. Firstbeat) ja laitteet, joilla voidaan esimerkiksi sydämen sykevälivaihtoa seuraamalla arvioida muun muassa stressin ja palautumisen tasapainoa, unen palauttavuutta sekä työn kuormittavuutta. Mittaustulokset voivat herättää huomaamaan muutostarpeita.

Maksimaalinen työhyvinvointi eli ”työn imu”

Työhyvinvoinnin myönteisimmästä ilmentymästä puhutaan ”työn imuna”. Työn imulla tarkoitetaan maksimaalista työhyvinvointia eli aktiivista ja myönteistä tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jossa työn tuoma mielihyvä yhdistyy korkeaan aktiivisuuteen.

–Imussa työ koetaan energisoivana ja merkityksellisenä. Kun ollaan tosi myönteisessä fiiliksessä, saadaan paljon aikaan, Mäkiniemi sanoo.

Myös työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden muokkaaminen on tärkeää.

–Ammatillinen itsetunto ja tietynlainen pystyvyydentunne ovat tärkeitä työn imun kannalta, Mäkiniemi kertoo.

–Sekin koetaan tärkeäksi, että henkilöllä itsellään on mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi työaikaan, työn sisältöön ja työskentelytapaan.

Mäkiniemen mukaan itsenäinen työskentely ja kehittymismahdollisuudet koetaan usein mielekkäänä. Tärkeitä ovat lisäksi työyhteisön sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus. Myös esimiehen johtamistyyli on merkittävässä asemassa työntekijän hyvinvoinnin kannalta.

–On tärkeää, että esimies luo edellytyksiä työntekijän onnistumiselle. Eli puhutaan niin sanotusta palvelevasta johtamisesta, Mäkiniemi kertoo.

–Epäoikeudenmukainen johtaminen taas syö helposti työn imun.

Mäkiniemen mielestä johtamisen pitäisi minimissäänkin olla reilua ja tasapuolista sekä sisältää paljon vuorovaikutusta ja kuuntelua.

–Omaa työhyvinvointia lisätäkseen on tärkeää miettiä myös sitä, että mitkä tekijät innostavat, energisoivat ja helpottavat omaa työtä.

Työhyvinvointiin myönteisesti vaikuttavat esimerkiksi rakentava ja positiivinen palaute, hyvä esimiessuhde ja sosiaalinen tuki, kehitys- ja vaikutusmahdollisuudet työssä sekä työn monipuolisuus ja vaihtelevuus. Työuupumukselle altistavia tekijöitä taas voivat olla esimerkiksi stressaavat työtilanteet, liiallinen työmäärä ja liialliset työpaineet tai liian korkeat vaatimukset.

–On todettu, että myös kaikenlaiset epäselvyydet ja konfliktit ovat hyvin kuormittavia, Mäkiniemi kertoo.

Korkeatasoista tutkimusta

Työhyvinvoinnin tutkimus Suomessa on kattavaa ja korkeatasoista sekä tiedemaailmassa hyvin tunnettua. Haasteena on kuitenkin konkreettisten kehitystoimien ja tutkimustiedon saaminen tuoreena työpaikoille.

–Se on iso ongelma ja siihen on monia syitä, Mäkiniemi toteaa.

–Yksi syy on esimerkiksi se, että meidän tutkijoiden kannattaa julkaista englanniksi. Lisäksi tutkimukset ovat usein suljetuissa tietokannoissa.

Mäkiniemen mukaan nykyään tehdään paljon myös interventio- ja toimintatutkimusta, niin Suomessa kuin muuallakin.

–Niiden tarkoituksena on asioiden muuttaminen eli työhyvinvoinnin parantaminen, Mäkiniemi kertoo.

–Esimerkiksi työn tuunaukseen liittyen on Suomessa tällä hetkellä menossa isoja hankkeita. Ihmiset osallistuvat valmennusinterventioihin ja muokkaavat siellä omaa työtään, jonka jälkeen tutkijat tutkivat sen vaikutusta, Mäkiniemi kertoo.

–Tämän tyyppinen tutkimustyö on mielestäni erittäin arvokasta.

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi

Kuutti Wallsin insinöörityössä tutkittiin ympäristövastuun toteutumista YIT Suomi Oy:n rakennustyömaalla Ranta-Tampellassa. Työssä laadittiin yrityksen käyttöön selkeä taulukkomuotoinen ympäristövastuun toimintamalli.

Suorittaessaan opintojensa loppuvaiheessa työnjohtoharjoittelua YIT Suomi Oy:n työmaalla Ranta-Tampellassa Kuutti Walls tiedusteli, olisiko työnantajalla mahdollisuutta tarjota aiheita opinnäytetyöhön.

–Itse olin siinä vaiheessa kiinnostunut esimerkiksi materiaalitehokkuuteen, laatuun ja vastuullisuuteen liittyvistä aiheista, mutta työnantaja koki ympäristövastuun ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi aiheeksi ja ehdotti sitä minulle.

Tutustuessaan ympäristövastuuseen tarkemmin Walls huomasi, että vaikka käsite on trendikäs ja usein esillä, ei suomenkielistä kirjallisuutta tai aiemmin tehtyjä opinnäytetöitä ollut kovin paljon julkaistu.

–Pohdin, haluaisinko sittenkin tehdä opinnäytetyön melko tavanomaisesta aiheesta, vaikkapa paikallavaletun välipohjan ja ontelolaattatekniikan vertailulaskennasta, josta olisi löytynyt malliksi kymmenittäin opinnäytetöitä.

–Ympäristövastuu oli aiheena haastava ja työläs, mutta se alkoi kiinnostaa huomattuani, miten tärkeä ja ajankohtainen ympäristönäkökulma on rakennusyrityksen toiminnassa ja laajemminkin, Walls kertoo.

Dataa haastatteluista

Opinnäytetyötä Walls suunnitteli yhteistyössä oppilaitoksen ja työn tilaajan kanssa. Tärkeiksi ajankohtaisiksi lähdeteoksiksi valikoituivat useat ympäristövastuuta käsittelevät englanninkieliset tutkimusartikkelit.

–Lopputyön käytännön osuuden toteutin Ranta-Tampellan alueella Asunto Oy Tampereen Aallonharjan työmaalla, Walls kertoo.

Työmaahavainnoinnin lisäksi Walls teki kymmenen teemahaastattelua, joihin poimittiin mahdollisimman laaja edustus YIT Suomi Oy:n henkilöstöstä.

–Tarkoituksena oli haastatella monessa eri tehtävässä toimivaa henkilöä, kuten työnjohtajaa, vastaavaa mestaria, työmaainsinööriä ja aluejohtajaa, ja selvittää, miten ympäristövastuu näkyy yrityksen toiminnassa eri tasoilla.

Keskimäärin tunnin kestäneet haastattelut antoivat tuoretta dataa siitä, miten yrityksen eri työtehtävissä toimivat ihmiset näkevät ja kokevat ympäristövastuun

–Useampiakin henkilöitä olisi tietysti voinut haastatella, mutta aika oli rajattu, ja toisaalta haastateltavien vastaukset olisivat voineet alkaa toistaa itseään tavoitellun saturaatiopisteen yli.

Yksi haastateltavista, YIT Suomi Oy:n laatujohtaja, oli erityisen perehtynyt aihepiiriin ja ollut mukana yrityksen Green Growth -kehitysohjelmassa.

–Häneltä sain paljon kestävään kehitykseen ja yrityksen arvoihin liittyvää eksaktia tietoa, jota voisi kutsua jopa sisäpiirin tiedoksi, Walls sanoo.

Esimerkin voimalla

Haastattelujen ja työmaahavainnoinnin antaman materiaalin pohjalta Walls loi selkeän, taulukkomuotoisen ympäristövastuun toimintamallin.

Toimintamallissa painotetaan erityisesti ympäristövastuullisen ajattelutavan istuttamista YIT-konsernin kaikkeen toimintaan.

–Tärkeää on, että ympäristövastuu ei ole mikään irrallinen tavoite, vaan tulee osaksi yrityksen normaalia toimintaa ja näkyy jatkuvasti työmaalla samalla tavalla kuin esimerkiksi laatuajattelu tai työturvallisuus.

Minkäänlaista pakonomaisuutta ympäristövastuun toteuttamiseen ei Wallsin mielestä kaivata, ennemminkin tarvitaan esimerkin voimaa sekä selkeisiin pelisääntöihin perustuvaa kannustin- ja palkitsemisjärjestelmää.

Avainasemaan nousee kouluttaminen ja tiedottaminen sekä yrityksen sisällä että aliurakoitsijoiden keskuudessa.

Ympäristön vastuullista huomioon ottamista kannattaa käyttää myös yrityksen positiivisen julkikuvan luomisessa.

–Aliurakoitsijoiden osalta on tärkeää, että ympäristöasiat tuodaan selkeästi jo sopimuksissa esille. Pelkkä muste paperilla ei kuitenkaan riitä, vaan ympäristövastuu on otettava konkreettiseksi asiaksi työmaan kaikissa vaiheissa, aloituspalavereissa, väliaikakatsauksissa ja loppupalavereissa.

Ympäristövastaavan tehtäviin

Valmistuttuaan rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi TAMKista Walls on toiminut työnjohtotehtävissä Asunto Oy Tampereen Rantakaaren työmaalla.

Työssään Walls on päässyt toteuttamaan laatimaansa ympäristövastuun toimintamallia ja vastannut esimerkiksi työmaan jätesuunnitelman teosta.

–Toimin työmaalla ympäristövastaavana, joten ympäristöasiat ovat käytännössä joka työpäivä ajankohtaisia, Walls kertoo.

Konkreettisimmillaan ympäristövastuu toteutuu päivittäisen jätehuollon lisäksi työmaan materiaalitehokkuudessa.

–Pienellä tontilla jätesuunnitelmat ja keräyspisteiden perustaminen on ajoitettava todella tarkasti eri rakennusvaiheisiin ja oltava valmis nopeisiin muutoksiin. Työmaan olosuhdehallinnalla saadaan esimerkiksi energiatehokkuutta paremmaksi.

Lakimuutos tulossa

Pelkkä resurssien käytön tehokkuus ja materiaalien järkevä käyttö rakennustyömailla ei riitä. Pitää myös huomioida, miltä työmaa näyttää ulospäin.

–Jos työmaan piha on kaaoksessa kuin räjähdyksen jäljiltä, se ei anna hyvää viestiä lähialueelle eikä esimerkiksi potentiaalisille asiakkaille.

Wallsin mielestä ympäristövastuun hyvin huomioivat yksiköt voisivat saada jonkinlaisia tunnustuksia toimistaan. Kierrätysastettaan nostava työmaa voitaisiin palkita esimerkiksi positiivisella julkisuudella.

Walls muistuttaa, että tuore laki antaa omat reunaehtonsa kierrätykseen.

–Euroopan unionin antaman direktiivin mukaan rakennusalan kierrätysasteen on noustava 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ja tämä koskee kaikkia rakennusalan toimijoita.

Teksti: Arto Kotilainen Kuva: Kuutti Walls

Vaikka lean terminä tuli tunnetuksi vasta 80-luvulla, on Toyota Production Systems kehitellyt leania jo yli 70 vuotta. Lean perustuu Toyotan sisäiseen tuotantojärjestelmään, jossa läpimenoaikoja lyhentämällä ja hajontaa pienentämällä kehitetään prosessia vastaamaan jatkuvasti paremmin asiakastarpeeseen. Viime vuosina leanin suosio Suomessa on kasvanut ja se on noussut insinöörityöpaikoissakin kovaan huutoon. Insinööriliiton kehityspäällikkö Kalle Kiili kiinnostui lean-periaatteesta vuonna 2012, kun hän työskenteli Nokian ohjelmistopuolella laadunhallintatehtävissä.

Kalle Kiili on toiminut Insinööriliitossa kehityspäällikkönä vuodesta 2017 ja vetää oman työnsä ohella Lean Six Sigma-Yellow belt -koulutuksia jäsenistölle. Kiili kertoo soveltavansa lean-periaatetta työssään päivittäin. Six Sigmassa häntä kiehtoo muun muassa sen datalähtöisyys, joka Kiilin sanojen mukaan tuo insinöörimäistä otetta erilaisiin kehitysprojekteihin.

Kiili itse on suorittanut Lean Six Sigman mustan vyön vuonna 2018, vihreän jo vuonna 2012. Vihreän vyön suorittamiseksi käytävä koulutus sisältää kymmenen lähiopetuspäivää, joiden lisäksi on toteuttava muutaman kuukauden mittainen projektityö. Mustan vyön koulutus on laajempi. Sen suorittanut henkilö pystyy vaativampien projektien vetämisen lisäksi toimimaan myös kouluttajana sekä tukemaan esimerkiksi vihreän vyön suorittaneita työssään.

Lean Six Sigma-Yellow belt -koulutus pitää sisällään kaksi ennakkoon käytävää verkkoluentoa sekä yhden päivän lähiopetusta. Keltainen vyö mahdollistaa henkilön asiantuntevan osallistumisen Lean Six Sigma-projekteihin ja menetelmiin.

Huippusuosittu Yellow belt -koulutus

Vuoden 2019 aikana Kiili on vetänyt 16 Lean Six Sigma-kurssia eri puolilla Suomea. Koulutus on ollut huippusuosittu ja tulijoita on ollut jonoksi asti. Kiili kertoo, että palaute kursseista on ollut valtaisan hyvää.

–Välillä jopa häkellyttävän hyvää, Kiili kertoo.

–Kouluttajien osaaminen ja ammattitaito on arvioitu keskiarvolla 4,72/5 ja koulutus on vastannut odotuksia keskiarvolla 4,51, Kiili kertoo myhäillen.

–Tämä on mielestäni insinööreiltä aivan älyttömän hyvä palaute!

Net Promotor Scoren käyttäminen QR-koodilla palautteen keräämiseen jo luokassa heti koulutuspäivän jälkeen on mahdollistanut kattavan otoksen ja koulutuksen NPS onkin tällä hetkellä 85.

Kiili kertoo, että lean-periaatteiden mukaisesti koulutus rakentuu ja kehittyy jatkuvasti.

–Pyrin tekemään huomioita esimerkiksi siitä, miten ihmiset reagoivat eri juttuihin. Siten pystyn kehittämään koulutusta koko ajan eteenpäin, Kiili summaa.

Kiili on muun muassa kehittänyt koulutusta varten oman pelin, joka havainnollistaa lean-kehittämistä käytännössä.

Saadun palautteen perusteella voidaan päätellä, että kurssi tarjoaa siihen hyvät lähtökohdat. Kiilin mukaan kurssin sisältö on hyödyllistä yleissivistystä kaikille insinööreille alaan ja asemaan katsomatta, eikä osallistuminen edellytä aiempaa tietämystä esimerkiksi tilastotieteistä.

–Keltaisen vyön koulutuksessa ei mennä syvälle tilastotieteisiin eli niistä ei tarvitse olla etukäteen syvällistä tietoa, Kiili kertoo.

–Matematiikasta sen sijaan on hyötyä ja siitähän meillä insinööreillä on kaikilla hyvät pohjatiedot, Kiili lisää.

Itsenäiseen opiskeluun Kiili suosittelee Sari Torkkolan teosta ”Lean asiantuntijatyön johtamisessa”.

Lean ja Six Sigma

Lean on johtamisfilosofia, jolla pyritään kokonaisuuden optimoimiseen. Leanissa keskeistä on hukan tunnistaminen ja sen eliminoiminen nopeasti sekä kustannustehokkaasti, ja sitä kautta laadun parantaminen.

–Six Sigma taas perustuu tilastotieteeseen. Lean Six Sigma kattaa projektiviitekehyksen eli projektin tietyn rakenteen, Kiili kertoo.

–Projekti rakentuu määrittelyvaiheesta, mittausvaiheesta, analyysivaiheesta, parannusvaiheesta ja kontrollivaiheesta. Näistä vaiheista Six Sigmassa käytetään nimitystä DMAIC, joka tulee englannin kielen sanoista define, measure, analyze, improve ja control. Lean Six Sigman tarkoituksena on laadun parantaminen ja arvon antaminen asiakkaalle lyhentämällä läpimenoaikoja ja pienentämällä hajontaa.

–Käyttäjälähtöisyys on tärkeää, Kiili sanoo.

–Julkisella sektorilla johto keskittyy paljolti siihen, että päätetään numeroista. Tehdään leikkauksia ja lisäyksiä, jotka saattavat useinkin olla täysin tehottomia ja johtaa kustannusten nousuun. Pitäisi pyrkiä operatiivisen toiminnan johtamiseen kokonaisuutena, Kiili sanoo.

–Alussa se saattaa vaatia investointia, mutta kun läpimenoajat lyhenevät, varianssit pienenevät, niin sitä mukaa kustannukset laskevat, Kiili tarkentaa siteeraten vielä John Seddonia: ”Jos hallitset kustannuksia, kustannukset nousevat. Jos hallitset arvoa asiakkaalle, kustannukset laskevat.” 

Teksti ja kuva: Kirsi Honkakorpi